Vieraannuttamisen takana on lähivanhempi, joka on asianajajan kokemuksen mukaan yleensä äiti.

Vanhempi menettää yhteyden lapseen jopa ikuisiksi ajoiksi

IS:n haastattelema asianajaja kertoo, että etävanhempana oleva isä on helppo saada tilanteeseen, joka vain pahentaa asioita. Äiti voi löytää viikonlopun jälkeen lapsensa kankusta punaisen läiskän, joka hänen mielestään on selvä merkki lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Äiti tekee ilmoituksen viranomaiselle, ja tutkinta on aina käynnistettävä. Lopputulos on, että isä ei saa taas viikkokausiin tavata lastaan.

Jos ilmianto ei johda mihinkään, voi isä tehdä kunnianloukkauksesta tutkintapyynnön.

Tapausten määrä vain kasvaa.

Vieraannuttamisesta on asianajajan mukaan useita esimerkkejä. Niiden taustalla on äidin patologinen viha lasten isää kohtaan. Syitä vain ei saada selville. Vieraannuttajavanhemmat ovat asianajan mukaan yleensä erittäin ovelia ja älykkäitä.

Asianajajan mukaan vieraannuttamistapauksissa oikeuslaitos on hampaaton. Hänen kokemuksensa mukaan tapausten määrä vain kasvaa, ja seuraus on, että toinen vanhemmista menettää yhteyden lapseensa mahdollisesti ikuisiksi ajoiksi.

Alla on kuvaus erään ex-parin kiistasta. Kiista muuttui sirkukseksi, joka sai lastenkin kannalta hyvin ikäviä piirteitä. Kiistaa on käsitelty oikeudessa eteläisessä Suomessa.

Äiti halusi sulkea isän pois, isä kiristi passeilla ja esti matkat

Äiti halusi kolmen alaikäisen lapsen huoltajuuden itselleen, mutta isä piti kiinni yhteishuoltajuudesta.

Yhteiselo oli ollut vuosikaudet riitaisa, ja äiti halusi sulkea lasten isän pois lastensa elämästä. Äiti venkoili oikeuden kanssa ja oikeuskäsittelyä jouduttiin siirtämään useita kertoja.

Isä kiristi äitiä puolestaan lasten passeilla ja esti yhteiset matkat.

Tapaamiset vuosia kestäneen huoltajuusriidan aikana sujuivat vaihtelevasti. Äiti ei uskonut lapsia isän hoitoon, koska hänen mielestään isä ei pärjää lasten kanssa kokonaista viikkoa.

Riidat johtivat oikeuskäsittelyyn, josta tuli tiukat aikataulut. Isän tapaamisoikeutta leikattiin. Aiemmin hän sai pitää lapsia kokonaisen viikon luonaan, mutta uuden ratkaisun mukaan torstaista tiistaiaamuun.

Oikeuden päätöksen mukaan isä joutui tinkimään lastensa tapaamisajoista jonkin verran, mutta oikeus kuitenkin totesi, että lasten kehityksen kannalta yhteishuoltajuus on hyvä asia.

Täydellistä vuoroviikkoasumista oikeus ei pitänyt mahdollisena riitelevien vanhempien vuoksi. Vanhempien asunnot ovat melko lähellä toisiaan, mutta tapaamiset on oikeuden ratkaisun mukaan hoidettava niin, etteivät vanhemmat kohtaa toisiaan.

Tapaamispäätökseen on kirjattu tarkoin, milloin lapset ovat missäkin. Isänpäivänä ollaan isän luona ja äitienpäivänä äidin luona.

Vanhemmat eivät pysty keskustelemaan juuri mistään sopuisasti ja syyttelevät toisiaan.

Erityisesti lasten kouluasiat ovat hiertäneet vanhempien välejä. Kaikki koulujen loma-ajat on myös jaettu etukäteen.

Nainen on luonnostaan paha.

Kyllä sitä länkytetään tästä äitien vieraannuttamisasiasta. Joo, kamalaa. Samaan aikaan todellisuudessa suuri osa etäisistä itse hylkää lapsensa ja äidit jäävät suremaan lapsensa isättömyyttä. Vajukki isä hylkää ja vajukki äiti vieraannuttaa. Veikkaan, että ensin mainittuja on kuitenkin enemmän. Isälle usein paras kosto on se, että hän tietää äidin kärsivän, kun lapsi kärsii ja kyselee, miksei isä välitä.

Konstit on monet.

Niin no, eronneiden äitien ainoa arvo on usein lapset. Mitä heille jää jäljelle sitten jos on yhteishuotajuus ja ei viikkoon lapsia? jos kerran elämässä ei ole mitään muuta sisältä, saavituksia tai mitään. 

