Onko siitä jotain haittaa, että opettaa 4-vuotiaan kirjoittamaan?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, jos opettaa ihan väärin. Vaikuttaa käsialan luettavuuteen vanhempana. Vääristä tavoista on myös hankala oppia pois.
Miten voi opettaa väärin? Onko tuosta jotain tutkittua tietoa, että vaikuttaisi huonontavasti käsialaan? Luulisi, että mitä enemmän sitä harjoittelee, niin sitä paremmin oppii? Vai olenko ihan väärässä? :) T. ap
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, jos opettaa ihan väärin. Vaikuttaa käsialan luettavuuteen vanhempana. Vääristä tavoista on myös hankala oppia pois.
Mulla on ihan selkeä käsiala, vaikka opinkin 3v kirjoittamaan. Vaikka kirjoitankin monet (tolppa)kirjaimet ja numerot "väärin". Vakuutan, ettei kukaan koskaan missään ole yrittänyt opettaa minua pois tästä rikollisen väärästä kirjoitustavasta,
On. Sille tulee todella tylsää Suomen tasapäistävässä peruskoulussa
Ei ole muuta haittaa kuin se, että muistaa sitten että 3-8 vuotias tarvitsee todella paljon kuuntelemista, jotta sanavarasto ja kielen ymmärtäminen kehittyvät. Itse lukeminen ei ole sama asia. Ja se, että lukemaan tai kirjoittamaan oppimisen kautta ei kannata asettaa lapselle liikaa paineita, koska se on samanlainen taito kuin vaikka kävely - kaikki sen oppivat. Sillä, kuinka ajoissa oppii lukeman tai kirjoittamaan (esim. 4 vai 7 v) ei ole todettu olevan mitään korrelaatiota koulussa pärjäämiseen.
Itse opin lukemaan ja kirjoittamaan 3-4-vuotiaana. Olin huippuoppilas koulussa eli tuskin oli ainakaan haittaa.
Suomessa 1/3 lapsista osaa lukea esikoulussa ja Virossa 80%. Nämä lapset eivät kuitenkaan pärjää tutkimusten mukaan sen paremmin koulussa kuin muutkaan. Tärkeintä on tukea ja säilyttää oppimisen ilo.
Ihan samoin kuin 9kk juoksevista ei sen todrnnäköisemmin tule urheilullisesti lahjakkaita kuin muistakaan.
No koulussahan on tietty tapa opettaa, se nyt ainoana tulee mieleen että voi olla hankalaa oppia sitä jos on jo iskostunut toinen tapa. Nykyäänhän vaaditaan koulussa ihan erilaista käsialaa kuin omassa nuoruudessa (jolloin sentään opetettiin kaunokirjoituskin..).
Mutta kai noita saa kirjastosta lainattukkin ekan luokan aapisia, mistä voi vähän luntata millaisia aakkosia ja numeroita nykyään tehdään..
Lasten lukemista tutkinut professori Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo virolalaislasten oppivan lukemaan suomalaislapsia aikaisemmin (siirryt toiseen palveluun), mutta tässäkin tapauksessa saavutettu etumatka otetaan nopeasti kiinni.
– Virossa lapset opetetaan lukemaan jo esiopetuksessa. Suomalaislapset saavat heidät lukutaidossa kiinni ensimmäisen luokan loppuun mennessä. Varhaistettu lukemisen opettamisen aloitus ei näytä pitkällä tähtäimellä tuottavan parempia tuloksia.
Oma äitini ja tyttäreni oppivat molemmat lukemaan ja kirjoittamaan 4-5 vanhana. Äiti on aina harmitellut sitä, miten tylsää hänellä oli koulussa kun muut vielä harjoittelivat. Minulle ei siis kirjoittamista tai lukemista ennen kouluikää "tuputettu". Tyttäreni oppi ihan itsekseen magneettikirjaimilla leikkiessä, vähän ihmeteltiin miten hyvä muisti tytöllä oli kun kaikki satukirjat muisti ulkoa (kunnes lukaisi juuri ostetun kirjan läpi ensi näkemällä). Tyttärelleni taidosta oli lähinnä hyötyä, koska hän joutui sattumalta aloittamaan koulun maassa, jonka kieltä ei puhunut. Lukeminen auttoi alkuun, ja kieli sujui jo joululoman alkaessa loistavasti.
Nämä varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat huomanneet, että akateemisilla taidoilla rasitetut lapset ovat muita onnettomampia. Pienten lasten pitäisi saada oppia leikkimällä, pelaamalla sekä muihin ihmisiin ja ympäristöön tutustumalla.
Tutkimukset tukevat opettajien huolta, Psychology Today muistuttaa.
