Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Vierailija
17.03.2017 |

"Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä."

"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten."

http://yle.fi/uutiset/3-5432237

Kommentit (102)

Vierailija
81/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyhmät AV-mammat katkerina kitisee täällä kun ei tajunneet hankkia suomenruotsalaista miestä :D itse onneksi tajusin, toivottavasti on nuo kiintiöt vielä jos meillä joskus on lapsia jotka haluaa yliopistoon

Vierailija
82/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuota voi edes estää? Jos yliopisto on tietyn kielinen, niin sitten se on. Ei sille mitään voi tehdä. Jos kieltä osaavien vähäisen määrän takia kouluun on helppo päästä kyseistä kieltä puhuvien, niin eihän sille mitään voi. Toki jos kaksikielisyys poistettaisiin, niin tällaista koulutusta ei tarvisi tukea verovaroin. Nykyisellään kuitenkin Suomi on kaksikielinen ja siten pitää turvata myös ruotsia puhuvien osaajien olemassa olo. 

Kyllähän tällainen ylläpitää suomenruotsalaisten hyväosaisuutta ja heillä on ihan omat verkostot. 

Voidaan säädellä aloituspaikkojen määrää niin että hyväksyttyjen taso vastaa suomenkielisen yliopiston hyväksyttyjen tasoa. Yksinkertaista ja saadaan ehkä niitä kaivattuja säästöjäkin.

Ei kai aloituspaikkojen määrää voi mitenkään määrätä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuota voi edes estää? Jos yliopisto on tietyn kielinen, niin sitten se on. Ei sille mitään voi tehdä. Jos kieltä osaavien vähäisen määrän takia kouluun on helppo päästä kyseistä kieltä puhuvien, niin eihän sille mitään voi. Toki jos kaksikielisyys poistettaisiin, niin tällaista koulutusta ei tarvisi tukea verovaroin. Nykyisellään kuitenkin Suomi on kaksikielinen ja siten pitää turvata myös ruotsia puhuvien osaajien olemassa olo. 

Kyllähän tällainen ylläpitää suomenruotsalaisten hyväosaisuutta ja heillä on ihan omat verkostot. 

Voidaan säädellä aloituspaikkojen määrää niin että hyväksyttyjen taso vastaa suomenkielisen yliopiston hyväksyttyjen tasoa. Yksinkertaista ja saadaan ehkä niitä kaivattuja säästöjäkin.

Ei kai aloituspaikkojen määrää voi mitenkään määrätä? 

Joku jumalako ne on päättänyt vai?

Vierailija
84/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tyhmät AV-mammat katkerina kitisee täällä kun ei tajunneet hankkia suomenruotsalaista miestä :D itse onneksi tajusin, toivottavasti on nuo kiintiöt vielä jos meillä joskus on lapsia jotka haluaa yliopistoon

Totta kannattaa syrjiä suomalaisia kaikessa, varsinkin puolisoa etsiessä. Saa tarjottua jälkeläisille paremman tulevaisuuden vähemmällä vaivalla.

Vierailija
85/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuota voi edes estää? Jos yliopisto on tietyn kielinen, niin sitten se on. Ei sille mitään voi tehdä. Jos kieltä osaavien vähäisen määrän takia kouluun on helppo päästä kyseistä kieltä puhuvien, niin eihän sille mitään voi. Toki jos kaksikielisyys poistettaisiin, niin tällaista koulutusta ei tarvisi tukea verovaroin. Nykyisellään kuitenkin Suomi on kaksikielinen ja siten pitää turvata myös ruotsia puhuvien osaajien olemassa olo. 

Kyllähän tällainen ylläpitää suomenruotsalaisten hyväosaisuutta ja heillä on ihan omat verkostot. 

Voidaan säädellä aloituspaikkojen määrää niin että hyväksyttyjen taso vastaa suomenkielisen yliopiston hyväksyttyjen tasoa. Yksinkertaista ja saadaan ehkä niitä kaivattuja säästöjäkin.

Ei kai aloituspaikkojen määrää voi mitenkään määrätä? 

Joku jumalako ne on päättänyt vai?

