YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Nyt on kyllä mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin, kun ylimitoitettuja ja kalliita kiintiöitä puolustetaan kysynnän ja tarjonnan lailla. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Alhainen pisteraja tarkoittaa siis sitä, että kysyntää ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole. Tällöin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan tarjontaa pitää vähentää, jotta hinta nousee, eli siis ruotsinkielisten paikkamäärää vähennetään, jotta pisterajat nousevat.

Tätäkö ajoit takaa viitatessasi kysyntään ja tarjontaan?

Pisteraja nousee luonnostaan, kun suomenkieliset lopettavat turhan ruotsin pelkäämisen ja alkavat rohkeasti hakea tarjottuun koulutukseen.

Ei kyse ole mistään pelkäämisestä. Useimmat ihmiset haluavat opiskella äidinkielellään. Koska ruotsinkielisiä on vähän, niin myös ruotsinkielisten opiskelupaikkojen kysyntä on vähäistä ja tulee korjata kysyntää vastaavaksi. Se on sopiva silloin kun pisterajat vastaavat suomenkielisiä opiskelupaikkoja.

Oikeudenmukasinta olisi se, että olisi samat pääsykokeet ja pääsyrajat. Ruotsinkieliseen opetukseen tulee sitten se määrä, joka tämän yhteisen pääsyrajan läpäisee.

Tällöin ongelma olisi ruotsinkielisten aliedustus yliopistossa, koska he ovat tutkitusti heikompitasoisia kuin suomenkieliset.

Mutta toisaalta ruotsinkieliset voivat hakea myös Ruotsin yliopistoihin, joten tämä toiminee heille tasoituksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Vierailija kirjoitti:

"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia."

Tämä on aika hurjaa. Ruotsinkieliset ovat siis tyhmempiä, mutta silti heillä on yliedustus yliopistoissa. Tästä seuraa se, että heillä on myös yliedustus parhaissa viroissa ja työpaikoissa. Tarkoittaa siis sitä, että monessa tehtävässä ei olekaan paras mahdollinen kyky, vaan siinä on kiintiöruotsinkielinen. Tämä ei todellakaan ole maalle eduksi.

Se tyhmyys tuleekin mainiosti esille, kun esim. katsotaan kaksikielisyyden perusteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Ei ne voi lopettaa leikkimästä tyhmää. Syystä että.

Ja tästä huolimatta kaikki joutuvat lukemaan pakkoruotsia. Eikös ne palveluntarjoajat tule ihan samassa suhteessa siitä ruotsinkielisestä väestöstä kuin palvelun tarvitsijatkin. Tai ylitarjontaa on jopa suomenkielisiin verrattuna siellä tarjontapuolella.

Sitten kun ajatellaan lääkärinpalveluja niin ne reseptit kyllä pystyy uusimaan ja yksinkertaiset lääkärikäynnit kyllä joku ruotsinkieliseksi merkitty kuopiolainen tekemään ihan vaikka suomeksi. Ne on ne pari mummua joiden takia ensin koulutetaan ruotsinkielisiä enemmän ja sitten kaikki muutkin joutuvat ruotsia opettelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Mikä sinulla on sitä vastaan, että ruotsinkielisen opetuksen määrä vastaisi ruotsinkielisten suhteellista määrää asukkaista?

Vierailija kirjoitti:

Ja tästä huolimatta kaikki joutuvat lukemaan pakkoruotsia. Eikös ne palveluntarjoajat tule ihan samassa suhteessa siitä ruotsinkielisestä väestöstä kuin palvelun tarvitsijatkin. Tai ylitarjontaa on jopa suomenkielisiin verrattuna siellä tarjontapuolella.

Sitten kun ajatellaan lääkärinpalveluja niin ne reseptit kyllä pystyy uusimaan ja yksinkertaiset lääkärikäynnit kyllä joku ruotsinkieliseksi merkitty kuopiolainen tekemään ihan vaikka suomeksi. Ne on ne pari mummua joiden takia ensin koulutetaan ruotsinkielisiä enemmän ja sitten kaikki muutkin joutuvat ruotsia opettelemaan.

