Hei ajokortiton nainen, miksi et ole hommannut ajokorttia?

Asun Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien vieressä, en halua tuhlata rahojani autoon enkä edes pidä autoista.

Olin auto-onnettomuudessa kuusitoista vuotiaana ja siitä jäi ahdistus ja kammo päälle, aina autossa ollessa puristin penkkiä ja pelkäsin ja jos vähänkin auto poikkesi suorasta linjasta iski suorastaan kuolemanpelko.

20-vuotiaana menin kuitenkin autokouluun, koska työssäni välillä tarvitsin autoa ja silloisella avokillani oli useampi auto joita sain vapaasti käyttää. Pelkäsin ajotunneilla ja inssissä, ihmettelen miten edes sain kortin...

En koskaan ottanut muita kyytiini kuin avokin, yhden kerran hain kaverin n. Parin kilometrin päästä ja yhden kerran kuskasin muutamaa ihmistä juhannuksena, suostuin kun oli tosi vähän liikennettä. Mutta aina jotenkin menin olin ahdistunut kun autoa ajoin ja en oikein pystynyt sitten keskittymään liikenteeseen. Työmatkat kuitenkin ajoin ja välillä töissä työpaikan autoilla kävin työkohteissa. Mutta sitten kun tuli ensimmäiset liukkaat en vaan enää uskaltanut.

Kakkosvaihe jäi myös suorittamatta, odotin esikoista enkä todellakaan olisi suostunut autonrattiin muuten kuin äärimmäisessä hädässä vauvan ollessa vatsassa...

Välillä mietin nyt yksinhuoltajana ollessa että nopeuttaisihan se aamua paljon lapsia hoitoon viedessä ja töihin mennessä kun ei olisi ensin kävelyä päiväkodille ja sitten bussipysäkille ja sillä töihin. Mutta oma ja muiden henkikulta on kalliimpi kuin myöhäisempi aamuherätys... Ja käytän autoilusta säästyneet rahat johonkin muuhun, ei olisi edes kalliiseen=turvalliseen autoon varaa😃

Vierailija kirjoitti:

Kasvoin teini-ikäisestä yh-äidin hoteissa, eikä äidillä ollut korttia itsellään saati että olisi ollut rahaa mulle kortin hankkimiseen eikä ketään opettamassa. Eikä meillä tietenkään ollut autoa joten ei kortista olisi ollut mitään hyötyä.

Olen itse aikuisenakin ollut niin niin vähävarainen ettei auton hankkimiseen ole ollut varaa, joten korttikaan ei ole ollut ajankohtainen.

Mutta olen aina halunnut ajaa. Olen jopa nähnyt unta autolla ajamisesta todella usein, joten olisi ollut kiva edes kokeilla autolla ajoa joskus.

Voi että mä toivon suuresti, että joskus joku päivä saisit vielä ajokortin ja sen jälkeen mahdollisuuden ajaa autoa, oli se auto sitten sinun omasi tai jonkun muun omistama.

Ymmärrän erittäin hyvin, että kaikilla ei ole varaa ajaa ajokorttia, saatika hankkia omaa autoa, sillä kalliita molemmat hankinnat. 

Jos en ois alaikäisenä saanut paria tuhatta rikoskorvausrahoja niin eipä ois ollut kyllä rahan puolesta mitään mahiksia hankkia korttia.

Emmä keksi yhtään käyttöä sille. Töitä teen kotoa ja ennen etätyön alkua julkisilla töihin. Emmä jaksaisi edes aamulla ajaa tai maksaa siitä huvista. Mielummiin koomaan metrossa, on nopeaakin.

Kahteen kauppaan ja apteekkiin ym. kävelen 30 sekunnissa ja ystävien ym. luo pääsen julkisilla nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset on mestareita selittämään kun ei ole jotain, miten sitä ei sitten tarvitsekaan :D

Kuitenkin suurin osa näistäkin kortittomista jos ajaisi sen kortin ja hankkisi auton niin jonkin ajan kuluttua ei ikinä haluaisi luopua vapaaehtoisesti. Minäkin aikanaan selittelin itselleni, että ei sitä ajokorttia tarvitse, bussilla pääsee ja taksilla viimeistään jne.