Noo vaikka onhan RKP:llä huomattavasti vaikutusvaltaa niin en silti pitäisi sitä Jumalaan verrattavana. Siirtomaaherra sopisi paremmin.

Vierailija
86/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kielikokeet pois, valinta pääsykokeella. Opetus ruotsiksi ruotsinkielisissä kiintiöissä - se varmasti opettaa kieltä aivan tarpeeksi.

Mulla on parempi idea. Tehdään yliopisto-opiskelusta sen verran hintavaa, ettei pääsykokeita tarvita. Opiskella saa vaikka muinaisnuubian kielellä, mutta kaikki tentit (pl. kielten opiskelijoilla) olkoot suomeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Johtuu pelkästään siitä, että RUOTSINKIELISET ovat niin paljon ÄLYKKÄÄMPIÄ kuin originellit metsäsuomalaiset.

Vierailija
88/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Johtuu pelkästään siitä, että RUOTSINKIELISET ovat niin paljon ÄLYKKÄÄMPIÄ kuin originellit metsäsuomalaiset.

"Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Niin totta! Kaksikielinen kaverini, kielet suomi ja kanton, pänttäsi vaan niin hulluna sitä pääsykoetta varten, että pääse yliopistoon "ruotsinkieliseen"linjalle.

Käytännössä kandityö + parina ekana vuonna kursseja englannin lisäksi ruotsiksi. Lukioruotsia ei vetänyt läskiksi, hyvä pohja.

Vierailija
90/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tyhmät AV-mammat katkerina kitisee täällä kun ei tajunneet hankkia suomenruotsalaista miestä :D itse onneksi tajusin, toivottavasti on nuo kiintiöt vielä jos meillä joskus on lapsia jotka haluaa yliopistoon

Meillä lapset pääsevät yliopistoon älynlahjoillaan.

Teillä lapset pääsevät yliopistoon sen perusteella, kenelle äiti antaa persettä.

Jättebra!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää."

Miksi ei ole syrjintää? Ei "kaksikielisyys" voi olla mikään pyhä tavoite, jonka eteen voidaan uhrata suomenkieliset.

Kun ruotsinkielisiä on vain 5%, ei maa edes voi olla oikeasti kaksikielinen.

Aika omituinen perustelu tuo kaksikielisyyden turvaaminen. Kun ruotsinkieliseen perheeseen syntynyt ruotsinkielinen nuori menee opiskelemaan ruotsinkielistä tutkintoa, miten se turvaa ruotsinkielisiä palveluita? Olisiko hän muuttunut taikaiskusta suomenkieliseksi, jos olisikin opiskellut tutkintonsa suomeksi tai englanniksi ilman ohituskaistaa?

Vierailija
92/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää."

Miksi ei ole syrjintää? Ei "kaksikielisyys" voi olla mikään pyhä tavoite, jonka eteen voidaan uhrata suomenkieliset.

Kun ruotsinkielisiä on vain 5%, ei maa edes voi olla oikeasti kaksikielinen.

Aika omituinen perustelu tuo kaksikielisyyden turvaaminen. Kun ruotsinkieliseen perheeseen syntynyt ruotsinkielinen nuori menee opiskelemaan ruotsinkielistä tutkintoa, miten se turvaa ruotsinkielisiä palveluita? Olisiko hän muuttunut taikaiskusta suomenkieliseksi, jos olisikin opiskellut tutkintonsa suomeksi tai englanniksi ilman ohituskaistaa?

Uskoisin selityksen, jos ruotsinkielisiin ohjelmiin edes yritettäisiin saada suomenkielisiä, jotka ovat valmiita opiskelemaan ja työskentelemään ruotsiksi. Kielikokeilla tämä hakijaryhmä pyritään kuitenkin karsimaan pois. Moni on jäänyt rannalle laudaturin ja eximian ruotsinarvosanalla. Erikoinen juttu, koska Ruotsiin pääsee opiskelemaan ruotsiksi pelkällä magnalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas täällä valittaa joku joka ei ikinä oppinut mitään ruotsintunnilla, jonka seurauksena pitää vihata kaikkea mikä liittyy pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisiin.

