Miksi hoitajat ovat tietävinään sairauksista, vaikka eivät tiedä?
Tarkoitan näitä terveyskeskusten hoitajavastaanottoja. Hoitajahan usein tekee esiarvion, että annetaanko asiakkaalle ollenkaan lääkäriaikaa. Miten sellaisen vastuun voi antaa ihmiselle, jota ei ole koulutettu diagnoosien tekemiseen?
Kertokaahan hoitajat, jos teitä on kuulolla: Kauhistuttaako teitä ollenkaan se vastuu? Ja mistä kummasta se valtava itsevarmuus nousee, että dissataan asiakkaan näkemys? Joka ikinen kerta yhtä lukuunottamatta hoitaja on ollut minun sairauksieni suhteen väärässä. Minulla oli antibioottikuuria vaativa tulehdus, vaikka hoitaja muuta väitti, minulla oli kasvain, vaikka hoitaja väitti kyseessä olevan vain imusolmuke, minulla oli vyöruusu, vaikka hoitaja väitti, että kosketusallergiaa.
Tekeekö juuri tiedon puute hoitajista niin varmoja asiastaan? Ei tiedetä, miten vähän tiedetään?
Kommentit (36)
Hoidontarpeen arviointi on eri asia kuin diagnostiikka. Hoitajat ovat täysin päteviä hoidon tarpeen arviointiin. Älä viitsi täällä anonyyminä yleistää ( taatusti väritettyjä)kokemuksiasi hoitajien ammattitaidosta.
ps. Ilman muuta mikä tahansa oire voisi periaatteessa olla merkki vakavammasta sairaudesta. Mutta jos jokaikisen pikku patin tai yskän takia lähdettäisiin tekemään kokovartalokuvantamiset ja kaikki mahdolliset kokeet syövän ym vakavien sairauksien poissulkemiseksi niin Suomi olisi vielä karmeammassa vararikossa kuin tällä hetkellä on.
Elämä on riski. Koeta elää sen kanssa. Ja jos et pysty niin suosittelen hakemaan psykiatrista apua.
Vierailija kirjoitti:
Älä suotta kitise ja alistu portsarihoitajien mielivaltaan. Senkus varaat netistä ajan suoraan yksityisen lääkäriaseman erikoislääkärille. Turhaan vaan tuhlaat aikaasi epäpätevien yleislääkärien ja tietämättömien hoitajien pakeilla. Valinta on sinun. Maksaa, mutta mitäpä ei ihminen terveytensä eteen tekisi.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että portsarit ovat tarpeen. Resurssit ei vaan riitä kaikkeen, lääkäreitä, eritoten erikoislääkäreiden on rajallinen määrä. Itse olen saanut triagehoitajilta ihan hyvää ja asiallista palvelua.
Juuri näin. Tähän yksityisten lääkäriasemien rahan pumppaus perustuu. Terveys jos mikä saa kukkaron nyörit heltymään. Siinä voi sitten varmuuden vuoksi määrätä erinäisiä tyyriitä kokeita ja tutkimuksia kun maksualttiutta löytyy. Ja maallikon tollukka mieltää sen vain hyväksi hoidoksi ja toteaa että kyllä kannatti maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Koko terveyskeskusjärjestelmä on vanhanaikainen ja erittäin epätasa-arvoinen toiminnaltaan myös työntekijän näkökulmasta.
Hoitajan osuus "tavallisen" päivystyspotilaan hoidossa on monesti ajallisesti ja työmäärältään suurempi kuin lääkärin ja silti lääkärin työn osuus arvotetaan paljon korkeammalle. Tästä kertoo mm. se, että lääkäreillä palkkausjärjestelmä missä saavat erillisen rahallisen korvauksen lähes kaikesta mitä vastaanotolla tekevät. Hoitaja sen sijaan saa potilaasta ja työkuormasta riippumatta aina saman (huonon) palkan.
Kannustaako ahkeroimaan?
Mutta kun tekemänne työt ovat aivan erilaisia. Sh laittaa tippaa, antaa ohjeiden mukaan lääkkeet, auttaa vessaan ja toki alussa ottaa vastaan kun potilas tulee yms. Lääkäri varmaan näyttää tällaisen silmiin siltä, että vain istuu (eli ei tee fyysistä työtä), mutta hän joutuu käymään tiedot läpi, miettimään sopivat tutkimukset ja labrat, tutkii potilaan, miettii diagnoosin ja hoidon. Ja kantaa vastuun. Jännä että et ole päivystyksessä vielä tajunnut, että ajatustyö on työtä myös.