Erittäin väärin ,en voi hyväksyä kuin erityistapauksissa yksinhuoltajuutta. yteishuoltajus pitäisi olla aina ensimmäinen ja ainoa annettu vaihtoehto. Naiset eivät voi ikuisesti hyväksikäyttää lapsia omian epävarmuuksiensa vuoksi. Itsekin olen nainen ja seuraan tätä toimintaa järkyttyneenä.. ei kai se mies pärjää viikkoa lasten kanssa, kun ei ikinä ole edes annettu yrittää, koska nainen päsmäröi päälle. 

Harmi, että etävanhemman ja lapsen tapaaminen ei ole pakollista etävanhemmalle. Meilein väitän, että Suomessa on noin 10 000 lasta, joita etävanhempi itse etäännyttää sillä, että ei tule sovittuihin tapaamisiin. Harmi, että tätä ei ole sanktioitu.

Sen sijaan äidin on pakko antaa lapsi väkivaltaiselle isälle, jotta ei etäännyttäisi lasta. Semmoinen käsivarrenmittainen nyrkinkokoinen läheisyys on lapselle tärkeämpää kuin elämä ilman väkivaltaa?

Naiset ovat pahoja ja miehet ah niin hyviä. He haluavat kovasti osallistua lastenhoitoon ja maksavat aina ajallaan elatusavut, muistavat synttärit ja pitävät kiinni sovituista tapaamisista. Maailmahan olisi täydellinen, jos koiraat voisivat lisääntyä keskenään: ketään ei vieraannutettaisi tai hylättäisi. Kaikilla lapsilla olisi kaksi isiä.

Kokenut asianajaja piti sitten olla että oivalsi lähivanhemman olevan useimmiten äidin.

Koska lähivanhemmista lähes kaikki ovat naisia, on tietysti looginen johtopäätös, että lapsen etävanhemmasta vieraannuttava vanhempi on yleensä äiti.

Sellainen huomio, että jo asetelma lähivanhempi-etävanhempi etäännyttää lasta siitä etävanhemmasta. Lähivanhemman ei oikeastaan tarvitse paljoa tehdä niin lapsen ja etävanhemman väleistä tulee etäiset ja muodolliset.  Siis jos etävanhempi ei noudata tapaamisia, ei ole mukana lapsen elämässä muuten kuin pitkin hampain, haluaa vain laatuaikaa, mutta tylsä arki jää toiselle osapuolelle.

Henkilö, joka taas elää päivittäistä arkea lapsen kanssa, jakaa ilot ja surut, on läsnä elämän välillä tylsässä arjessa, muodostaa  lähes automaattisesti kiinteän suhteen lapseen, johon lapsen on myös helppo turvautua ja rakentaa elämäänsä.

Siksi etävanhemman pitää olla aktiivisempi kuin aktiivinen. Lasta pitää tavata säännöllisesti ja välillä tarpeen mukaan järjestää pitempiä tapaamisia - ei pelkästään viikonloppuja. Lapselle pitää soittaa - jos ei päivittäin niin monta kertaa viikossa. Lapsen asioista pitää olla kiinnostunut, tietää mitkä asiat ovat lapsen elämässä kulloinkin pinnalla jne.

Jos ei itse tee mitään asioiden eteen on helppo turvautua toisen osapuolen haukkumiseen, mikä taas lisää turhia jännitteitä ja dramaa lasten tapaamisissa.

Kun lapset teini-ikäisinä rupeavat ottamaan etäisyyttä etäisäänsä, isä syyttää vieraannuttamisesta. Ja siirtää vastuun tapaamisten toteutumisesta teineille itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Kokenut asianajaja piti sitten olla että oivalsi lähivanhemman olevan useimmiten äidin.

Useimmiten se äityli on päätynyt henkistä väkivaltaa käyttäen lähivanhemmaksi, koska äitylin mielestä mies on täysin luuseri ja vanhemmaksi kelpaamaton (ja sosiaaliviranomaiset ovat pääsääntöisesti äitylin puolella koska siellä asiosta päättää toiset samanlaiset äitylit). Toki mätämunia löytyy miessukukunnasta mutta tuskin ne kaikki lapsistaan vieraannutetut isät sentään on vanhemmaksi kelpaamattomia.

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset teini-ikäisinä rupeavat ottamaan etäisyyttä etäisäänsä, isä syyttää vieraannuttamisesta. Ja siirtää vastuun tapaamisten toteutumisesta teineille itselleen.

Juu, meilläkin isä syyttää minua vieraannuttamisesta. Ihan itse sai teinin kanssa asiat sekaisin, ja kun teini ei halua nähdä isäänsä, niin minä olen syyllinen....

