Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi työnantaja ei saa kilpailuttaa äitiysvapaalta töihin palaavaksi haluavaa ja tämän sijaista?
22.03.2017 |
Jos uusi on parempi, miksi pitäisi tyytyä huonompaan? Monet äidit ovat niin taantuneita vuosien jälkeen, etteivät kykene pitkään aikaan tekemään tulosta.
Kommentit (56)
Totta. Tiedän ihmisen joka oli 10 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla kun pukkasi lasta toisen eteen, vakituinen työpaikka odotti mukavasti lomailun jälkeen. Oli varmasti täysin kartalla työelämästä kun palasi siihen varamaansa työpaikkaan. Varsinkin nykyisessä työllisyystilanteesta tuollainen on mielestäni aivan sairasta.
Toisaalta ymmärrän sen, että halutaan tukea myös äitien työssäkäyntiä, mutta eikö tuohon ole mitään parempaa ratkaisua? Tai edes jotakin ylärajaa, että kauanko työnantajan pitää varat sitä vakipaikkaa sille joka ei edes tee työtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perfect Illusion kirjoitti:
Siksi, että Suomessa työnantajalla on vain velvollisuuksia, ei oikeuksia.
Työntekijällä taas on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia.
Tästä olen yrittäjänä täysin samaa mieltä! Alussa hyvältä vaikuttanut työntekijä osoittautui saikuttelijaksi joka on aina useamman päivän kerrallaan saikulla. Tämä tietysti vasta vakipapereiden jälkeen :( koeaika meni todella hyvin. Yritäpä sitten saada tuottoa kun kaikki raha menee sairausajan palkkoihin ja irtisanominenkin tehty todella vaikeaksi. No, nytpä on ollut sitten pari kuukautta jo lomautettuna kun ei ole varaa maksaa kotiin palkkoja.
Miksi aloittaja puhut pelkästään äitiyslomalaisista. Tuohan voitaisiin ulottaa kaikkiin muihinkin työntekijöihin. Aina jos löytyy parempi työntekijä, edellisen voisi heivata pois. Voisi olla työelämä hieman erilaista. :D
Kaikki vakituiset työsuhteet pitäisi saada määräaikaisiksi max vuosi niin ei samat saikuttajat ja lomailijat olisi kuluna työnantajalle!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vakituiset työsuhteet pitäisi saada määräaikaisiksi max vuosi niin ei samat saikuttajat ja lomailijat olisi kuluna työnantajalle!
Hyvä ajatus! Samalla työnantajan ei tarvitse enää huolehtia työhyvinvoinnista ja työntekijöidensä jaksamisesta, kun edellliset uupuu vuodessa työtaakan alle, niin uutta putkeen vaan seuraavana vuonna. Ne uupuneet huolehtikoon itse itsestään sittten tai siis valtio huolehtikoon heistä ja yrittäköön kuntoutua, eiköhän joku ne taas töihin huoli jos pystyvät edellisestä rupeamasta toipumaan.
Nerokas idea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni mamma voi rehellisesti sanoa, että on sanotaanko kolmen vuoden poissaolon jälkeen yhtä hyvässä työiskussa kuin pestiä kolme vuotta täysipäiväsesti hyvin hoitanut sijainen jollakin nopeasti kehittyvällä alalla?
Tämäkin laki on urhoollisten vihervasemmistolaisten aikaan saamaa mädätystä.
Näin toimitaan totalitaristisessa yhteiskunnassa, ensin yrittäjät ja sitten pikkuhiljaa myös kansakaan ei saa itse päättää omista asioistaan, vaan läpeensä mätä poliittinen eliitti sanelee itselleen sopivimmat säännöt. Kansalaisten vapaudesta viis.
Muistakaa äänestää vihreitä ja vasemmistoa joihin myös kokoomus kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän tarkoittaisi suurenevaa kotiäitien/-rouvien joukkoa kun töihin ei enää pääsisi takaisin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja kirjoitti:
Koska vakituinen / sijainen.
Tähän olisi hyvä saada muutos.
Siitä vaan ajamaan sitten muutosta työsopimuslakiin.
"4 luku
Perhevapaat9 §
Työhönpaluu
Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä."
Muutos tulee kymmenessä vuodessa kunhan porvarit saavat jatkaa työtään hallituksessa.
