YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää."

Miksi ei ole syrjintää? Ei "kaksikielisyys" voi olla mikään pyhä tavoite, jonka eteen voidaan uhrata suomenkieliset.

Kun ruotsinkielisiä on vain 5%, ei maa edes voi olla oikeasti kaksikielinen.

"Enemmistöä ei voi syrjiä." - RKP

Ennen pääsi helpommalla esim.opettajakoulutukseen ortodoksit, eli ihmiset vaihtoivat uskontoaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia."

Tämä on aika hurjaa. Ruotsinkieliset ovat siis tyhmempiä, mutta silti heillä on yliedustus yliopistoissa. Tästä seuraa se, että heillä on myös yliedustus parhaissa viroissa ja työpaikoissa. Tarkoittaa siis sitä, että monessa tehtävässä ei olekaan paras mahdollinen kyky, vaan siinä on kiintiöruotsinkielinen. Tämä ei todellakaan ole maalle eduksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Ruotsinkielisistä kiintiöistä valmistuvien tutkintonimikkeessä pitäisi olla jokin lisätarkennus, jotta tietäisi kysessä olevan tasoltaan heikompi kiintiötapaus. Esim. lääkärille mennessä voisi tällöin valita, haluaako mennä oikealle lääkärille vai ruotsinkielisille kiintiölääkärille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Alhainen pisteraja tarkoittaa siis sitä, että kysyntää ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan tarjontaa pitää vähentää, jotta hinta nousee, eli siis ruotsinkielisten paikkamäärää vähennetään, jotta pisterajat nousevat.

Tätäkö ajoit takaa viitatessasi kysyntään ja tarjontaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Alhainen pisteraja tarkoittaa siis sitä, että kysyntää ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan tarjontaa pitää vähentää, jotta hinta nousee, eli siis ruotsinkielisten paikkamäärää vähennetään, jotta pisterajat nousevat.

Tätäkö ajoit takaa viitatessasi kysyntään ja tarjontaan?

Pisteraja nousee luonnostaan, kun suomenkieliset lopettavat turhan ruotsin pelkäämisen ja alkavat rohkeasti hakea tarjottuun koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Alhainen pisteraja tarkoittaa siis sitä, että kysyntää ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan tarjontaa pitää vähentää, jotta hinta nousee, eli siis ruotsinkielisten paikkamäärää vähennetään, jotta pisterajat nousevat.

Tätäkö ajoit takaa viitatessasi kysyntään ja tarjontaan?

Pisteraja nousee luonnostaan, kun suomenkieliset lopettavat turhan ruotsin pelkäämisen ja alkavat rohkeasti hakea tarjottuun koulutukseen.

Ei, vaan sitten, kun ruotsinkielistä koulutusta vähennetään ja siirretään suomenkieliseen opetukseen. 

Ei ole mitään perusteita sille, että ruotsinkielisille on suhteessa enemmän yliopistopaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Alhainen pisteraja tarkoittaa siis sitä, että kysyntää ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan tarjontaa pitää vähentää, jotta hinta nousee, eli siis ruotsinkielisten paikkamäärää vähennetään, jotta pisterajat nousevat.

Tätäkö ajoit takaa viitatessasi kysyntään ja tarjontaan?

Nimenomaan. Koska ruotsinkielisille koulutuspaikoille ei ole riittävää kysyntää, niin näitä tulee vähentää kysyntää vastaavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

Vierailija kirjoitti:

 Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Ai niin kuin korkeakouluun pääseminen pääsykokeen kautta ilman kiintiöhelpotuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Alhainen pisteraja tarkoittaa siis sitä, että kysyntää ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan tarjontaa pitää vähentää, jotta hinta nousee, eli siis ruotsinkielisten paikkamäärää vähennetään, jotta pisterajat nousevat.

Tätäkö ajoit takaa viitatessasi kysyntään ja tarjontaan?

Pisteraja nousee luonnostaan, kun suomenkieliset lopettavat turhan ruotsin pelkäämisen ja alkavat rohkeasti hakea tarjottuun koulutukseen.

Ei kyse ole mistään pelkäämisestä. Useimmat ihmiset haluavat opiskella äidinkielellään. Koska ruotsinkielisiä on vähän, niin myös ruotsinkielisten opiskelupaikkojen kysyntä on vähäistä ja tulee korjata kysyntää vastaavaksi. Se on sopiva silloin kun pisterajat vastaavat suomenkielisiä opiskelupaikkoja.

On myös hyvä olla ruotsinkielinen nimi.