Miksi hoitajat ovat tietävinään sairauksista, vaikka eivät tiedä?
Tarkoitan näitä terveyskeskusten hoitajavastaanottoja. Hoitajahan usein tekee esiarvion, että annetaanko asiakkaalle ollenkaan lääkäriaikaa. Miten sellaisen vastuun voi antaa ihmiselle, jota ei ole koulutettu diagnoosien tekemiseen?
Kertokaahan hoitajat, jos teitä on kuulolla: Kauhistuttaako teitä ollenkaan se vastuu? Ja mistä kummasta se valtava itsevarmuus nousee, että dissataan asiakkaan näkemys? Joka ikinen kerta yhtä lukuunottamatta hoitaja on ollut minun sairauksieni suhteen väärässä. Minulla oli antibioottikuuria vaativa tulehdus, vaikka hoitaja muuta väitti, minulla oli kasvain, vaikka hoitaja väitti kyseessä olevan vain imusolmuke, minulla oli vyöruusu, vaikka hoitaja väitti, että kosketusallergiaa.
Tekeekö juuri tiedon puute hoitajista niin varmoja asiastaan? Ei tiedetä, miten vähän tiedetään?
Kommentit (36)
Vaikka siinä olisi lääkäri, niin ei aina pääsisi kunnolla tutkimuksiin ekalla kerralla. Jos oireet lieviä tai viittaavat muuhun, niin turha tuhlata varoja johonkin rasvapattiin. Joskus se sitten onkin vaikka syöpä. Ikävä tosiasia :/
Vähän samalla tavalla kuin opettajat "pitävät yllä koulussa hyvää opiskeluilmapiiriä" samalla kun itse ovat niitä suurimpia koulu- ja työpaikkakiusaajia.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan sinun oma subjektiivinen kokemuksesi asiasta. Ei, hoitajat eivät tee diagnooseja, mutta heillä on kyky ymmärtää ja erottsa esim. kiireellistä hoitoa vaativia tiloja sellaisista, jotka eivät sitä ole. Aika harvoin se hoitaja on edes kieltänyt, että jotain ei olisi, mutta asiakas loukkaantuu kun ei pillit vinkuen lähdetä kuljettamaan.
- ei hoitaja
Ei tässä loukkaantumisessa ole kyse, vaan siitä, että ihmisellä on hoitoa vaativa sairaus. Hoitaja voi kuitenkin arvioida, ettei hoidon tarvetta vielä ole. Kehottaa menemään kotiin ja seuraamaan oloa, tulemaan sitten uudelleen jos vaiva ei mene ohi. Kun sitten uudelleen tulee ja saa lopulta lääkäriajan, ensitöikseen lääkäri haukkuu että miksi potilas on päästänyt tilanteen niin pahaksi eikä ole tullut aiemmin hoitoon. Näin minulle on käynyt kahdesti.
Monessa sairaudessa taudin hoito vaikeutuu, jos sitä ei päästä aloittamaan ajoissa. Olen kyllä lääkärienkin kuullut kiroavan näitä hoitajan hoidontarpeenarviointeja.
Tietysti kukaan ei voi aina onnistua, mutta oireellista on mielestäni hoitajien tarve nimenomaisesti väittää ja vängätä asiakasta vastaan. Asiakas voi myös olla väärässä, mutta vänkäämällä ei hoitaja mitään voita. Tekee vain sen arvion, ei tarvitsisi käyttää aikaa epäkompetenssinsa demonstroimiseen.
Tuossa voi olla totuus että ei tiedetä miten vähän tiedetään. Mitäänhän ei voi varmasti poissulkea ennenkuin on tutkittu. Kunnallisella puolella vielä se, että lääkäreitä ei välttämättä ole tarpeeksi, kotiin vaan ja sitten uudelleen yrittämään jos vaiva menee oikein pahaksi.