Hankin sen sitten kuitenkin ja en ole katunut päivääkään. Auto tuo niin paljon vapautta ja helppoutta elämään, että varmasti lähes jokainen aikuinen ihminen ottaisi auton käyttöönsä jos siihen ei ole mitään esim. taloudellisia esteitä.

Mulle vanhemmat ois maksanu kortin joten ei todellakaan ollu mitään taloudellista estettä. Enkä ole ainoa kaveriporukassani jossa tilanne yksinkertasesti oli se ettei autoilu kiinnostanu. Asuin 18-24-vuotiaana noin 30 min kävely- ja 10 min ratikkamatkan päässä keskustasta jossa myös opiskelu ja työt olivat. Tällä hetkellä asun reilun 10 min junamatkan päässä keskustasta. Ihan vierestä menee jatkuvasti myös busseja eri suuntiin. Mun mielestä helppoutta on se ettei tarvitse miettiä vakuutuksia, huoltoja, parkkipaikkoja ym. Yhden hengen taloudessa myös ostokset kulkee helposti ihan kantaen. Muuttoa ym. varten on muuttomiehet ja se ei nyt niin paljon maksa et tällasta harvoin tulevaa tarvetta varten kannattais hankkia ajokortti jolle ei muuten oo käyttöä. Sitäkin on käyny tuttavapiirissä että rattiin on ollu aika hankala mennä sen jälkeen kun on eka ollu useemman vuoden ajamatta kun siihen ei yksinkertasesti ollu tarvetta. Kyllä meitä kaupungeis asuvia ja julkisiin tyytyväisiä sinkkujakin oikeesti on aika paljon :) 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset on mestareita selittämään kun ei ole jotain, miten sitä ei sitten tarvitsekaan :D

Kuitenkin suurin osa näistäkin kortittomista jos ajaisi sen kortin ja hankkisi auton niin jonkin ajan kuluttua ei ikinä haluaisi luopua vapaaehtoisesti. Minäkin aikanaan selittelin itselleni, että ei sitä ajokorttia tarvitse, bussilla pääsee ja taksilla viimeistään jne.

Hankin sen sitten kuitenkin ja en ole katunut päivääkään. Auto tuo niin paljon vapautta ja helppoutta elämään, että varmasti lähes jokainen aikuinen ihminen ottaisi auton

käyttöönsä jos siihen ei ole mitään esim. taloudellisia esteitä.

Ja höpöhöpö, itse selität luontaista laiskuuttasi auton tarpeellisuudella. Autoriippuvaiset ovat järjestään ylipainoisia, kas, jos ei esim. sadan metrin päähän lähikauppaan hakemaan tölkkiä maitoa voi liikahtaa ilman autoa tai ylipäätään minnekään minne matka pitempi kuin kymmenen metriä niin ihme jos ei ala kropassa näkyä.

Vierailija kirjoitti:

Omalla autolla on vaan niin helppoa lähteä minne tahansa, niin lyhkäisemmälle kuin pitemmälle matkalle etenkin.  Omaan autoon saa pakattua melkoisen paljon tavaraakin, ja etenkin jo arkipäiväiset ruokaostoksensa on helpompaa kantaa omaan autoonsa ja paiskata ne takapaksiin tai takapenkille kuin että kanniskelisit esim. tarjousvessapaperijässiköitä julkisiin liikennevälineisiin.

Paremmassa kunnossa pysyy, kun hoitelee kauppareissunsa kävellen tai polkupyörällä. Jos joskus pitää jotain todella isoa ostaa niin sitten voi käyttää taksia.

Vierailija kirjoitti:

Perheellisille auto on ehdoton edellytys myös kaupungissakin.  Miten lasten tietynlaisiin harrastuksiinkin vieminen onnistuu ilman omaa autoa? 

