Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Vierailija
17.03.2017 |

"Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä."

"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten."

http://yle.fi/uutiset/3-5432237

Kommentit (102)

Vierailija
41/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alan oikeasti minäkin vähitellen kannattaa Suomen muuttamista yksikieliseksi, kun tämä on tällaista pelleilyä ja suorastaan suomenkielisten syrjintää.

Vierailija
42/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki sen tietää. Laiskat ja tyhjäpäät ruotsinkieliset pääsee sisään ja lahjakkaat suomenkieliset jätetään ulkopuolelle. Sama on työpaikkojen kanssa.

Laitan omat penskat ruotsinkieliseen kouluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.

Miksi et voi vastata kysymykseeni? Miksi ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä? Vastaus tähän ei ole, että "ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki". Niin saavat hakea suomenkieliseenkin opetukseen, joten tämä ei perustele asiaa mitenkään.

Vierailija
44/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomenkielisten korkeakoulujen pääsykokeissa saa vastata ruotsiksi. Saako ruotsinkielisten korkeakoulujen pääsykokeissa vastata suomeksi?

Lentävätkö lehmät? Luopuisivatko ruotsinkieliset etuoikeuksistaan?

Tilanne on täysin epäreilu ja nämä trumpilaisesti vaihtoehtoista totuutta tarjoavat ruotsinkieliset valitettavasti edelleen miehittävät päättäviä paikkoja. Koulutusvinouma takaa heille yliedustuksen vallankahvoissa ja yliedustus takaa sen, että koulutusvinouma säilyy.

Omassakin lähipiirissäni kaikki ruotsinkieliset pääsivät opiskelemaan heti yo-kirjoitusvuonna, suomenkieliset yli ysin keskiarvolla olevista moni kisasi monta vuotta aloituspaikoista. Näin se vaan menee, vaikka ruotsinkieliset ovat PISAn mukaan selvästi heikompia. 

Vierailija
45/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistatte varmaan, että ruotsinkieliset vastustivat aikoinaan viimeiseen asti suomenkielisen yliopisto-opetuksen aloittamista!

Kyllä se suomenkielisten sorto on syvään juurtunut ja ruotsinkieliset oppivat sen jo äidinmaidossa ja viimeistään ruotsinkielisissä kouluissaan.

Vierailija
46/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.

Miksi et voi vastata kysymykseeni? Miksi ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä? Vastaus tähän ei ole, että "ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki". Niin saavat hakea suomenkieliseenkin opetukseen, joten tämä ei perustele asiaa mitenkään.

Suhteessa mihin? Suhteessa Suomen väestöön suomenkielisiä opiskelupaikkoja on monin verroin enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.

Miksi et voi vastata kysymykseeni? Miksi ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä? Vastaus tähän ei ole, että "ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki". Niin saavat hakea suomenkieliseenkin opetukseen, joten tämä ei perustele asiaa mitenkään.

Suhteessa mihin? Suhteessa Suomen väestöön suomenkielisiä opiskelupaikkoja on monin verroin enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Jostain kumman syystä (ihan sattumaa???) ruotsinkielisille on reilusti ylisuuret kiintiöt niillä kaikkein halutuimmilla ja rahakkaimmilla aloilla: lääke-, oikeus- ja kauppatiede.

Vierailija
48/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höh tolvanat, hyvät vain ovat hyviä ja pahat pahoja. SE on fakta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.

Se, että jankutat tätä asiaa, ei muuta sitä totuudeksi, vaan kertoo vain, että tiedät asioiden oikean laidan, mutta vaikenet siitä, koska haluat suojata ruotsinkielisten etuoikeuksia. Suomenkieliset voivat hakea, mutta heitä ei valita, koska kielikoe säädetään sellaiseksi, että siitä ei pääse läpi. Ruotsia äidinkielenään puhuvakaan, aina sieltä yksi på/i-virhe löytyy, joka ratkaisee pelin. TÄMÄ on totuus.

Vierailija
50/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.