Itsekin hoitaja mutta en päivääkään vastaanottotyötä ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan sinun oma subjektiivinen kokemuksesi asiasta. Ei, hoitajat eivät tee diagnooseja, mutta heillä on kyky ymmärtää ja erottsa esim. kiireellistä hoitoa vaativia tiloja sellaisista, jotka eivät sitä ole. Aika harvoin se hoitaja on edes kieltänyt, että jotain ei olisi, mutta asiakas loukkaantuu kun ei pillit vinkuen lähdetä kuljettamaan.
- ei hoitajaEi tässä loukkaantumisessa ole kyse, vaan siitä, että ihmisellä on hoitoa vaativa sairaus. Hoitaja voi kuitenkin arvioida, ettei hoidon tarvetta vielä ole. Kehottaa menemään kotiin ja seuraamaan oloa, tulemaan sitten uudelleen jos vaiva ei mene ohi. Kun sitten uudelleen tulee ja saa lopulta lääkäriajan, ensitöikseen lääkäri haukkuu että miksi potilas on päästänyt tilanteen niin pahaksi eikä ole tullut aiemmin hoitoon. Näin minulle on käynyt kahdesti.
Monessa sairaudessa taudin hoito vaikeutuu, jos sitä ei päästä aloittamaan ajoissa. Olen kyllä lääkärienkin kuullut kiroavan näitä hoitajan hoidontarpeenarviointeja.
Tietysti kukaan ei voi aina onnistua, mutta oireellista on mielestäni hoitajien tarve nimenomaisesti väittää ja vängätä asiakasta vastaan. Asiakas voi myös olla väärässä, mutta vänkäämällä ei hoitaja mitään voita. Tekee vain sen arvion, ei tarvitsisi käyttää aikaa epäkompetenssinsa demonstroimiseen.
Hoidontarpeen arviointi nimenomaan kuuluu sairaanhoitajien työnkuvaan. Sairauksien diagnosointi lääkärille.
No, lääkäreille siitä maksetaan tolkuttomasti enemmän ja ihan samanlaisia (vääriä) arvailuita sieltä tulee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan sinun oma subjektiivinen kokemuksesi asiasta. Ei, hoitajat eivät tee diagnooseja, mutta heillä on kyky ymmärtää ja erottsa esim. kiireellistä hoitoa vaativia tiloja sellaisista, jotka eivät sitä ole. Aika harvoin se hoitaja on edes kieltänyt, että jotain ei olisi, mutta asiakas loukkaantuu kun ei pillit vinkuen lähdetä kuljettamaan.
- ei hoitajaEi tässä loukkaantumisessa ole kyse, vaan siitä, että ihmisellä on hoitoa vaativa sairaus. Hoitaja voi kuitenkin arvioida, ettei hoidon tarvetta vielä ole. Kehottaa menemään kotiin ja seuraamaan oloa, tulemaan sitten uudelleen jos vaiva ei mene ohi. Kun sitten uudelleen tulee ja saa lopulta lääkäriajan, ensitöikseen lääkäri haukkuu että miksi potilas on päästänyt tilanteen niin pahaksi eikä ole tullut aiemmin hoitoon. Näin minulle on käynyt kahdesti.
Monessa sairaudessa taudin hoito vaikeutuu, jos sitä ei päästä aloittamaan ajoissa. Olen kyllä lääkärienkin kuullut kiroavan näitä hoitajan hoidontarpeenarviointeja.
Tietysti kukaan ei voi aina onnistua, mutta oireellista on mielestäni hoitajien tarve nimenomaisesti väittää ja vängätä asiakasta vastaan. Asiakas voi myös olla väärässä, mutta vänkäämällä ei hoitaja mitään voita. Tekee vain sen arvion, ei tarvitsisi käyttää aikaa epäkompetenssinsa demonstroimiseen.
Hoidontarpeen arviointi nimenomaan kuuluu sairaanhoitajien työnkuvaan. Sairauksien diagnosointi lääkärille.