Aijai, eipäs onnistukaan vaan pitää olla ihan oikea äidinkieleltään ruotsinkieliseksi rekisteröity. Ks. case Seinäjoki.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Höpö höpö - suomenkieliset joutuvat suorittamaan kielikokeen, jonka arvostelu sorvataan sellaiseksi, että siitä ei pääse läpi kuin pieni prosentti. Koe toimii etuoikeuksien vartijana - arvostelua kiristetään jos suomenkielisiä pyrkii enemmän. Muista pohjoismaista tulevat eivät joudu kielikoetta suorittamaan - islantilainen ilemisesti osaaa automaattisesti ruotsia. Kyse on ruotsinkielisten etuoikeudesta korkeapalkkaisiin ammatteihin, koko järjestelmä on perua niiltä ajoilta kun suomenkielisiä sorrettiin ja koko maan eliitti puhu ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Älä valhetele. Suomenkielisillä ei ole palokasta asennetta ruotsinkielisiä koulutusohjelmia kohtaan, vaan ruotsinkieliset vartioivat kiintiöitä kielikokeella, jonka tarkoitus ei ole tarkistaa suomankielisten kykyä opiskella ruotsiksi, vaan estää suomanekielisiä, älykkäämpia ja lukio-opinnoissaan menestyneempiä, viemästä ruotsinkielisiltä opiskelupaikkoja. Ruotsinkielisten, jotka hakevat suomenkielisiin koulutusohjelmiin, ei tarvitse suorittaa kielikoetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Höpö höpö - suomenkieliset joutuvat suorittamaan kielikokeen, jonka arvostelu sorvataan sellaiseksi, että siitä ei pääse läpi kuin pieni prosentti. Koe toimii etuoikeuksien vartijana - arvostelua kiristetään jos suomenkielisiä pyrkii enemmän. Muista pohjoismaista tulevat eivät joudu kielikoetta suorittamaan - islantilainen ilemisesti osaaa automaattisesti ruotsia. Kyse on ruotsinkielisten etuoikeudesta korkeapalkkaisiin ammatteihin, koko järjestelmä on perua niiltä ajoilta kun suomenkielisiä sorrettiin ja koko maan eliitti puhu ruotsia.

Juuri näin. Maan eliitti puhuu ruotsinkielisen eliitin mielestä edelleen ruotsia.

Suomenkielisten korkeakoulujen pääsykokeissa saa vastata ruotsiksi. Saako ruotsinkielisten korkeakoulujen pääsykokeissa vastata suomeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

RKP pitää niin tiukasti kiinni pakkoruotsista, koska pakkoruotsin ansiosta suomenkieliset ovat MUODOLLISESTI päteviä hakemaan ruotsinkielisten kiintiöissä, mutta heidän määränsä kuitenkin pidetään riittävän pienenä kielikokeen avulla.

Jos ei olisi pakkoruotsia, ruotsinkielisten alempien pisterajojen kiintiöt olisivat virallisestikin syrjiviä ja ne pitäisi lakkauttaa.

Pakkoruotsilla ei siis ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa. Kyseessä on nimenomaan ruotsinkielisiä suosivan järjestelmän ylläpitäminen. Tämä olisi hyvä pitää mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Miksi kielikoe vaaditaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Miksi kielikoe vaaditaan?

Sillä hakija todistaa osaavansa kieltä riittävän hyvin selviytyäkseen opinnoista. Suomenkielisiin oppilaitoksiin on muuten myös kielikoe vieraskielisille hakijoille, ja suomen kieli on vaikeudeltaan aivan eri tasoa ruotsiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Yritä nyt jo tajuta, että se kielikoe ei ole suomnekielisille "siinä kaikki". Ruotsinkuieliset saavat tenttiä ruotsiksi suomenkielisisssä koulutusohjelmissa, eikä heidän tarvitse tehdä keilikoetta. Suomenkielisten pitää ja se kielikoe on vartioi suomenkielisten määrää. Se on sellainen että siitä ei selviä edes Helsingin yliopistossa pääaineenaan ruotsia lukeva niinä vuosina, kun suomenkielisiä pyrkijöitä on paljon. Se on diskriminaatioväline, se kielikoe. Kaikki tämän tietävät. Myös ryuotsinkeiliset, vaikka syöttävät muunneltua totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Miksi kielikoe vaaditaan?

Sillä hakija todistaa osaavansa kieltä riittävän hyvin selviytyäkseen opinnoista. Suomenkielisiin oppilaitoksiin on muuten myös kielikoe vieraskielisille hakijoille, ja suomen kieli on vaikeudeltaan aivan eri tasoa ruotsiin verrattuna.

Mutta ruotsinkielisten ei tarvitse sitä kielikoetta tehdä. Se on niille, jotka eivät äidinkielenään puhu kotimaisia kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.