Lapsuuden perheessäni oli kyllä auto, mutta ihan omin avuin eli kävellen, pyörällä tai bussilla hoidin harrastusreissuni. Roudasin käyrätorvea musiikkiopistoon jne. Tulipa hyötyliikuntaa.

en ole 31v ikääni mennessä tarvinnut. jos ei kävellen, pyörällä tai julkisilla pääse niin jätän menemättä. siihen autoon menevällä rahalla saa aika paljon kaikkea muuta mielekkäämpää.

itse mietin miksi naisille se on niin suuri ongelma näin yleistäen, että miehellä ei ole ajokorttia saati sitä hienoa autoa?

En ole ikinä tarvinnut. Lapsuuden ja nuoruuden elin autottoman yksinhuoltajan kanssa lyhyen kävelymatkan päässä ison kaupungin keskustasta. Sen jälkeen olen aina asunut joko suurkaupungissa, jossa hyvät julkiset liikenneyhteydet tai vaihtoehtoisesti tehnyt töitä kotoa käsin. Nyt asun miljoonakaupungissa ja työnantajan kustantaa julkisen liikenteen vuosilipun. Miehellä sama.

Tarvitsisin korttia noin kerran vuodessa eli kesän mökkireissulla Suomeen. Naapurissa asuvalla työkaverilla on auto, mutta se on jossain reilun kilometrin päässä parkissa, koska ei ole lähempänä tilaa. Työpaikallakaan ei ole parkkipaikkoja. Lapsensa kulkevat harrastuksiin julkisilla tai kävellen. On nyt myymässä autoaan.

Itse tilaan ruokaostokset kerran viikossa kotiin ja ihan kaiken muunkin saa kotiinkuljetuksella. Rahaa olisi korttiin vaikka heti, mutta en keksi yhtään syytä miksi sen hankkisin.

En ymmärrä, miten ajamisesta voi nauttia. Tai onhan meitä moneksi ja joskus kun olen istunut hyvän kuskin kyydissä niin melkein ymmärrän, että hän voikin siitä nauttia... mutta minusta ei ikinä olisi tullut hyvää kuskia. Minua hermostuttaa ja rasittaa se, kun pitäisi koko ajan tarkkailla ympäristöä, en voi rauhassa vaipua ajatuksiini, kuten bussissa tai junassa tai taksissa. Taloudelliset mahdollisuudet olisi hankkia kortti ja autokin, mutta en tiedä miksi tekisin niin. Asun kaupungissa, jossa on hyvä julkinen liikenne, sinkkuna ei ruokakaupasta ole niin paljon ostettavaa etteivät ne repussa tai pyörän korissa kulkisi, ja minne en muuten mene, menen taksilla. Silkka ajamisen nautinto ei minun kohdallani tule kysymykseen.

Asumme n.  1 km päässä Helsingin ydinkeskustasta. Tästä menee useampi ratikka vierestä sekä ties kuinka monta bussia. Lisäksi minulla on kaksi tervettä jalkaa ja niiden lisäksi polkupyöräkin. Ne kerrat, kun olen esim. muuttanut, olen käyttänyt muuttofirmojen palveluksia. Mitä tulee lasten viemiseen harrastuksiin, niin kyllähän ne voivat myös käyttää julkisia tai mennä jalkaisin, mikä ongelma tässä muka on. Matkustellessa suosin kaupunkikohteita, joten silloinkaan ajokortille ei ole ollut tarvetta, koska lennän kohteisiin ja paikan päällä käytän taas julkisia tai kävelen. Ruokaostoksilla käyn  sitä mukaa, kun ostoksille on tarvetta. Tässä on ainakin 5 ruokakauppaa alle 500 m etäisyydellä, joten jaksan hyvin kantaa ostokset kotiin. En pysty edes ajattelemaan, että asuisin joskus jossain niin landella, että tarvitsisin kortin. Tulotasoni on hyvä, joten ajokortin puuttuminen ei ole johtunut siitäkään. Olen Helsingissä asuessani aina asunut keskustan tuntumassa ja ulkomailla taas asunut suurkaupunkien keskustoissa. En vain tarvitse ajokorttia kerrassaan mihinkään.

