Lue keskustelun säännöt.
En uskalla valmistua mutta en jaksa enää opiskellakaan.
21.03.2017 |
Puuttuu enää gradu jota olen vähän aloitellut, tukea ei juuri saa (tiedekuntauudistus tuloillaan, henkilökunta ylityöllistetty, ketään ei kiinnosta), aihekin tuntuu liian vaikealta eikä alakaan ole enää kaikkien näiden vuosien jälkeen kiinnostava. Olenkin sitten lisäksi opiskellut sivuaineita oikein roppakaupalla, mutta tuntuu typerältä ajanhaaskauskelta sekin, kun en kai kuitenkaan tule saamaan töitä niidenkään avulla, pääaineopiskelijat vievät harjoittelupaikat nenän edestä ja ovat muutenkin paremmin verkostoituneita. Alan vaihtaminen enää tässä vaiheessa opintoja ei liene järkevää. Tukikuukausia ei ole käytössä enää, lainaa olen ottanut ja käyn osa-aikatöissä (turha kai sanoakaan että en lähellekään koulutusta vastaavassa, vaan aivan perus asiakaspalveluhommissa).
No, olen kuitenkin opiskellut ja "opiskellut" vuosikaudet jo. En tiedä yhtään, miten minun sitten käy, kun/jos valmistun. Ei oman alan työkokemusta tai edes läheltä liippaavaa, asuntokin lähtee alta (HOAS) eikä ole varaa pk-seudun yksiöiden vuokraan, tuskin kukaan yksityinen vuokranantaja työtöntä maisteria ottaisikaan, nykyinen työ siis osa-aikainen eikä mahdollisuutta kokoaikaiseen ole eikä tule. Tiedän että pitäisi aktiivisesti koko ajan tyrkyttää itseään työnantajille ja ties minne, mutta kun samalla pitäisi myös tehdä se gradu ja käydä edelleen myös nykyisissä töissä että saan ruokaa ja vuokran maksettua. Niin eikä oikein ole sitäkään (huonoa) vaihtoehtoa, että valmistumisen jälkeen muuttaisin takaisin porukoille väliaikaisesti, koska he asuvat kaukana ja työnsaanti tulisi entistä vaikeammaksi.
Muita? Tilanteesta selvinneitä? Mihin päädyitte? Valmistuminen ahdistaa niin paljon että gradu roikkuu maailman tappiin asti tai ainakin opinto-oikeuden lopulliseen päättymiseen asti...
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole mikään drop-out. Elät elämässäsi murrosvaihetta, haet omaa paikkaasi ja pohdintasi ovat ihan normaaleja. Tässä omat vinkkini, miten pääset eteenpäin:
-Alat välittömästi hakemaan oman alan töitä. Opiskelijoilla ei välttämättä ole vielä sitä oman alan työkokemusta, mutta sinullakin on paljon sellaisia taitoja jo ihan nykyisestäkin työstä mitkä ovat hyödyksi vaikka missä muissakin työpaikoissa.
-Vaihda gradun aihetta sellaiseksi, mihin jaksat panostaa sen verran, että saat gradun rykäistyä kasaan. Juttele esim. amanuenssin kanssa ja kaiva itsellesi ohjaaja vaikka kiven alta. Ohjaajan kanssa suunnnittelette työlle rakenteen ja sitten vaan alat puurtamaan. Onko tarjolla gradutallia tms. ohjausta?
-Vielä parempi: mieti, voisitko tehdä gradun jollekin järjestölle tai yritykselle. Mieti rehellisesti, millaisessa työpaikassa haluaisit olla ja millaisten asioiden parissa haluaisit työskennellä. Sen perusteella alat haarukoimaan potentiaalisia toimeksiantajia ja ehdottamaan yhteistyötä.
-Varaa kalenterista aika, jolloin teet säännöllisesti gradua vaikka kirjastossa edes pari tuntia kerrallaan. Suunnittele itsellesi "lukujärjestys", johon merkitset työt ja opiskelut. Muista myös harrastaa, tavata muita ihmisiä ja tehdä välillä jotain ihan muuta.