Just eilen tuli dokumentti kun isä kaapannut 2 ja 4 vuotiaat pojat äidiltä, kun oli hänen tapaamiskerta.. 30 vuotta nyt olleet kateissa. Just saying.

Meillä tuon teki kyllä isä. Tytärtä en ole kuuteen vuoteen nähnyt, pitää minua ilmestyskirjan petona. 

Muut lapset kyllä käyvät isällään ja tapaamiset sujuu. Niin lapset jaettiin erossa, exä otti yhden ja minä sain loput, tasapeli.

Veljen ex-vaimo oli tuollainen kusipäinen vieraannuttaja ja tapaamisten estäjä. Siinä vaiheessa, kun veljeni löysi uuden vaimon ja sai tämän kanssa lapsia, alkoikin ininä ja kitinä siitä kuinka uudet lapset saavat kaikkea ja vanhat on hylätty (!). Myöhäistä se sitten oli itkeä kuinka isä olisikin lapsille tärkeä.

Naisen todellisen luonteen oppii tuntemaan vasta erotilanteessa.

Mielestäni vieraannuttaminen pitäisi kriminalisoida. Meillä vieraannuttaja oli isän uusi puoliso. Pikkuhiljaa vierailut isällä väheni kun uusi vauva oli tulossa. Oli milloin mitäkin raskausvaivaa ettei lapsi voinut mennä kun vaimo tarvi lepoa.

Sitten kun lapsi ja myöhemmin toinenkin syntyi oli milloin lapset kipeänä tai omallani oli ollut viikko sitten moro, eihän sitä voinut mennä tartuttamaan.

Lapsi ei ole nähnyt isäänsä neljään vuoteen! Asuu 7 kilometrin päässä. Isä ei ole muistanut edes jouluna/syntymäpäivinä. Voitte kuvitella kuinka tämä on satuttanut lastani kun isä hylkää uusien lasten vuoksi. Todella, todella sydäntäraastavaa.

Mielestäni on väärin, että etä saa tuosta vaan hyljätä oman lapsensa ilman mitään seuraamuksia. Yhtä väärin on jos lähi estää kontaktin. Millä hemmetin oikeudella?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni vieraannuttaminen pitäisi kriminalisoida. Meillä vieraannuttaja oli isän uusi puoliso. Pikkuhiljaa vierailut isällä väheni kun uusi vauva oli tulossa. Oli milloin mitäkin raskausvaivaa ettei lapsi voinut mennä kun vaimo tarvi lepoa.

Sitten kun lapsi ja myöhemmin toinenkin syntyi oli milloin lapset kipeänä tai omallani oli ollut viikko sitten moro, eihän sitä voinut mennä tartuttamaan.

Lapsi ei ole nähnyt isäänsä neljään vuoteen! Asuu 7 kilometrin päässä. Isä ei ole muistanut edes jouluna/syntymäpäivinä. Voitte kuvitella kuinka tämä on satuttanut lastani kun isä hylkää uusien lasten vuoksi. Todella, todella sydäntäraastavaa.

Mielestäni on väärin, että etä saa tuosta vaan hyljätä oman lapsensa ilman mitään seuraamuksia. Yhtä väärin on jos lähi estää kontaktin. Millä hemmetin oikeudella?

Ei ole se uusi puoliso. Vastuu yhteydenpidosta omiin lapsiinsa on sillä isällä, ei tämän uudella kumppanilla. Syy kipataan ihan aina naisen niskaan. Varmasti syytä hänessäkin, mutta vastuu on sen isän.

Miksi miehet eivät hae huoltajuutta erotilanteessa vaan hylkäävät lapsensa? On pelkkä myytti, että huoltajuus annetaan äidille, koska naisia suositaan. Hesarissa oli juttua aiheesta muutama kuukausi sitten. Huoltajuus annetaan äidille, koska isä ei hae sitä juuri koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä länkytetään tästä äitien vieraannuttamisasiasta. Joo, kamalaa. Samaan aikaan todellisuudessa suuri osa etäisistä itse hylkää lapsensa ja äidit jäävät suremaan lapsensa isättömyyttä. Vajukki isä hylkää ja vajukki äiti vieraannuttaa. Veikkaan, että ensin mainittuja on kuitenkin enemmän. Isälle usein paras kosto on se, että hän tietää äidin kärsivän, kun lapsi kärsii ja kyselee, miksei isä välitä.

Konstit on monet.

Viikko viikko systeemi ei käynyt äidille, muutti etukäteen ilmoittamatta lapsen kanssa 200 km päähän uuden miehen luo.

Nyt joka toinen viikonloppu tapaamisia sekä koulujen lomilla. Naisia on monenlaisia, siinä vaiheessa kun aikuisen oma etu ajaa laosen edun yli ei ymmärrä.