Tällaisia aloituksia ajokortittomuudesta on muuten ollut useamman kerran aiemminkin ja ihmettelen, mitä ihmettelemistä asiassa voi jollekin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset on mestareita selittämään kun ei ole jotain, miten sitä ei sitten tarvitsekaan :D

Kuitenkin suurin osa näistäkin kortittomista jos ajaisi sen kortin ja hankkisi auton niin jonkin ajan kuluttua ei ikinä haluaisi luopua vapaaehtoisesti. Minäkin aikanaan selittelin itselleni, että ei sitä ajokorttia tarvitse, bussilla pääsee ja taksilla viimeistään jne.

Hankin sen sitten kuitenkin ja en ole katunut päivääkään. Auto tuo niin paljon vapautta ja helppoutta elämään, että varmasti lähes jokainen aikuinen ihminen ottaisi auton

käyttöönsä jos siihen ei ole mitään esim. taloudellisia esteitä.

Ja höpöhöpö, itse selität luontaista laiskuuttasi auton tarpeellisuudella. Autoriippuvaiset ovat järjestään ylipainoisia, kas, jos ei esim. sadan metrin päähän lähikauppaan hakemaan tölkkiä maitoa voi liikahtaa ilman autoa tai ylipäätään minnekään minne matka pitempi kuin kymmenen metriä niin ihme jos ei ala kropassa näkyä.

No höpöhöpö. Ainoa auton käyttötarve minkä keksit on maitotölkin hakeminen sadan metrin päästä lähikaupasta? Entä jos käy vaikka töissä, on epäsäännölliset työajat ja konttori ei ole seuraavassa korttelissa?

Tai jos haluaakin käydä jossain muualla kuin siinä läheisessä lähikaupassa hakemassa kenties jotain vähän isompaa kuin tölkin maitoa? Jos tulee tarve tai halu lähteä esimerkiksi johonkin kauemmas, kun on auto niin menet rattiin ja lähdet, ihan milloin haluat ja mihin haluat.

Jos ei ole, niin alat selvitellä juna- ja bussiaikatauluja ja suunnittelet liikkumisesi niiden mukaan. Ja entä jos mukana on enemmän matkatavaraa, miten sitten? Kyllä se vaan on niin, että auto tuo vapautta elämään ja minusta se on melko koomista että aikuinen ihminen selittää miten ei tarvitse tai edes halua autoa.

Kun yleensä kyse on kuitenkin esimerkiksi taloudellisista syistä, miksi ei "tarvitse" autoa, eli siis ei ole rahaa siihen, tai olisi, mutta haluaa käyttää mielummin kyseiset rahat johonkin muuhun, johon ei sitten olisi rahaa jos käyttäisi ne autoon. Sitäpaitsi auton omistaminen ei estä käymästä lähikaupassa hakemassa maitotölkkiä ilman sitä.

Vierailija kirjoitti:

itse mietin miksi naisille se on niin suuri ongelma näin yleistäen, että miehellä ei ole ajokorttia saati sitä hienoa autoa?

Ai, onko? Ehkä vain liikun itse sellaisissa viherhippipiireissä, että en ole huomannut.

Ehkä ne naiset, joita tapailet, ajattelevat lisääntymistä ja sitä, että pitää sitten olla se auto, jolla roudataan muksut kehittäviin harrastuksiin.

Olen enempi ja vähempi harrastanut/joutunut harrastamaan hyötyliikuntaa, muttei se kyllä kiloja karista.

Inssi oli liian vaikea harmittaa kun tuhansi kuitenkin paloi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset on mestareita selittämään kun ei ole jotain, miten sitä ei sitten tarvitsekaan :D

Kuitenkin suurin osa näistäkin kortittomista jos ajaisi sen kortin ja hankkisi auton niin jonkin ajan kuluttua ei ikinä haluaisi luopua vapaaehtoisesti. Minäkin aikanaan selittelin itselleni, että ei sitä ajokorttia tarvitse, bussilla pääsee ja taksilla viimeistään jne.