Niin? Oliko sinulla jokin pointti?
No, kyllä munkin mielestä koulu olisi ollut helpompaa, jos ei olisi opiskeltu kaikkea korvatulehduksesta sepelvaltimotautiin, diabeteksesta verenmyrkytykseen, keuhkoahtaumasta astmaan, aivoverenkierronhäiriöistä sydäninfarktiin, syömishäiriöistä psyykkisiin ongelmiin, keliakiasta angiinaan jne...
Ja mä olen sentään vain lähäri.
Se kuuluu hoitajan työnkuvaan, että pitää edes arvauksia esittää. Jyrkkä suhtautuminen on toki väärin varsinkin hoitajan ammattitaidolla ja vaikka väärän diagnoosin jyrkkä tekeminen on väärin myös lääkäriltä, on se jotenkin ymmärrettävämpää kun tietoa on sentään enemmän. Aika monta väärää diagnoosia olen saanut itsevarmalta lääkäriltä myös.
Tuon hoitajan roolin lääkäriinpääsyssä kun saisi sotessa siivottua historian hämärään, niin kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Vaan taitaa olla haavetta vain...
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan sinun oma subjektiivinen kokemuksesi asiasta. Ei, hoitajat eivät tee diagnooseja, mutta heillä on kyky ymmärtää ja erottsa esim. kiireellistä hoitoa vaativia tiloja sellaisista, jotka eivät sitä ole. Aika harvoin se hoitaja on edes kieltänyt, että jotain ei olisi, mutta asiakas loukkaantuu kun ei pillit vinkuen lähdetä kuljettamaan.
- ei hoitaja
Tottakai omat kokemukset on aina subjektiivisia. Yllättävän monella vain on samanlainen subjektiivinen kokemus. Toki tässä voi olla eroja paikkakunnittain, en viitsi tässä kertoa mihin nimenomaiseen terveyskeskukseen olen itse tyytymätön.
Minunkaan mielestäni hoitajien ei pitäisi tehdä diagnooseja. Miksi he sitten niitä tekevät? "Ei sinulla ole X:ää, tuo on Y ja menee ohi itsestään."
Mieti itse, millainen tilanne on, kun kaikki paikkakunnan hörhöt, juopot, sekopäät, dementoituneet ja oikeasti sairaat ovat jonossa vaatimassa tutkimusaikoja, joita on hyvin vähän.
Jokainen meistä tekee virheellisiä ratkaisuja. Sinäkin.
Lääkäri saa käteen muutamia satalappusia enemmän, kiitos progressiivisen verotuksen,. Vastuu on kuitenkkn aina viime kädessä lääkärin. Koulutus tuplat. Työmäärä valtava. Vain pieni osa terkassa töissä, muut sairaaloissa siis. Saahan tuota hommaa kadehtia ja haukkua "hyvistä" palkoista. Olisi joskus kiva kuulla, kuka se sitten ansaitsee hyvän palkan tässä yhteiskunnassa? Siis muu kuin vastaaja itse toki
Monet potilaat valehtelevat oireensa ja sitten lääkäri huutaa hoitajalle kun on turhaan annettu aikoja , ei oo helppo homma
Meillä taas triagehoitajat ovat aina osuneet oikeaan diagnoosien kanssa ja lääkärit ovat pihalla kuin lumiukot.
Mulla hoitajat ovat arvelleet mun poteneen mm. keuhkokuumetta, kohtutulehdusta, verenmyrkytystä ja patellamurtumaa. Lääkärit ovat passittaneet ilman kunnon tutkimuksia ja mitään diagnoosia kotiin ja olen joutunut yksityiseltä hakemaan oikeat tutkimukset ja hoidot sairauksiini.
Yksityisten lääkäriasemien lääkäreiden diagnoosit ovat täsmänneet hoitajien dg-arveluiden kanssa yhteen, oirekuvausten, labrojen, kuvantamisten ja muiden tutkimusten perusteella.