-Onko tarjolla urasuunnittelukursseja vaikka naapurilaitokselta jonne voisit osallistua, jos ei omasta löydy? Uraohjauspalveluja? TE-keskuksellakin on ammatinvalintaohjausta.
-Kun gradu alkaa edistyä (ja valmistuminen lähestyä) katsasta, olisiko työkkärissä jotain rekrykoulutusta, jonka kautta olisi mahdollista työllistyä nopeasti
-Jos mahdollista, ala varautua myös taloudellisesti laittamalla edes vähän rahaa säästöön.
-Kartoita ulkomaan harjoitteluohjelmat, joihin voivat hakea myös vastavalmistuneet, jos yhtään olet kiinnostunut
Tsemppiä! Et ole ajatustesi kanssa yksin. Kun itselläni graduahdistus on viimein ohi, seuraavaksi alkaakin ahdistus, että mitä tässä nyt elämällään pitäisi tehdä. Tilanteesi ei ole toivoton, vaikka kaikki nyt hankalalta tuntuukin
Kiitos, olipa paljon vinkkejä - monia noista olen toki jo yrittänytkin, esim. kaikki uraohjaukset sun muut on käyty läpi, lukujärjestyksiä olen suunnitellut (heikommin sitten toteuttanut, kun niin usein tulee esteitä tai yliarvioin jaksamiseni), ja graduohjausta ei tällä hetkellä oikein ole enää saatavilla. Minulle tuo jollekin järjestölle tms. gradun tekeminen tuottaisi vain lisää paineita, joten sen ajatuksen olen hylännyt.
Ongelma tuossa työn hakemisessa on se, että pitäisi tosiaan metsästää niitä ns. piilotyöpaikkoja, ja se on todella aikaavievää puuhaa eikä lainkaan sopivaa niin introvertille luonteelle kuin itse olen. Harjoittelupaikkoja (avoimia) olen hakenut niin Suomesta kuin ulkomailtakin, mutta en ole saanut, näistä kun on kova kilpailu.
Ap
Sinuna miettisin vielä uudelleen, josko gradun tekeminen jollekin yritykselle olisi kuitenkin vaihtoehto. DI-opiskelijoista suuri osa tekee dippatyönsä yritykselle, ja se on oivallinen keino saada myös työkokemusta omalta alaltaan. Varsinkin isot yritykset tuntuvat teettävän ihan mielellään lopputöitä, se on suht halpaa tutkimus- ja kehitystyötä, lisäksi siinä saa melkein valmistuneen kesätyöntekijän, jos ajoitus on kohdillaan. Yritykselle tehtävä työ luulisi olevan sisällöltään myös vähän käytännönläheisempi ja helpommin lähestyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä keskeytä opintoja graduvaiheessa! Menisi kaikki kova työ hukkaan. Valmistuneen olet paremmassa asemassa kuin opiskelija. Tee tutkinto loppuun, sitten hakeudu työkkäriin ja hae vaikka palkkatukityötä tai jotain harjoittelupaikka, jos et saa muuten työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole mikään drop-out. Elät elämässäsi murrosvaihetta, haet omaa paikkaasi ja pohdintasi ovat ihan normaaleja. Tässä omat vinkkini, miten pääset eteenpäin:
-Alat välittömästi hakemaan oman alan töitä. Opiskelijoilla ei välttämättä ole vielä sitä oman alan työkokemusta, mutta sinullakin on paljon sellaisia taitoja jo ihan nykyisestäkin työstä mitkä ovat hyödyksi vaikka missä muissakin työpaikoissa.
-Vaihda gradun aihetta sellaiseksi, mihin jaksat panostaa sen verran, että saat gradun rykäistyä kasaan. Juttele esim. amanuenssin kanssa ja kaiva itsellesi ohjaaja vaikka kiven alta. Ohjaajan kanssa suunnnittelette työlle rakenteen ja sitten vaan alat puurtamaan. Onko tarjolla gradutallia tms. ohjausta?