Onneksi minulla on lapset siinä vaiheessa tehty. Ilmeisesti porvarit haluavat, että lapsia ei enää Suomeen juuri synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normaalisti se hoidetaan niin, että firmassa pidetään yt-neuvottelut ja kaikki äitiyslomalta tulleet potkitaan pois. Sitten täytyy odottaa se muutama kuukausi jotta voi palkata uuden tilalle. Sitäkin voi kiertää palkkaamalla jollain muulla nimikkeellä ensin ja myöhemmin muuttaa virallisesti toimenkuvaa, jos siihen on tarvis.
Näin kävi minulle. Ja sijainen ei todellakaan ollut pätevämpi. Halvempi kyllä, ja sehän riitti. Päätöksen teki Hr ei esimies, joten eivät olleet täysin perillä tehtävän vaatimasta osaamisesta. Mutta kun konsernista piti irtisanoa x-määrä, niin toki myös oma persus pelastui. Kaikilta muilta osastoilta irtisanottiin paitsi Hr:stä, jossa ihmiset saivat ylennykset ja lisää palkkaa. Luottamusmies irtisanoutui itse.
Ja vielä sairaampaa on se saikuttelu töihin palaamisen jälkeen. Omalla työpaikalla jossa työ on siistiä toimistotyötä ilman etätyömahdollisuutta, on äidit 2-3 kertaa kuukaudessa sairaslomalla lasten takia. Käy työnantajaa sääliksi, kun on äitejä (naisia) aikoinaan palkannut. Työteho nollat mutta kulut pilvissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni mamma voi rehellisesti sanoa, että on sanotaanko kolmen vuoden poissaolon jälkeen yhtä hyvässä työiskussa kuin pestiä kolme vuotta täysipäiväsesti hyvin hoitanut sijainen jollakin nopeasti kehittyvällä alalla?
Ei kukaan "nopeasti kehittyvällä alalla" työskentelevä äiti tälläkään hetkellä ole kotona kolmea vuotta per lapsi. Entäs ne lukemattomat sh:t, opettajat, lto:t, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät, bioanalyytikot jne.? Pitäisikö heiltä viedä mahdollisuus hoitaa lastaan kotona ja pitää työpaikkansa, koska joku pikkuriikkinen promille "nopealla alalla" olevista äideistä saattaa tulla työpaikalleen hieman kelkasta pudonneena?
(Tosin epäilen hieman tapahtuuko tällaista kelkasta putoamista oikeasti vai onko se vain joidenkin alojen ihmisten väite, jonka avulla voi tuntea itsensä tärkeäksi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni mamma voi rehellisesti sanoa, että on sanotaanko kolmen vuoden poissaolon jälkeen yhtä hyvässä työiskussa kuin pestiä kolme vuotta täysipäiväsesti hyvin hoitanut sijainen jollakin nopeasti kehittyvällä alalla?
Ei kukaan "nopeasti kehittyvällä alalla" työskentelevä äiti tälläkään hetkellä ole kotona kolmea vuotta per lapsi. Entäs ne lukemattomat sh:t, opettajat, lto:t, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät, bioanalyytikot jne.? Pitäisikö heiltä viedä mahdollisuus hoitaa lastaan kotona ja pitää työpaikkansa, koska joku pikkuriikkinen promille "nopealla alalla" olevista äideistä saattaa tulla työpaikalleen hieman kelkasta pudonneena?
(Tosin epäilen hieman tapahtuuko tällaista kelkasta putoamista oikeasti vai onko se vain joidenkin alojen ihmisten väite, jonka avulla voi tuntea itsensä tärkeäksi).
Heh, kyllä vaan it-alalla ollaan kolme vuotta kotona helposti ja jos ei it-ala kehity nopeasti, niin mikä sitten? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tiedän ihmisen joka oli 10 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla kun pukkasi lasta toisen eteen, vakituinen työpaikka odotti mukavasti lomailun jälkeen. Oli varmasti täysin kartalla työelämästä kun palasi siihen varamaansa työpaikkaan. Varsinkin nykyisessä työllisyystilanteesta tuollainen on mielestäni aivan sairasta.
Toisaalta ymmärrän sen, että halutaan tukea myös äitien työssäkäyntiä, mutta eikö tuohon ole mitään parempaa ratkaisua? Tai edes jotakin ylärajaa, että kauanko työnantajan pitää varat sitä vakipaikkaa sille joka ei edes tee työtään?