Länsi-Saksassa tehtiin jo 1970-luvulla hallituksen kustantama tutkimus, jossa verrattiin 50 leikkeihin perustuvan tarhan ja 50 akateemisiin taitoihin perustuvan tarhan oppilaita. Vaikka jälkimmäisen ryhmän akateemiset taidot olivat aluksi paremmat, taidoissa oli hämmästyttävä ero, kun lapset olivat koulun neljännellä luokalla.
Tavallista leikkitarhaa käyneet pärjäsivät kaikissa testeissä paremmin kuin akateemista oppia saaneet. Tehotarhoissa käyneet olivat huonompia matematiikassa, äidinkielessä ja heidän sosiaaliset taitonsa olivat heikommat. Myös tunteiden käsitteleminen on heille vaikeampaa. Saksassa oli haluttu siirtyä entistä enemmän akateemisia taitoja painottaviin tarhoihin, mutta hanke peruttiin.
Yhdysvalloissa tehty tutkimus antoi saman tuloksen. Rebecca Marconin tutkimukseen osallistui 343 afro-amerikkalaista lasta. Kun lapset olivat neljännellä luokalla, tavallista leikkitarhaa käyneet saivat koulussa parempia arvosanoja kuin akateemisia taitoja korostaneita tarhoja käyneet.
En mä usko, että siitä mitään haittaa on. Mun lapset oppivat aikaisin kirjoittamaan ja lukemaan. Kuopus kirjoitti ja kuvitti pieniä "kirjoja" 5-vuotiaana. Oikein hyvin on pärjännyt koulussa eikä ole pitkästynyt siellä niin kuin eivät pitkästyneet muutkaan lapsemme.
Vierailija kirjoitti:
No koulussahan on tietty tapa opettaa, se nyt ainoana tulee mieleen että voi olla hankalaa oppia sitä jos on jo iskostunut toinen tapa. Nykyäänhän vaaditaan koulussa ihan erilaista käsialaa kuin omassa nuoruudessa (jolloin sentään opetettiin kaunokirjoituskin..).
Mutta kai noita saa kirjastosta lainattukkin ekan luokan aapisia, mistä voi vähän luntata millaisia aakkosia ja numeroita nykyään tehdään..
eiköhän ne taas kohta muutu
Jos lapsi itse haluaa oppia kirjoittamaan, voi hänelle sitä opetta.
Meidän kohta 4v osaa kirjoittaa oman nimensä, ja mallista mitä vain tikkukirjaimilla. Hänelle on annettu päiväkodissakin malli, mitä korttiin pitää kirjoittaa, ja hän on kirjoittanut. Eli ei se ihan absoluuttisen kiellettyä voi olla.
Mun kaverin tytär ei osannut lukea, kun meni kouluun ja hänen luokallaan sattumoisin melkein kaikki osasi. Häntä harmitti se tosi paljon, eikä oppimisesta oikein tahtonut tulla mitään kun oli niin turhautunut...
Mulle ei ollut aikaisin kirjoittamaan oppimisesta muuta haittaa kuin virheellinen kynäote, josta en aikuisenakaan ole oppinut pois, vaikka olen harjoitellut erilaisilla "ergonomisesti muotoilluilla" kynillä ja jopa sellaisella kynän varteen pujotettavalla tulpalla, jossa on sormille omat paikkansa. Eipä tuosta nyt mitään haittaakaan ole ollut, mitä nyt keskisormeen tuli lukio- ja opiskeluaikoina kipeä painauma (kirjoitusten aikaan jopa rakkula), kun tuli kirjoitettua käsin enemmän.
Jos lapsella on siihen oma halu, ei ole mitään väärää. Minä olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan neljävuotiaana, koska halusin niin kovasti ja tästä syystä äiti suostui opettamaan. Sain siitä paljon iloa, kun osasin lukea ja kirjoittaa itse. Opin tavutussäännöt sitten vasta koulussa, mutta helposti nekin opin. Mutta jos lapsi itse ei ole siihen valmis tai halukas, sitten en suosittele.
Vierailija kirjoitti:
On. Sille tulee todella tylsää Suomen tasapäistävässä peruskoulussa
Kai jo lukemaan oppineet saa koulussa jotain lisätehtäviä? Näin kyllä ainakin eskarissa on.
Vierailija kirjoitti:
On. Sille tulee todella tylsää Suomen tasapäistävässä peruskoulussa
Aika monella lapsella on tylsää.. poikani luokalla puolet osasi lukea ja jonkun verran myös kirjoittaa, kun hän aloitti koulun. Myös poikani. Kyllä ope heille tekemistä ja opetettavaa osasi keksiä.
Voi olla, jos opettaa ihan väärin. Vaikuttaa käsialan luettavuuteen vanhempana. Vääristä tavoista on myös hankala oppia pois.