Vierailija kirjoitti:
Hoidontarpeen arviointi on eri asia kuin diagnostiikka. Hoitajat ovat täysin päteviä hoidon tarpeen arviointiin. Älä viitsi täällä anonyyminä yleistää ( taatusti väritettyjä)kokemuksiasi hoitajien ammattitaidosta.
ps. Ilman muuta mikä tahansa oire voisi periaatteessa olla merkki vakavammasta sairaudesta. Mutta jos jokaikisen pikku patin tai yskän takia lähdettäisiin tekemään kokovartalokuvantamiset ja kaikki mahdolliset kokeet syövän ym vakavien sairauksien poissulkemiseksi niin Suomi olisi vielä karmeammassa vararikossa kuin tällä hetkellä on.
Elämä on riski. Koeta elää sen kanssa. Ja jos et pysty niin suosittelen hakemaan psykiatrista apua.
Viimeinen kappale kertookin kaiken tarvittavan ajatusmaailmastasi ja argumentointikyvystä. Vastaan silti, vaikka hukkaan menee.
Tietysti yleistän kokemuksieni perusteella, sillä kuten kerroin, vain yhden kerran hoitaja on arvioinut tilanteen oikein. Kaikissa muissa tapauksissa väärin. Kerroin myös, että hoitaja ei ole ainoastaan arvioinut oikeutta päästä lääkärille, vaan väittänyt vastaan. Hoitaja on väittänyt kasvainta imusolmukkeeksi. Se ei ole enää hoidon tarpeen arviointia, vaan virheellinen diagnoosi. Minä sain myöhemmin lääkäriltä haukut, että olin antanut kasvaimen kasvaa niin suureksi, että leikkauksesta tulisi erittäin vaikea. Vaikka olin yrittänyt päästä ajoissa hoitoon, mutta en päässyt.
Tuollaista se on aina hoitajien kanssa - ainakin meilläpäin. Jos kymmenestä tapauksesta kerran on onnistuttu tekemään hoidontarpeen arviointi oikein, niin totta munassa "yleistän".
Otan kantaa nopean hoitonpääsyn kannalta. Julkisen sektorin säästöpaineen takia on tietoisesti vaikeutettu hoitoonpääsyä, myöskin päivystyksissä. Lääkäreitä ei ole palkattu tarpeeksi ja ihan tietoisesti odotetaan, että työssäkäyvät eivät käytä julkista enää ollenkaan eli menevät työterveyteen tai yksityiselle. No, täällä päin työterveyteni ei toimi eli sinnekään ei saa lääkäriaikoja, pitäisi mennä jonottamaan jukiselle- Sielläkään ei saa lääkäriaikoja nopeasti. Ainoa mihin saa lääkäriajan nopeasti, jopa samalle päivälle, on yksityinen lääkäri. Olen saanut asiantuntevan hoidon ja lääkekuurit päälle ja poissaoloni töistä lyhenevät ja osittainen työkyvyn alenema. Miksi työnantajia ei kiinnosta työntekijöidensä nopea hoitoonpääsy? Sehän lyhentäisi sairaslomia! Kukaan ei ota kokonaisvastuuta eikä sote helpota yhtään, jos hoitoonpääsyä ei nopeuteta! Lyhyt, nopea lääkärikäynti akuuttiin vaivaan ehkäisee sairauksien pahenmista ja erikoissairaanhoito on se kallein muoto, mutta sinne tuntuu rahaa riittävän miljarditolkulla ja sairaaloita rakennetaan koko ajan lisää /lue tämän päivän Hesari.
Huomattavan monelta kommentoijalta on mennyt pointti ohi. Pointti ei ole se, etteikö ap tietäisi hoidontarpeen arvioinnin ja diagnoosin eroa ja sitä, kumpaa hoitajan pitäisi tehdä. Oikeastaan sekään ei ole tavatonta, että hoidontarpeesta tehdään virheellinen arvio näennäisestä pätevyydestä huolimatta. Virheitähän sattuu kaikille. Huolestuttavinta on se asenne, jolla asiakas kohdataan. Vängätään vastaan, ollaan hyvin varmoja siitä, ettei ainakaan ole kyse siitä mitä asiakas itse epäilee, eikä antauduta asialliseen, normaaliin kanssakäymiseen vaan ensireaktio on tyrmätä asiakas ja syyllistää tämä siitä, että on ylipäätään tullut paikalle.