Suhteessa voi olla helpompi päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta ei se silti ole helppoa, esim. lääkiksiä on vain yksi koko suomessa jonne pääsee alle 50 oppilasta/ vuosi. Suomeksi on taas 3 eri koulua minne pääsee noin 100 oppilasta/ vuosi.

Ruotsiksi ei myöskään tarjota lähes puoliakaan yliopiston tarjonnasta, vaan vain suurimmat ja suosituimmat linjat ovat tarjolla täysin ruotsiksi kuten lääkis, psykologia yms.

Monet suomenruotsalaiset hakevatkin tästä syystä täysin suomenkielisille linjoille ilman minkäänlaista kieli-kiintiötä, ja pääsevat opiskelemaan.

Kannattaisi siis lopettaa täällä itkeminen ja opiskella (:

Suomenkieliset puhuisivat ruotsia, mutta se ei ruotsinkielisille kelpaa. Itse mongertavat suomea aksentteineen ja pitävät sitä ihan ok:na, mutta jos heitä joku tunnistettavasti suomenkielinen ruotsiksi palvelee, niin heti ollaan valittamassa eduskuntaan, oikeusasiamiehelle ja ihmisoikeustuomioistuimeen.

Tämä on muuten jännä. Jos suomenkielinen ei puhu ruotsia, häntä pilkataan ja valitetaan työnantajalle. Jos puhuu, häntä pilkataan ja valitetaan työnantajalle. Ei saisi olla aksenttia jäljellä, eli pitäisi olla syntynyt ruotsinkieliseksi.

Työpaikallamme maahanmuuttajatkin kohtaavat sellaista ryöpytystä, että tekee pahaa. Minkä tahansa muun väestönryhmän tekemänä käytös menisi rasistisesta häirinnästä. Miten voi olla pokkaa vaatia pakolaisilta nopea kahden kielen omaksuminen? Minun puolestani englannillakin pärjäisi.

Ei päde joka työpaikkaan. Itse olen suomenkielinen, opiskelin Helsingin yliopistossa. Valmistumisen jälkeen hain sieltä tutkimusavustajan paikkaa, jossa oli edellytyksenä sujuva ruotsin kielen taito. Sain paikan, vaikka puheeni ei työhaastattelussa omasta mielestäni ollut ihan sujuvinta. Työyhteisössämme ei arvostella jos joku ei puhu virheettömästi, ja eri kieliä käytetään välillä sekaisin.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ruotsinkielisten suhteellisesti suuremmat aloituspaikkamäärät yliopistoissa ovat epäreiluja. Ruotsinkielisillä on myös enemmän vaihtoehtoja, kun haetaan rahoitusta jatko-opintoihin (ruotsinkielisillä säätiöllä on rahaa). Osittain siksi hain ja pääsin juuri ruotsinkieliseen yliopistoon jatko-opintoihin. Ei ollut kielikoetta. :) Mutta on tämä kyllä vaikeampaa, kun ei voi opiskella omalla äidinkielellään. Sitä ihmettelen myös, miksi kaikki muut pohjoismaiset kielet ovat tässä yliopistossa käytössä, paitsi suomi. Ainakin virallisissa ohjeissa lukee näin. Jonkun vapaavalintaisen kurssin pystyi kyllä näemmä suorittamaan suomeksi. No, otan tämän kehittymishaasteena. Olen aina ollut arka puhumaan vieraita kieliä, vaikka sain niistä hyviä numeroita koulussa. Nyt tavallaan pakotan itseni siihen, toivon että taidot tai vähintäänkin itsevarmuus kasvavat ajan mittaan. :)

Vierailija
94/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas täällä valittaa joku joka ei ikinä oppinut mitään ruotsintunnilla, jonka seurauksena pitää vihata kaikkea mikä liittyy pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisiin.

Suhteessa voi olla helpompi päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta ei se silti ole helppoa, esim. lääkiksiä on vain yksi koko suomessa jonne pääsee alle 50 oppilasta/ vuosi. Suomeksi on taas 3 eri koulua minne pääsee noin 100 oppilasta/ vuosi.