Se, että jankutat tätä asiaa, ei muuta sitä totuudeksi, vaan kertoo vain, että tiedät asioiden oikean laidan, mutta vaikenet siitä, koska haluat suojata ruotsinkielisten etuoikeuksia. Suomenkieliset voivat hakea, mutta heitä ei valita, koska kielikoe säädetään sellaiseksi, että siitä ei pääse läpi. Ruotsia äidinkielenään puhuvakaan, aina sieltä yksi på/i-virhe löytyy, joka ratkaisee pelin. TÄMÄ on totuus.

Tuo jankuttaja on niitä magma-akatemian kouluttamia palkkakirjoittajia. Ei niistä kannata välittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään äidinkieleen perustuvia kiintiöitä. Suomenkielisellä nuorella on täydet mahdollisuudet hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin jos tahtoa vain riittää. Ruotsin kielen perusteet on annettu jokaiselle, jolloin kielitaidosta saa pienellä omalla lisäpanostuksella riittävän hyvän.

Mutta jos ei kiinnosta niin se on oma valinta.

Suomenkielisille on kielikoe, jonka arvostelu on sellainen, että suomenkielisten määrä saadaan pidettyä riittävän pienenä. Eli kyllä, kiintiö on tarkoitettu äidinkieleltään ruotsinkielisille, mutta muodon vuoksi päästetään muutama suomenkielinen sisään, jotta kyseessä ei muodollisesti olisi syrjintä.

Älä viitsi leikkiä uhria. Se kielikoe on helppo, jos on ollut hereillä ruotsintunnilla ja on panostanut itse kielen osaamiseen lukemalla ruotsinkielistä kirjallisuutta, jota on saatavilla joka kirjastosta, seurannut radio- ja tv-ohjelmia jne. Mutta kuten sanottu, se vaatii hieman omaa työtä ja kiinnostusta.

Miksi suomenkielisen pitäisi opiskella itselleen vieraalla kielellä, mutta ruotsinkielisellä on oikeus päästä äidinkielellään opiskelemaan alemmilla pisterajoilla?

Pisterajat määrää kysynnän ja tarjonnan laki, ei mikään reiluusperiaate. Ruotsinkieliseen koulutukseen on helpompi päästä, koska sinne on vähemmän hakijoita, koska suomenkielisille ruotsi on hyi yäk.

Ei kyseessä ole mikää hyi yäk -asia, vaan rakenteellinen syrjintä, joka pohjautuu siihen, että ruotsinkielisille on varattu väestöosuuttaan suurempi määrä yliopistopaikkoja. Tällöin hakijoita on suhteessä vähemmän ja pisterajat jäävät alemmiksi.

Eli alhaiset pisterajat ovat seuraus, mutta varsinainen ongelma on se, että miksi ruotsinkielisille varataan suhteessa suurempi määrä opiskelupaikkoja? Tämä syrjii suomenkielisiä.

Niitä opskelupaikkoja ei ole varattu "etnisesti ruotsinkielisille," vaan "syrjityillä suomenkielisillä" on täysi oikeus hakea niihin ja tätä vieläpä tuetaan peruskoulussa ja lukiossa ilmaisella ruotsinopetuksella. 

Suomenkielistä opetusta ei ole varattu etnisesti suomenkielisille. Näin ollen mitään ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja ei edes tarvita, koska ruotsinkieliset voivat hakea suomenkieliseen opetukseen, onhan heillä ollut ilmainen pakkosuomi peruskoulussa ja lukiossa.

Tätäkö tarkoitit?

En tietenkään, voisitko lakata leikkimästä tyhmää. En missään kohtaa vaatinut minkäänkielisen opiskelutarjonnan lopettamista. Opiskelupaikkoja on tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi, ja niihin on yhtäläinen oikeus hakea sekä suomen- että ruotsinkielisillä. Systeemi on vain vinoutunut, kun suomenkielisillä on pelokas asenne ruotsin kieleen. Sitä ei korjata tuhoamalla opiskelupaikkoja, vaan korjaamalla se turha pelko. Ruotsi ei ole vaikea kieli eikä se kammoksuttu kielikoe mikään ylipääsemätön kynnys.

Systeemi on vinoutunut, koska ruotsinkielisille on SUHTEESSA ENEMMÄN opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille. Mitä kohtaa tästä et nyt ymmärrä?

Sitä, että opiskelupaikat olisi muka jaettu äidinkielen perusteella. Kaikki opiskelupaikat, niin suomen- kuin ruotsinkieliseen koulutukseen, ovat avoinna kaikille kieltä osaaville hakijoille. Kielikoe vaaditaan, mutta siinä kaikki.