-Vielä parempi: mieti, voisitko tehdä gradun jollekin järjestölle tai yritykselle. Mieti rehellisesti, millaisessa työpaikassa haluaisit olla ja millaisten asioiden parissa haluaisit työskennellä. Sen perusteella alat haarukoimaan potentiaalisia toimeksiantajia ja ehdottamaan yhteistyötä.
-Varaa kalenterista aika, jolloin teet säännöllisesti gradua vaikka kirjastossa edes pari tuntia kerrallaan. Suunnittele itsellesi "lukujärjestys", johon merkitset työt ja opiskelut. Muista myös harrastaa, tavata muita ihmisiä ja tehdä välillä jotain ihan muuta.
-Onko tarjolla urasuunnittelukursseja vaikka naapurilaitokselta jonne voisit osallistua, jos ei omasta löydy? Uraohjauspalveluja? TE-keskuksellakin on ammatinvalintaohjausta.
-Kun gradu alkaa edistyä (ja valmistuminen lähestyä) katsasta, olisiko työkkärissä jotain rekrykoulutusta, jonka kautta olisi mahdollista työllistyä nopeasti
-Jos mahdollista, ala varautua myös taloudellisesti laittamalla edes vähän rahaa säästöön.
-Kartoita ulkomaan harjoitteluohjelmat, joihin voivat hakea myös vastavalmistuneet, jos yhtään olet kiinnostunut
Tsemppiä! Et ole ajatustesi kanssa yksin. Kun itselläni graduahdistus on viimein ohi, seuraavaksi alkaakin ahdistus, että mitä tässä nyt elämällään pitäisi tehdä. Tilanteesi ei ole toivoton, vaikka kaikki nyt hankalalta tuntuukin
Kiitos, olipa paljon vinkkejä - monia noista olen toki jo yrittänytkin, esim. kaikki uraohjaukset sun muut on käyty läpi, lukujärjestyksiä olen suunnitellut (heikommin sitten toteuttanut, kun niin usein tulee esteitä tai yliarvioin jaksamiseni), ja graduohjausta ei tällä hetkellä oikein ole enää saatavilla. Minulle tuo jollekin järjestölle tms. gradun tekeminen tuottaisi vain lisää paineita, joten sen ajatuksen olen hylännyt.
Ongelma tuossa työn hakemisessa on se, että pitäisi tosiaan metsästää niitä ns. piilotyöpaikkoja, ja se on todella aikaavievää puuhaa eikä lainkaan sopivaa niin introvertille luonteelle kuin itse olen. Harjoittelupaikkoja (avoimia) olen hakenut niin Suomesta kuin ulkomailtakin, mutta en ole saanut, näistä kun on kova kilpailu.
Ap
Sinuna miettisin vielä uudelleen, josko gradun tekeminen jollekin yritykselle olisi kuitenkin vaihtoehto. DI-opiskelijoista suuri osa tekee dippatyönsä yritykselle, ja se on oivallinen keino saada myös työkokemusta omalta alaltaan. Varsinkin isot yritykset tuntuvat teettävän ihan mielellään lopputöitä, se on suht halpaa tutkimus- ja kehitystyötä, lisäksi siinä saa melkein valmistuneen kesätyöntekijän, jos ajoitus on kohdillaan. Yritykselle tehtävä työ luulisi olevan sisällöltään myös vähän käytännönläheisempi ja helpommin lähestyttävä.
No, harva yritys haluaa humanistin työtä... DI-opiskelijoilla varmasti aivan erilainen tilanne. Mutta vielä suurempi syy olla tekemättä gradua yritykselle on se, että en tosiaan halua siitä vielä entistäkin isompaa työtä itselleni.