Hankin sen sitten kuitenkin ja en ole katunut päivääkään. Auto tuo niin paljon vapautta ja helppoutta elämään, että varmasti lähes jokainen aikuinen ihminen ottaisi auton käyttöönsä jos siihen ei ole mitään esim. taloudellisia esteitä.

Kiitos, että tältä palstailijoista löytyi edes yksi samanmielinen mitä tulee ajokortin ja autoilemisen suhteen. 

Omalla autolla on vaan niin helppoa lähteä minne tahansa, niin lyhkäisemmälle kuin pitemmälle matkalle etenkin.  Omaan autoon saa pakattua melkoisen paljon tavaraakin, ja etenkin jo arkipäiväiset ruokaostoksensa on helpompaa kantaa omaan autoonsa ja paiskata ne takapaksiin tai takapenkille kuin että kanniskelisit esim. tarjousvessapaperijässiköitä julkisiin liikennevälineisiin.  

Ymmärrän toki sinkkua, joka asuu esim. kaupungissa, jossa toimivat hyvät julkiset liikennevälineet, mutta melkoisen hankalaa on olla ilman autoa, jos ihminen asuu maaseudulla kaukana liikekeskuksista.  

Perheellisille auto on ehdoton edellytys myös kaupungissakin.  Miten lasten tietynlaisiin harrastuksiinkin vieminen onnistuu ilman omaa autoa? 

Mulla on marketti tien toisella puolella. Kävelen sinne nopeammin kuin kävelen parkkipaikalle/autotalliin, käynnistän auton, seison liikennevaloissa ja etsin parkkipaikan.

Se on sitten ihan oma valinta, jos pitää päästä asumaan jonnekin jumalan selän taakse kauas palveluista. Oletan kuitenkin että tämä ketju ei ollut tarkoitettu niille, joilla on 10 km lähimpään kauppaan. 

Niin ja ei ole lapsia, joita kuskata. Itsekin kuljin 10v:na yksin harrastuksiini bussilla, en ymmärrä miksi nykyajan lapset pitää kuskata useisiin harrastuksiin ympäri kaupunkia.

Ajaminen ei kiinnosta, pelkkä ajatus muun liikenteen tarkkailusta ja auton ohjaamisesta tylsistyttää. Sekin aika on julkisissa mukava käyttää lukemiseen, käsitöihin tai ihan töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset on mestareita selittämään kun ei ole jotain, miten sitä ei sitten tarvitsekaan :D

Kuitenkin suurin osa näistäkin kortittomista jos ajaisi sen kortin ja hankkisi auton niin jonkin ajan kuluttua ei ikinä haluaisi luopua vapaaehtoisesti. Minäkin aikanaan selittelin itselleni, että ei sitä ajokorttia tarvitse, bussilla pääsee ja taksilla viimeistään jne.

Hankin sen sitten kuitenkin ja en ole katunut päivääkään. Auto tuo niin paljon vapautta ja helppoutta elämään, että varmasti lähes jokainen aikuinen ihminen ottaisi auton

käyttöönsä jos siihen ei ole mitään esim. taloudellisia esteitä.

Ja höpöhöpö, itse selität luontaista laiskuuttasi auton tarpeellisuudella. Autoriippuvaiset ovat järjestään ylipainoisia, kas, jos ei esim. sadan metrin päähän lähikauppaan hakemaan tölkkiä maitoa voi liikahtaa ilman autoa tai ylipäätään minnekään minne matka pitempi kuin kymmenen metriä niin ihme jos ei ala kropassa näkyä.

No höpöhöpö. Ainoa auton käyttötarve minkä keksit on maitotölkin hakeminen sadan metrin päästä lähikaupasta? Entä jos käy vaikka töissä, on epäsäännölliset työajat ja konttori ei ole seuraavassa korttelissa?