Tosiasia on se, että jonkun on tehtävä ne lapset, muuten maasta loppuu ennen pitkää kansalaiset. Nainen synnyttää ja monien mielestä hän on myös ensisijaisesti se jolle vastuu lapsen hoidosta kuuluu lapsen ollessa pieni. Toki tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä näin kuitenkin useimmiten tapahtuu.
Asun itse ulkomailla ja lapsen hankinta täällä on työuran kannalta täysi itsemurha. Äitiysloma kestää vajaan vuoden (työnantaja maksaa äitiyspäivärahaa vaihdellen vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen), sen jälkeen on palattava töihin tai irtisanouduttava. Päivähoito maksaa noin 1000€ kk, eli jos lapsia on useampia, ei äidin yleensä edes kannata palata töihihin, koska siihen ei ole varaa...
Käytännössä siis olet työtön ja tueton ja koko perhe elää miehen tuloilla. Kun lapset kasvavat, olet tipahtanut työmarkkinoilta juuri noiden "eihän se enää mitään voi osata" asenteiden takia.
On hienoa, että suomessa tuetaan tasa-arvoa, vaikka sitten lapsettoman silmissä järjettömillä ratkaisuilla. Kuka hullu niitä lapsia muuten tekisi?
...ja se joka tähän aikoi lisätä, että "oma valinta tehdä lapsia"... itsekin olet ollut lapsi, ei lapsia, ei aikuisia. Mistä taiotaan veronmaksajat ja hoitajat sinun vanhuuttasi tukemaan/maksamaan? Voisinpa silloin todeta, että minun jälkeläisteni työ hyödyttäköön vain lapsia itse kasvattaneiden elämää tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin ne samat lapset, jotka tällä hetkellä niitä lapsettomia niin kovasti häiritsevät, ovat tulevaisuudessa niitä aikuisia, jotka tätä yhteiskuntaa pyörittävät.
Jo nyt on todella helppoa irtisanoa töihin palaava äiti, jos on yt menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tiedän ihmisen joka oli 10 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla kun pukkasi lasta toisen eteen, vakituinen työpaikka odotti mukavasti lomailun jälkeen. Oli varmasti täysin kartalla työelämästä kun palasi siihen varamaansa työpaikkaan. Varsinkin nykyisessä työllisyystilanteesta tuollainen on mielestäni aivan sairasta.
Toisaalta ymmärrän sen, että halutaan tukea myös äitien työssäkäyntiä, mutta eikö tuohon ole mitään parempaa ratkaisua? Tai edes jotakin ylärajaa, että kauanko työnantajan pitää varat sitä vakipaikkaa sille joka ei edes tee työtään?Tosiasia on se, että jonkun on tehtävä ne lapset, muuten maasta loppuu ennen pitkää kansalaiset. Nainen synnyttää ja monien mielestä hän on myös ensisijaisesti se jolle vastuu lapsen hoidosta kuuluu lapsen ollessa pieni. Toki tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä näin kuitenkin useimmiten tapahtuu.
Asun itse ulkomailla ja lapsen hankinta täällä on työuran kannalta täysi itsemurha. Äitiysloma kestää vajaan vuoden (työnantaja maksaa äitiyspäivärahaa vaihdellen vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen), sen jälkeen on palattava töihin tai irtisanouduttava. Päivähoito maksaa noin 1000€ kk, eli jos lapsia on useampia, ei äidin yleensä edes kannata palata töihihin, koska siihen ei ole varaa...
Käytännössä siis olet työtön ja tueton ja koko perhe elää miehen tuloilla. Kun lapset kasvavat, olet tipahtanut työmarkkinoilta juuri noiden "eihän se enää mitään voi osata" asenteiden takia.
On hienoa, että suomessa tuetaan tasa-arvoa, vaikka sitten lapsettoman silmissä järjettömillä ratkaisuilla. Kuka hullu niitä lapsia muuten tekisi?
...ja se joka tähän aikoi lisätä, että "oma valinta tehdä lapsia"... itsekin olet ollut lapsi, ei lapsia, ei aikuisia. Mistä taiotaan veronmaksajat ja hoitajat sinun vanhuuttasi tukemaan/maksamaan? Voisinpa silloin todeta, että minun jälkeläisteni työ hyödyttäköön vain lapsia itse kasvattaneiden elämää tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin ne samat lapset, jotka tällä hetkellä niitä lapsettomia niin kovasti häiritsevät, ovat tulevaisuudessa niitä aikuisia, jotka tätä yhteiskuntaa pyörittävät.