Ap
En huomannut, mainitsitko mitä alaa opiskelet. Anyway, muutamia vinkkejä silti. Ensiksi kannattaa miettiä, millaista työtä haluaa tehdä. Esim. millainen työyhteisö (tai itsenäinen työ), työajat, palkka, sisältääkö matkustamista, etenemismahdollisuudet...
Tilanteesi on täysin tyypillinen opiskelijoilla ja valmistuvilla tällä hetkellä. Yksi ongelma tietysti on se, jos oma ala on valittu vain sen mukaan että sitä on kiinnostavaa opiskella, mutta sen alan työt ei välttämättä tunnu omilta. Aika monelle käy juuri näin, koska harvallapa sitä on kunnon käsitystä siitä mitä todella haluaa tehdä.
Jotain vaihtoehtoja:
- hakea myös sellaisiin töihin, jotka eivät liity omaan koulutukseen, koska useinhan työt opitaan työpaikalla
- hakeutua toisen alan maisterikoulutukseen
- tehdä toiselta alalta kandi- tai AMK-tutkinto (tai miksei 2-asteen tutkinto)
- verkostoitua vapaaehtoistyön, harrastusten tms. kautta
Verkostoituminen on tärkeää siksi, että tuntemattoman palkkaaminen Suomessa on työnantajalle iso riski (hyvän irtisanomissuojan takia siis).
Eri koulutusvaihtoehdoista vielä sen verran, että minä ainakin tiedän todella monia, jotka ovat jopa maisterin paperit saatuaan lähteneet AMK- tai muihin ammatillisiin opintoihin. Esim. tradenomin tutkinnosta voi olla hyötyä työllistymisessä myös sille alalle jolta on jo aiempi yliopistotutkinto (esim. kulttuurialan työpaikka, jolla vaaditaan taloushallinnon osaamista). Myös joku selkeästi johonkin ammattiin (sairaanhoitaja, röntgenhoitaja jne.) pätevöittävä koulutus voi olla vaihtoehto, jos haluaa helpommin työllistävän ammatin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä keskeytä opintoja graduvaiheessa! Menisi kaikki kova työ hukkaan. Valmistuneen olet paremmassa asemassa kuin opiskelija. Tee tutkinto loppuun, sitten hakeudu työkkäriin ja hae vaikka palkkatukityötä tai jotain harjoittelupaikka, jos et saa muuten työtä.
Kovalla työllä en voi rehennellä, opinnot kun ovat menneet vähän niin ja näin, ja se kovin työhän nimenomaan on tekemättä!
Ap
Vierailija kirjoitti:
En huomannut, mainitsitko mitä alaa opiskelet. Anyway, muutamia vinkkejä silti. Ensiksi kannattaa miettiä, millaista työtä haluaa tehdä. Esim. millainen työyhteisö (tai itsenäinen työ), työajat, palkka, sisältääkö matkustamista, etenemismahdollisuudet...
Tilanteesi on täysin tyypillinen opiskelijoilla ja valmistuvilla tällä hetkellä. Yksi ongelma tietysti on se, jos oma ala on valittu vain sen mukaan että sitä on kiinnostavaa opiskella, mutta sen alan työt ei välttämättä tunnu omilta. Aika monelle käy juuri näin, koska harvallapa sitä on kunnon käsitystä siitä mitä todella haluaa tehdä.
Jotain vaihtoehtoja:
- hakea myös sellaisiin töihin, jotka eivät liity omaan koulutukseen, koska useinhan työt opitaan työpaikalla
- hakeutua toisen alan maisterikoulutukseen
- tehdä toiselta alalta kandi- tai AMK-tutkinto (tai miksei 2-asteen tutkinto)
- verkostoitua vapaaehtoistyön, harrastusten tms. kautta
Verkostoituminen on tärkeää siksi, että tuntemattoman palkkaaminen Suomessa on työnantajalle iso riski (hyvän irtisanomissuojan takia siis).