Ruotsiksi ei myöskään tarjota lähes puoliakaan yliopiston tarjonnasta, vaan vain suurimmat ja suosituimmat linjat ovat tarjolla täysin ruotsiksi kuten lääkis, psykologia yms.

Monet suomenruotsalaiset hakevatkin tästä syystä täysin suomenkielisille linjoille ilman minkäänlaista kieli-kiintiötä, ja pääsevat opiskelemaan.

Kannattaisi siis lopettaa täällä itkeminen ja opiskella (:

Suomenkieliset puhuisivat ruotsia, mutta se ei ruotsinkielisille kelpaa. Itse mongertavat suomea aksentteineen ja pitävät sitä ihan ok:na, mutta jos heitä joku tunnistettavasti suomenkielinen ruotsiksi palvelee, niin heti ollaan valittamassa eduskuntaan, oikeusasiamiehelle ja ihmisoikeustuomioistuimeen.

Tämä on muuten jännä. Jos suomenkielinen ei puhu ruotsia, häntä pilkataan ja valitetaan työnantajalle. Jos puhuu, häntä pilkataan ja valitetaan työnantajalle. Ei saisi olla aksenttia jäljellä, eli pitäisi olla syntynyt ruotsinkieliseksi.

Työpaikallamme maahanmuuttajatkin kohtaavat sellaista ryöpytystä, että tekee pahaa. Minkä tahansa muun väestönryhmän tekemänä käytös menisi rasistisesta häirinnästä. Miten voi olla pokkaa vaatia pakolaisilta nopea kahden kielen omaksuminen? Minun puolestani englannillakin pärjäisi.

Ei päde joka työpaikkaan. Itse olen suomenkielinen, opiskelin Helsingin yliopistossa. Valmistumisen jälkeen hain sieltä tutkimusavustajan paikkaa, jossa oli edellytyksenä sujuva ruotsin kielen taito. Sain paikan, vaikka puheeni ei työhaastattelussa omasta mielestäni ollut ihan sujuvinta. Työyhteisössämme ei arvostella jos joku ei puhu virheettömästi, ja eri kieliä käytetään välillä sekaisin.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ruotsinkielisten suhteellisesti suuremmat aloituspaikkamäärät yliopistoissa ovat epäreiluja. Ruotsinkielisillä on myös enemmän vaihtoehtoja, kun haetaan rahoitusta jatko-opintoihin (ruotsinkielisillä säätiöllä on rahaa). Osittain siksi hain ja pääsin juuri ruotsinkieliseen yliopistoon jatko-opintoihin. Ei ollut kielikoetta. :) Mutta on tämä kyllä vaikeampaa, kun ei voi opiskella omalla äidinkielellään. Sitä ihmettelen myös, miksi kaikki muut pohjoismaiset kielet ovat tässä yliopistossa käytössä, paitsi suomi. Ainakin virallisissa ohjeissa lukee näin. Jonkun vapaavalintaisen kurssin pystyi kyllä näemmä suorittamaan suomeksi. No, otan tämän kehittymishaasteena. Olen aina ollut arka puhumaan vieraita kieliä, vaikka sain niistä hyviä numeroita koulussa. Nyt tavallaan pakotan itseni siihen, toivon että taidot tai vähintäänkin itsevarmuus kasvavat ajan mittaan. :)

Kielen opiskelusta saa itselleen hienon henkilökohtaisen haasteen, mutta se ei tosiaan ole perustelu epäoikeudenmukaisille kiintiöille. "Miksi et opettele ruotsia?" on yleinen mutta sysihuono perustelu syrjinnälle, etenkin kun aloituspaikkoja hakiessa suositaan äidinkielenään puhuvia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/102 |
12.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Osoitit juuri että ruotsinkieliset koulut ovat turhia ja ruotsinkieliset voivat hakea suomenkielisten kouluihin vielä vapaammin kuin suomenkieliset ruotsinkielisiin kouluihin.