Mutta miksi ruotsinkieliseen opetukseen on enemmän paikkoja kuin mikä on ruotsinkielisten osuus väestöstä? Eli miksi ruotsinkielisille on varattu suhteessa enemmän äidinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille?

Taas kerran: ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki. Koska ruotsin kieltä pelätään ja kielikokeesta on tehty hirvittävä mörkö, ruotsinkieliseen opetukseen hakevat pääasiassa äidinkielenään ruotsia puhuvat. Tämä vinouma on korjattavissa helposti sillä, että lakataan pelkäämästä.

Miksi et voi vastata kysymykseeni? Miksi ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä? Vastaus tähän ei ole, että "ruotsinkieliseen opetukseen saavat hakea kaikki". Niin saavat hakea suomenkieliseenkin opetukseen, joten tämä ei perustele asiaa mitenkään.

Suhteessa mihin? Suhteessa Suomen väestöön suomenkielisiä opiskelupaikkoja on monin verroin enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Suhteessa ruotsinkielisten määrään rahakkaille aloille on enemmän ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille suomenkielisiä opisieklupaikkoja. 

Toki sinun ajatusmaailmaasi varmaankin sopii, että Suomenkieliset toimisivat lähihoitajina ruotsinkeilisten lääkärien komennossa. Tähän ruotsinkieliset tähtäävät. 

Vierailija
52/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas täällä valittaa joku joka ei ikinä oppinut mitään ruotsintunnilla, jonka seurauksena pitää vihata kaikkea mikä liittyy pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisiin.

Suhteessa voi olla helpompi päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta ei se silti ole helppoa, esim. lääkiksiä on vain yksi koko suomessa jonne pääsee alle 50 oppilasta/ vuosi. Suomeksi on taas 3 eri koulua minne pääsee noin 100 oppilasta/ vuosi.

Ruotsiksi ei myöskään tarjota lähes puoliakaan yliopiston tarjonnasta, vaan vain suurimmat ja suosituimmat linjat ovat tarjolla täysin ruotsiksi kuten lääkis, psykologia yms.

Monet suomenruotsalaiset hakevatkin tästä syystä täysin suomenkielisille linjoille ilman minkäänlaista kieli-kiintiötä, ja pääsevat opiskelemaan.

Kannattaisi siis lopettaa täällä itkeminen ja opiskella (:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkiha muuten niille ruotsinkielisille psuykologianopiskelijoille yliopistossa esimerkiksi nauraa. Ne ovat aivan untamoja.

Vierailija
54/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taas täällä valittaa joku joka ei ikinä oppinut mitään ruotsintunnilla, jonka seurauksena pitää vihata kaikkea mikä liittyy pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisiin.

Suhteessa voi olla helpompi päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta ei se silti ole helppoa, esim. lääkiksiä on vain yksi koko suomessa jonne pääsee alle 50 oppilasta/ vuosi. Suomeksi on taas 3 eri koulua minne pääsee noin 100 oppilasta/ vuosi.

Ruotsiksi ei myöskään tarjota lähes puoliakaan yliopiston tarjonnasta, vaan vain suurimmat ja suosituimmat linjat ovat tarjolla täysin ruotsiksi kuten lääkis, psykologia yms.

Monet suomenruotsalaiset hakevatkin tästä syystä täysin suomenkielisille linjoille ilman minkäänlaista kieli-kiintiötä, ja pääsevat opiskelemaan.

Kannattaisi siis lopettaa täällä itkeminen ja opiskella (:

Unohdit, että ruotsinkieliset voivat hakea myös Ruotsin yliopistoihin opiskelemaan äidinkielelllään. Ruotsinkielisille on siis paljon enemmän mahdollisuuksia opiskella äidinkielellään. Miksi Suomen pitää vielä tukea tätä tarjoamalla ruotsinkieliselle alemmat pisterajat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen kieliset ovat sivistymättömiä ja rumia juoppoja. Suomen kielisen yliopistoopetuksen aloittaminen oli virhe!