Tai jos haluaakin käydä jossain muualla kuin siinä läheisessä lähikaupassa hakemassa kenties jotain vähän isompaa kuin tölkin maitoa? Jos tulee tarve tai halu lähteä esimerkiksi johonkin kauemmas, kun on auto niin menet rattiin ja lähdet, ihan milloin haluat ja mihin haluat.

Jos ei ole, niin alat selvitellä juna- ja bussiaikatauluja ja suunnittelet liikkumisesi niiden mukaan. Ja entä jos mukana on enemmän matkatavaraa, miten sitten? Kyllä se vaan on niin, että auto tuo vapautta elämään ja minusta se on melko koomista että aikuinen ihminen selittää miten ei tarvitse tai edes halua autoa.

Kun yleensä kyse on kuitenkin esimerkiksi taloudellisista syistä, miksi ei "tarvitse" autoa, eli siis ei ole rahaa siihen, tai olisi, mutta haluaa käyttää mielummin kyseiset rahat johonkin muuhun, johon ei sitten olisi rahaa jos käyttäisi ne autoon. Sitäpaitsi auton omistaminen ei estä käymästä lähikaupassa hakemassa maitotölkkiä ilman sitä.

Tähän ketjuun vastanneista varmaan aika moni asuu Helsingissä, jossa ei tarvitse selvitellä juna- ja bussiaikatauluja vaan riittää, että menee pysäkille ja kulkuneuvo tulee kutakuinkin samantien. Kyllä varmasti jokainen ymmärtää, että jossain landella, jossa julkiset kulkuyhteydet ovat huonot ja kaikki ei ole lähellä, auto tulee tarpeeseen. Jos ja kun henkilö asuu suuren kaupungin keskustassa, niin ei se auto ihan totta mitään erityistä vapautta tuo.

Minulla on ajokortti, mutta en ole ajanut autoa juuri lainkaan sen jälkeen kun sain kortin. Omaa tai käytössäni olevaa autoa minulla ei ole ollut koskaan. En halua lähteä ajamaan muiden autoilla, koska pelkään kolaroivani sen. En taas halua hankkia autoa, koska en tarvitse sitä, siitä aiheutuu kuluja ja muutakin vaivaa, enkä enää niin pitkän ajamattomuuden jälkeen edes uskaltaisi ajaa ilman harjoittelua rauhallisilla paikoilla.

Auto tuo toki tiettyä vapautta ja joskus olisi kiva, että voisi hypätä autoon ja ajaa mihin haluaa. Kuitenkin junallakin pääsee kulkemaan todella hyvin niihin paikkoihin, joihin haluan mennä ja polkupyörällä pystyy kiertämään kohteessa. Pidän autoilua aika vaarallisena, joten sillä kiertely aina jossain määrin pelottaa, mikä vie hauskuutta kiertelystä. Tuskin nuo reissut yksin olisivat muutenkaan kovin erityisiä ja jos on joku matkassa, niin hänellä on yleensä kortti ja auto, joten voin olla apukuskina vieressä tarkkailemassa.

Ajaminen on stressaavaa, kun pitää jatkuvasti katsoa tuleeko hirviä eteen, onko joku tekemässä vaarallista ohitusta yms. Pyöräillessä on paljon turvallisempaa ja pystyy myös pysähtymään milloin haluaa ja mihin haluaa. Pyörällä tulee siten uusi paikka paljon paremmin tutuksi, kun ei tarvitse keskittyä vain muuhun liikenteeseen ja liikennemerkkeihin. Toki tutustuttava alue olisi suurempi ja tutustuisi myös välillä oleviin paikkakuntiin jos olisi auto. Tällä hetkellä kuitenkin autottomuuden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, joten en viitsi ostaa autoa ja opetella uudestaan ajamaan. Siihen asti jos/kun päätän auton hankkia, niin en halua ajaa lainkaan, koska se on stressaavaa jos en voi harjoitella kunnolla rauhallisessa paikassa.