Älä suotta kitise ja alistu portsarihoitajien mielivaltaan. Senkus varaat netistä ajan suoraan yksityisen lääkäriaseman erikoislääkärille. Turhaan vaan tuhlaat aikaasi epäpätevien yleislääkärien ja tietämättömien hoitajien pakeilla. Valinta on sinun. Maksaa, mutta mitäpä ei ihminen terveytensä eteen tekisi.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että portsarit ovat tarpeen. Resurssit ei vaan riitä kaikkeen, lääkäreitä, eritoten erikoislääkäreiden on rajallinen määrä. Itse olen saanut triagehoitajilta ihan hyvää ja asiallista palvelua.
Koko terveyskeskusjärjestelmä on vanhanaikainen ja erittäin epätasa-arvoinen toiminnaltaan myös työntekijän näkökulmasta.
Hoitajan osuus "tavallisen" päivystyspotilaan hoidossa on monesti ajallisesti ja työmäärältään suurempi kuin lääkärin ja silti lääkärin työn osuus arvotetaan paljon korkeammalle. Tästä kertoo mm. se, että lääkäreillä palkkausjärjestelmä missä saavat erillisen rahallisen korvauksen lähes kaikesta mitä vastaanotolla tekevät. Hoitaja sen sijaan saa potilaasta ja työkuormasta riippumatta aina saman (huonon) palkan.
Kannustaako ahkeroimaan?
Vierailija kirjoitti:
Tuon hoitajan roolin lääkäriinpääsyssä kun saisi sotessa siivottua historian hämärään, niin kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Vaan taitaa olla haavetta vain...
Todellakin on haavetta!
Miten kuvittelet, että kunnalliseen lääkäriin voisi mitenkään päästä heti kaikki halukkaat? Mistä niin valtava määrä lääkäreitä tutkimaan jokaisen halukkaan ja ennen kaikkea mistä ne rahat revitään?
Jonkun vain täytyy suorittaa esikarsinta ja hoidon tarpeen arviointi. Ja se on sairaanhoitaja. Kas, kun sairaanhoitaja pienempipalkkaisena sopii paremmin kuntatyönantajalle.
Jos haluat ilman hoitajan suorittamaa arviointia heti halutessasi lääkäriin, niin ole hyvä ja mene yksityiselle. Ei tarvitse kuin lompakkoa raottaa, niin pääsy on varma :)
Vierailija kirjoitti:
Mieti itse, millainen tilanne on, kun kaikki paikkakunnan hörhöt, juopot, sekopäät, dementoituneet ja oikeasti sairaat ovat jonossa vaatimassa tutkimusaikoja, joita on hyvin vähän.
Jokainen meistä tekee virheellisiä ratkaisuja. Sinäkin.
Oletko sitä mieltä, että hörhöt, juopot, sekopäät (miten eroavat hörhöistä?) ja dementoituneet eivät voi olla oikeasti sairaita?
Tuota asennetta terveydenhuollossahan on, kun mielenterveyspotilaiden fyysisiä sairauksia ei oteta tosissaan ja hoideta. Huolestuttava, yksinkertaistava ajatusmalli, johon pitää puuttua.
Jos aikoja on liian vähän, päättäjien tehtävä on huolehtia, että niitä saadaan tarpeeksi. Oikea malli ei ole laittaa hoitajaa tulpaksi terveydenhuoltoon pääsylle.
Tuo on ihan sinun oma subjektiivinen kokemuksesi asiasta. Ei, hoitajat eivät tee diagnooseja, mutta heillä on kyky ymmärtää ja erottsa esim. kiireellistä hoitoa vaativia tiloja sellaisista, jotka eivät sitä ole. Aika harvoin se hoitaja on edes kieltänyt, että jotain ei olisi, mutta asiakas loukkaantuu kun ei pillit vinkuen lähdetä kuljettamaan.
- ei hoitaja