Kyseessä on varmaankin defenssimekanismi. Mutta mistä johtuu, että aikuinen ihminen turvautuu moiseen defenssiin? Eikö nähdä sitä, että asiakas ei ole syypää kiireeseen, työvuorojärjestelyihin, siihen että lääkärille maksetaan parempaa palkkaa (kuten pitääkin), siihen ettei aikoja ole antaa ja kaikkiin muihin mahdollisiin ongelmiin työpaikalla? Asiakkaaseen kaikki turhautuminen kuitenkin kohdistetaan, ja se ei ole kypsän ja ammattitaitoisen ihmisen tapa toimia.
Kävin hoitajalla näyttämässä luomea, rauhallisen näköinen luomi. Varasi kuitenkin lääkärille ajan koska halusin luomen pois ja se oli vaikeassa paikassa. Lääkäri katsoi ja totesi heti ettei ole luomi, mutta ottaa sen pois ja laittaa eteenpäin ja soittaa tuloksista. Hoitaja ei edes tunnistanut sitä, että se ei ollut luomi.
Vein vauvan monen päivän kuumeen jälkeen hoitajalle ja epäilin korvatulehdusta kun hieroi toista korvaa niin kovasti. Hoitaja katsoi ja totesi oikeassa korvassa olevan tulehduksen. Pyysi opiskelijaa katsomaan myös ja yhteistuumin totesivat, että vasen terve ja oikea tosi tulehtunut. Pääsimme lääkärille, joka tutki ja sanoi heti, että vasen on aivan tulehtunut, oikea terve.
Nyt pitäisi viedä vauva jälkitarkastukseen hoitajalle. No enpä tiedä, luottamus hänen ammattitaitonsa kanssa on hiukan horjuva.
Kävin hoitajan luona jouluna kovan kurkkukivun takia. Risat leikattu kymmenisen vuotta sitten. Katsoi kurkkuun ja totesi, että nyt on flunssaa liikkeellä ja kurkku hieman punoittaa. Otti streptokokin pikana, mutta totesi, että ei voi olla koska risat leikattu. Passitti käytävään odottamaan lääkäriä ja sanoi vielä kun olin ovella, että flunssaa vain, mutta kirjaa tuloksen kun testi valmis ja lääkäri kertoo sen. Lääkäri määräsi ab-kuurin streptokokkiin.
Edes alkeellista tieteellistä ajattelumallia toivoisi hoitajilta ja lääkäreiltä.
Eli ilman tutkimuksia ei asiat selviä. Omat ennakkoluulot ja kokemukset värittävät liikaa hoitajien ja myös lääkärien diagnooseja.
Sitten myös tämä säästörumba. Ihmisiä ei lähetetä jatkotutkimuksiin koska hoitajia ja lääkäreitä painostetaan säästämään.
Miten voidaan esittää mitään arvailuja edes suomalaisten sairauksista tässä tilanteessa.
Vain raharikkaat saavat kunnon tutkimukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä suotta kitise ja alistu portsarihoitajien mielivaltaan. Senkus varaat netistä ajan suoraan yksityisen lääkäriaseman erikoislääkärille. Turhaan vaan tuhlaat aikaasi epäpätevien yleislääkärien ja tietämättömien hoitajien pakeilla. Valinta on sinun. Maksaa, mutta mitäpä ei ihminen terveytensä eteen tekisi.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että portsarit ovat tarpeen. Resurssit ei vaan riitä kaikkeen, lääkäreitä, eritoten erikoislääkäreiden on rajallinen määrä. Itse olen saanut triagehoitajilta ihan hyvää ja asiallista palvelua.
Juuri näin. Tähän yksityisten lääkäriasemien rahan pumppaus perustuu. Terveys jos mikä saa kukkaron nyörit heltymään. Siinä voi sitten varmuuden vuoksi määrätä erinäisiä tyyriitä kokeita ja tutkimuksia kun maksualttiutta löytyy. Ja maallikon tollukka mieltää sen vain hyväksi hoidoksi ja toteaa että kyllä kannatti maksaa.