Lapsetko tehdäänkin yhteiskuntaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tiedän ihmisen joka oli 10 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla kun pukkasi lasta toisen eteen, vakituinen työpaikka odotti mukavasti lomailun jälkeen. Oli varmasti täysin kartalla työelämästä kun palasi siihen varamaansa työpaikkaan. Varsinkin nykyisessä työllisyystilanteesta tuollainen on mielestäni aivan sairasta.
Toisaalta ymmärrän sen, että halutaan tukea myös äitien työssäkäyntiä, mutta eikö tuohon ole mitään parempaa ratkaisua? Tai edes jotakin ylärajaa, että kauanko työnantajan pitää varat sitä vakipaikkaa sille joka ei edes tee työtään?Tosiasia on se, että jonkun on tehtävä ne lapset, muuten maasta loppuu ennen pitkää kansalaiset. Nainen synnyttää ja monien mielestä hän on myös ensisijaisesti se jolle vastuu lapsen hoidosta kuuluu lapsen ollessa pieni. Toki tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä näin kuitenkin useimmiten tapahtuu.
Asun itse ulkomailla ja lapsen hankinta täällä on työuran kannalta täysi itsemurha. Äitiysloma kestää vajaan vuoden (työnantaja maksaa äitiyspäivärahaa vaihdellen vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen), sen jälkeen on palattava töihin tai irtisanouduttava. Päivähoito maksaa noin 1000€ kk, eli jos lapsia on useampia, ei äidin yleensä edes kannata palata töihihin, koska siihen ei ole varaa...
Käytännössä siis olet työtön ja tueton ja koko perhe elää miehen tuloilla. Kun lapset kasvavat, olet tipahtanut työmarkkinoilta juuri noiden "eihän se enää mitään voi osata" asenteiden takia.
On hienoa, että suomessa tuetaan tasa-arvoa, vaikka sitten lapsettoman silmissä järjettömillä ratkaisuilla. Kuka hullu niitä lapsia muuten tekisi?
...ja se joka tähän aikoi lisätä, että "oma valinta tehdä lapsia"... itsekin olet ollut lapsi, ei lapsia, ei aikuisia. Mistä taiotaan veronmaksajat ja hoitajat sinun vanhuuttasi tukemaan/maksamaan? Voisinpa silloin todeta, että minun jälkeläisteni työ hyödyttäköön vain lapsia itse kasvattaneiden elämää tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin ne samat lapset, jotka tällä hetkellä niitä lapsettomia niin kovasti häiritsevät, ovat tulevaisuudessa niitä aikuisia, jotka tätä yhteiskuntaa pyörittävät.
Lapsetko tehdäänkin yhteiskuntaa varten.
MItä tarkalleen ottaen yrität sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tiedän ihmisen joka oli 10 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla kun pukkasi lasta toisen eteen, vakituinen työpaikka odotti mukavasti lomailun jälkeen. Oli varmasti täysin kartalla työelämästä kun palasi siihen varamaansa työpaikkaan. Varsinkin nykyisessä työllisyystilanteesta tuollainen on mielestäni aivan sairasta.
Toisaalta ymmärrän sen, että halutaan tukea myös äitien työssäkäyntiä, mutta eikö tuohon ole mitään parempaa ratkaisua? Tai edes jotakin ylärajaa, että kauanko työnantajan pitää varat sitä vakipaikkaa sille joka ei edes tee työtään?Tosiasia on se, että jonkun on tehtävä ne lapset, muuten maasta loppuu ennen pitkää kansalaiset. Nainen synnyttää ja monien mielestä hän on myös ensisijaisesti se jolle vastuu lapsen hoidosta kuuluu lapsen ollessa pieni. Toki tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä näin kuitenkin useimmiten tapahtuu.
Asun itse ulkomailla ja lapsen hankinta täällä on työuran kannalta täysi itsemurha. Äitiysloma kestää vajaan vuoden (työnantaja maksaa äitiyspäivärahaa vaihdellen vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen), sen jälkeen on palattava töihin tai irtisanouduttava. Päivähoito maksaa noin 1000€ kk, eli jos lapsia on useampia, ei äidin yleensä edes kannata palata töihihin, koska siihen ei ole varaa...