Ruotsinkieliset voivat hakea kaikkiin samoihin hakukohteisiin kuin suomenkieliset ilman kielikoetta. He voivat hakea kaikkiin suomenkielisiin koulutuksiin. He myös saavat halutessaan tenttikysymykset ruotsin kielellä ja voivat tehdä diplomityön ruotsin kielellä vaikka käyvät suomenkielistä koulutusta. jakokohteista on vain härskiä harhautusta.

Mutta miksi he eivät hae suomenkieliseen koulutukseen vaikka osaavat pääkaupunkiseudulla suomea täydellisesti? No siksi tietenkin koska sisäänpääseminen on niin vaikeaa. Suomenkieliseen ammattikorkeakouluun on vaikeampi päästä kuin Hankenille.

Eli KAIKKI ruotsinkielinen koulutus on vain ylimääräistä koulutusta ruotsinkielisille joka vain vääristää kansanosien kohtelua!

Vierailija
96/102 |
12.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Osoitit juuri että ruotsinkieliset koulut ovat turhia ja ruotsinkieliset voivat hakea suomenkielisten kouluihin vielä vapaammin kuin suomenkieliset ruotsinkielisiin kouluihin.

Ruotsinkieliset voivat hakea kaikkiin samoihin hakukohteisiin kuin suomenkieliset ilman kielikoetta. He voivat hakea kaikkiin suomenkielisiin koulutuksiin. He myös saavat halutessaan tenttikysymykset ruotsin kielellä ja voivat tehdä diplomityön ruotsin kielellä vaikka käyvät suomenkielistä koulutusta. jakokohteista on vain härskiä harhautusta.

Mutta miksi he eivät hae suomenkieliseen koulutukseen vaikka osaavat pääkaupunkiseudulla suomea täydellisesti? No siksi tietenkin koska sisäänpääseminen on niin vaikeaa. Suomenkieliseen ammattikorkeakouluun on vaikeampi päästä kuin Hankenille.

Eli KAIKKI ruotsinkielinen koulutus on vain ylimääräistä koulutusta ruotsinkielisille joka vain vääristää kansanosien kohtelua!

Suomenkieliset eivät voi tehdä lopputyötään suomeksi ruotsinkielisessä koulussa mutta ruotsinkielinen voi tehdä äidinkielellään suomenkielisessä koulussa.

Vierailija
97/102 |
12.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sampo Terhon ja apulaisten valtaaman Suomalaisuuden Liiton eli Terhon Kerhon vihanlietsontakampanja jälleen vauhdissa. Perussuomalaiset romahtivat ja Terho hävisi Halla-aholle äänissä ja silti puheenjohtajaksi olisi haluja. Voi, voi sentään.

Vierailija
98/102 |
13.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää."

Miksi ei ole syrjintää? Ei "kaksikielisyys" voi olla mikään pyhä tavoite, jonka eteen voidaan uhrata suomenkieliset.

Kun ruotsinkielisiä on vain 5%, ei maa edes voi olla oikeasti kaksikielinen.

Suomalaiset ovat yksikielisiä niin kaksikielisyys on äärinationalistista rasismia, syrjintää ja åpartheidia.

Tutkimus osoittaa että 74% suomalaisista vastustaa pakkoruotsia, siis pakollista identitteettiä.

Ruotsin kieli joka joudutaan pakottamaan suomalaisille koska se ei kuulu suomalaisten identiteettiin suututtaa 74% kansasta. Se on suuri häpeä että pakkoruotsista ei päästä demokraattisessa maassa eroon. Se on häpeällistä demokratian halveksuntaa.

Vierailija
99/102 |
12.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei määrittele kysynnän ja tarjonnanlaki. Vaan liian suuri ruotsinkielinen kiintiö helpottaa ruotsinkielisten opiskelemaanpääsyä.

Vierailija
100/102 |
12.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää."

Miksi ei ole syrjintää? Ei "kaksikielisyys" voi olla mikään pyhä tavoite, jonka eteen voidaan uhrata suomenkieliset.

Kun ruotsinkielisiä on vain 5%, ei maa edes voi olla oikeasti kaksikielinen.

Sä et tajunnut. Kaksikielisyys = 50 prossaa toista äidinkieltä ja 50 prossaa toista. Se on tavoite.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän seitsemän