En ole tollukka ja maksan aika paljon veroja tällekin kunnalle, muta en pääse lääkäriin,kuin viikokausien jonottamalla, joten joudun hakemaan yksityislääkäriltä reseptit akutteihin poskiontelo , silmä ym. tulehduksiin. Hoitajan voivottelu ja fraasit eivät auta yhtään, kun haluaisin vaivaani hoidon.
kKävin äsken yksityisellä, sain diagnoosin jo itsekin epäilemälleni tutulle vaivalle, lääketeseptin ja nyt voin potea kotona miettimättä sitä, pääsenkö maantaina aamulla tai koko päivänä terveyskeskuksen puhelimesta läpi! Kustansi noin 80 e yhteensä mutta kannatti ja on onneksi varaa.
Niitä aikoja vain on x määrä. Jos hoitaja jakaa ajan jokaiselle aivastajalle niin kymmentä yli kahdeksan ei ole enää aikoja jaettavana kenellekkään. Ei sille vakavammin sairastuneellekaan.
Netin terveyssivustot eivät ole auttaneet ihmisiä omatoimisemmaksi ja kun ihmiset lukevat niitä niin he kuvittelevat sairastavansa kaikkea maan ja taivaan välillä.
Mun käly on näitä, perusterve 30+ plus nainen, joka juoksee työterveyslääkärillä vähintään kerran kuukaudessa. Mitä ei koskaan ole mutta hän kuuntelee kehoaan.
Ei kaikkia rasvapatteja voi lähteä tutkimaan. Rahathan siinä loppuu. Jos hoitaja epäilee että sinulla on jotain vakavampaa tulet vainoharhaiseksi ja alat vaatia kaiken maailman kalliita tutkimuksia. Lopulta sinulla onkin esim elämäntavoilla hoidettava diabetes
Naurattaa tämän palstan hoitajaviha. :D Ihan varmasti kaikista ammattiryhmistä löytyy ihmisiä moneen lähtöön, niin hoitajistakin. Silti täällä ei ole minkään muun ammatin edustajista päivittäin negatiivisia aloituksia. Kertokaa nyt joku, mistä kummasta tuo viha ja nillityksen tarve kumpuaa? En ole hoitaja, mutta en oikeasti yhtään ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikkia rasvapatteja voi lähteä tutkimaan. Rahathan siinä loppuu. Jos hoitaja epäilee että sinulla on jotain vakavampaa tulet vainoharhaiseksi ja alat vaatia kaiken maailman kalliita tutkimuksia. Lopulta sinulla onkin esim elämäntavoilla hoidettava diabetes
Rasvapatteja ei tietenkään kannata tutkia.
Tyypillinen hoitsuvastaus ja tyypillistä hoitsuajattelua, kun puhe ollut aiemmin kasvaimesta, joka kirurgin mukaan olisi pitänyt leikata jo vuosia sitten. Ei rasvapateista.
Miten sinne hoidon tarpeen arvioivalle hoitajalle pääsee? Meidän kunnassamme terveyskeskuksen ajanvaraajat, lähihoitajat, tekevät etädiagnooseja, eivätkä suostu antamaan aikoja millekään vastaanotolle. Kaikki kunnia lähihoitajille, mutta kun minulle kerrotaan puhelimessa, ettei minua mikään vaivaa, alkaa kiehua. Käyn lääkärilla kerran tai kaksi vuodessa ja se rasittaa ilmeisesti liikaa kunnan taloutta. Ajanvaraajalähärit saavat ilmeisesti ohjeistuksensa kunnan talouspäälliköltä.
Omien kokemuksieni perusteella julkisella saa lopulta parempaa hoitoa kuin yksityisellä, kunhan vain onnistuu ensin pääsemään lääkärille. Minun ei tarvitse maksaa omasta pussistani huonommasta hoidosta, koska maksan jo veroja. Julkinen terveydenhoito ja lääkäripalvelut kuuluvat KAIKILLE. Ei ole olemassa mitään lakia tai sellaiseen perustuvaa velvoitetta, että työssäkäyvien pitäisi mennä muualle kuin julkiselle.