Eri koulutusvaihtoehdoista vielä sen verran, että minä ainakin tiedän todella monia, jotka ovat jopa maisterin paperit saatuaan lähteneet AMK- tai muihin ammatillisiin opintoihin. Esim. tradenomin tutkinnosta voi olla hyötyä työllistymisessä myös sille alalle jolta on jo aiempi yliopistotutkinto (esim. kulttuurialan työpaikka, jolla vaaditaan taloushallinnon osaamista). Myös joku selkeästi johonkin ammattiin (sairaanhoitaja, röntgenhoitaja jne.) pätevöittävä koulutus voi olla vaihtoehto, jos haluaa helpommin työllistävän ammatin.
Tuo lihavoitu kohta kuvastaa hyvin tilannettani, sillä erotuksella tosin että nyt jo kyllästyttää opiskeleminenkin.
Tavallaan houkuttaisi lähteä opiskelemaan jotain muuta alaa, mutta pelkään että tekisin uudestaan sen virheen, että valitsisin ihan kiinnostavan alan jolle en kuitenkaan osaa tai halua työllistyä. Siihen taakkana sitten vielä taloudelliset ongelmat.
Olen yrittänyt hakea myös työpaikkoja ja harjoitteluja, jotka eivät varsinaisesti ole tiukasti omaa opiskelualaani vastaavia, mutta näistä tulee aina kieltäviä vastauksia (jos vastauksia ollenkaan!). Työtilanne ylipäänsä on tietysti nyt hankala, en toki ole ainoa joka on kurjassa tilanteessa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä alaa humanistisessa opiskelet?
Kommentti asuntoasiaan. Jos Hoas asunto on menossa alta niin saat helpommin kaupungin vuokra-asunnon koska ne ottavat sellaisia joilla on vaara joutua asunnottomaksi. Kaupungilla on todella edullisia asuntoja. Asun itse yksiössä jossa vuokra 380€/kk, vesi sisältyy vuokraan. Sijainti Kannelmäki. Kaksiot ovat noin 450-560€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommentti asuntoasiaan. Jos Hoas asunto on menossa alta niin saat helpommin kaupungin vuokra-asunnon koska ne ottavat sellaisia joilla on vaara joutua asunnottomaksi. Kaupungilla on todella edullisia asuntoja. Asun itse yksiössä jossa vuokra 380€/kk, vesi sisältyy vuokraan. Sijainti Kannelmäki. Kaksiot ovat noin 450-560€.
Olisipa hienoa jos kävisi noin hyvä tuuri! Jonoahan noihin on hurjasti ja monilla oikeastikin akuutti asunnontarve.
Ap
Kovin työ ei ole edessä. Gradun merkitystä liioitellaan. Kovin työ on tehty kun sait kandidaatin tehtyä. Gradu on vain yksi opintosuoritus, joka pitää vain tehdä siinä missä muukin.
Vertaa gradun ja muiden opintojen opintopisteitä toisiinsa. Gradu on vain murunen verrattuna kaikkeen muuhun tekemääsi.
Älä jätä hommaa kesken kun on noin vähän jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kovin työ ei ole edessä. Gradun merkitystä liioitellaan. Kovin työ on tehty kun sait kandidaatin tehtyä. Gradu on vain yksi opintosuoritus, joka pitää vain tehdä siinä missä muukin.
Vertaa gradun ja muiden opintojen opintopisteitä toisiinsa. Gradu on vain murunen verrattuna kaikkeen muuhun tekemääsi.
Älä jätä hommaa kesken kun on noin vähän jäljellä.
Gradu on 40 op eli kolmasosa maisterintutkinnosta... Lisäksi paljon vaativampi kuin jokin essee vaikkapa, tenteistä puhumattakaan.
Ap
Voisitko tehdä gradun jollekin yritykselle tms.? Jos olet saanut nykyisestä aiheesta vasta vähän kasaan, voisit hyvin vaihtaa sen kiinnostavampaan tai ainakin sellaiseen, josta voisi olla hyötyä työllistymisessä. Ehkä se antaisi lisää motivaatiota.