Käytännössä siis olet työtön ja tueton ja koko perhe elää miehen tuloilla. Kun lapset kasvavat, olet tipahtanut työmarkkinoilta juuri noiden "eihän se enää mitään voi osata" asenteiden takia.
On hienoa, että suomessa tuetaan tasa-arvoa, vaikka sitten lapsettoman silmissä järjettömillä ratkaisuilla. Kuka hullu niitä lapsia muuten tekisi?
...ja se joka tähän aikoi lisätä, että "oma valinta tehdä lapsia"... itsekin olet ollut lapsi, ei lapsia, ei aikuisia. Mistä taiotaan veronmaksajat ja hoitajat sinun vanhuuttasi tukemaan/maksamaan? Voisinpa silloin todeta, että minun jälkeläisteni työ hyödyttäköön vain lapsia itse kasvattaneiden elämää tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin ne samat lapset, jotka tällä hetkellä niitä lapsettomia niin kovasti häiritsevät, ovat tulevaisuudessa niitä aikuisia, jotka tätä yhteiskuntaa pyörittävät.
Lapsetko tehdäänkin yhteiskuntaa varten.
MItä tarkalleen ottaen yrität sanoa?
Sinä siis väität, että teet lapset yhteiskuntaa pyörittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tiedän ihmisen joka oli 10 vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla kun pukkasi lasta toisen eteen, vakituinen työpaikka odotti mukavasti lomailun jälkeen. Oli varmasti täysin kartalla työelämästä kun palasi siihen varamaansa työpaikkaan. Varsinkin nykyisessä työllisyystilanteesta tuollainen on mielestäni aivan sairasta.
Toisaalta ymmärrän sen, että halutaan tukea myös äitien työssäkäyntiä, mutta eikö tuohon ole mitään parempaa ratkaisua? Tai edes jotakin ylärajaa, että kauanko työnantajan pitää varat sitä vakipaikkaa sille joka ei edes tee työtään?Kyllähän niitä lapsia tuolta saadaan. Justkin tuli 30 000.
Tosiasia on se, että jonkun on tehtävä ne lapset, muuten maasta loppuu ennen pitkää kansalaiset. Nainen synnyttää ja monien mielestä hän on myös ensisijaisesti se jolle vastuu lapsen hoidosta kuuluu lapsen ollessa pieni. Toki tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta käytännössä näin kuitenkin useimmiten tapahtuu.
Asun itse ulkomailla ja lapsen hankinta täällä on työuran kannalta täysi itsemurha. Äitiysloma kestää vajaan vuoden (työnantaja maksaa äitiyspäivärahaa vaihdellen vain muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen), sen jälkeen on palattava töihin tai irtisanouduttava. Päivähoito maksaa noin 1000€ kk, eli jos lapsia on useampia, ei äidin yleensä edes kannata palata töihihin, koska siihen ei ole varaa...
Käytännössä siis olet työtön ja tueton ja koko perhe elää miehen tuloilla. Kun lapset kasvavat, olet tipahtanut työmarkkinoilta juuri noiden "eihän se enää mitään voi osata" asenteiden takia.
On hienoa, että suomessa tuetaan tasa-arvoa, vaikka sitten lapsettoman silmissä järjettömillä ratkaisuilla. Kuka hullu niitä lapsia muuten tekisi?
...ja se joka tähän aikoi lisätä, että "oma valinta tehdä lapsia"... itsekin olet ollut lapsi, ei lapsia, ei aikuisia. Mistä taiotaan veronmaksajat ja hoitajat sinun vanhuuttasi tukemaan/maksamaan? Voisinpa silloin todeta, että minun jälkeläisteni työ hyödyttäköön vain lapsia itse kasvattaneiden elämää tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin ne samat lapset, jotka tällä hetkellä niitä lapsettomia niin kovasti häiritsevät, ovat tulevaisuudessa niitä aikuisia, jotka tätä yhteiskuntaa pyörittävät.
Alue: Aihe vapaa
Ei haluta, että naisten palkat nousisivat samalle tasolle kuin miesten, koska kaikki naiset joutuvat kärsimään siitä, että lapsi- ja perhevapaat kasataan naisalojen yrittäjien niskaan.
Nytkin alkanut hirveä kitinä, että ei lasta voi jättää miehen hoidettavaksi, vaikka se tekisi hyvää myös isän ja lapsen suhteelle.