Vierailija
56/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei Suomessa tarvittaisi yhtäkään ruotsinkielistä yliopistoa tai ainakin opiskelupaikkojen määrä tulisi suhteuttaa ruotsinkielisen väestön määrään. Kaikille samat ja yhtäläiset vaatimukset. Tuo väite että suomenkielisellä on ihan samat mahdollisuudet päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen yliopistoon on täyttä puppua. On törkeää yhdellä vähemmistöllä on syntyperään perustuva etu päästä opiskelemaan.

Vierailija
57/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taas täällä valittaa joku joka ei ikinä oppinut mitään ruotsintunnilla, jonka seurauksena pitää vihata kaikkea mikä liittyy pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisiin.

Suhteessa voi olla helpompi päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta ei se silti ole helppoa, esim. lääkiksiä on vain yksi koko suomessa jonne pääsee alle 50 oppilasta/ vuosi. Suomeksi on taas 3 eri koulua minne pääsee noin 100 oppilasta/ vuosi.

Ruotsiksi ei myöskään tarjota lähes puoliakaan yliopiston tarjonnasta, vaan vain suurimmat ja suosituimmat linjat ovat tarjolla täysin ruotsiksi kuten lääkis, psykologia yms.

Monet suomenruotsalaiset hakevatkin tästä syystä täysin suomenkielisille linjoille ilman minkäänlaista kieli-kiintiötä, ja pääsevat opiskelemaan.

Kannattaisi siis lopettaa täällä itkeminen ja opiskella (:

Sinunkin ottaa kiinni se pisa-gappi. Suomenkieliset puhuisivat ruotsia, mutta se ei ruotsinkielisille kelpaa. Itse mongertavat suomea aksentteineen ja pitävät sitä ihan ok:na, mutta jos heitä joku tunnistettavasti suomenkielinen ruotsiksi palvelee, niin heti ollaan valittamassa eduskuntaan, oikeusasiamiehelle ja ihmisoikeustuomioistuimeen.

Täällä ei kukaan itke. Täällä puhutaan ruotsinkielisten perusteettomista etuoikeuksista. Niistä mudostuu suoranaisia riskitekijöitä esimerkiksi lääkärin ammatissa kun huonoilla edellytyksillä opiskelemaan päässeet, helpommalla selvinneet lääkärit vähäisemmällä ammattitaidolla pääsevät sörkkimään potilaita.

Vierailija
58/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sitten vielä jokaisen suomenkielisestä ohjelmasta valmistuneen lääkärin tulee osata hyvin ruotsia. Eli voitaisiinko ruotsinkielinen linja vain lakkauttaa? Sinne pääsee kuitenkin heikompaa ainesta sisälle, koska pistarajat ovat alhaiset. 

Vierailija
59/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkiha muuten niille ruotsinkielisille psuykologianopiskelijoille yliopistossa esimerkiksi nauraa. Ne ovat aivan untamoja.

Åbo Akademi vai? Psykologian alalla kiintiönuoret on sentään sijoitettu yhteen paikkaan. Lääke- ja oikeustieteessä niitä on ripoteltu joka yliopistoon.

Vierailija
60/102 |
17.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taas täällä valittaa joku joka ei ikinä oppinut mitään ruotsintunnilla, jonka seurauksena pitää vihata kaikkea mikä liittyy pakkoruotsiin ja suomenruotsalaisiin.

Suhteessa voi olla helpompi päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta ei se silti ole helppoa, esim. lääkiksiä on vain yksi koko suomessa jonne pääsee alle 50 oppilasta/ vuosi. Suomeksi on taas 3 eri koulua minne pääsee noin 100 oppilasta/ vuosi.

Ruotsiksi ei myöskään tarjota lähes puoliakaan yliopiston tarjonnasta, vaan vain suurimmat ja suosituimmat linjat ovat tarjolla täysin ruotsiksi kuten lääkis, psykologia yms.

Monet suomenruotsalaiset hakevatkin tästä syystä täysin suomenkielisille linjoille ilman minkäänlaista kieli-kiintiötä, ja pääsevat opiskelemaan.

Kannattaisi siis lopettaa täällä itkeminen ja opiskella (:

Opiskelin täydellisesti ruotsia juuri sen verran, kun oli pakko. Sekin oli liikaa, sillä sitä ei tarvitse.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan neljä