Siis onko nykyään tapana jättää opinnot kandiin, eikä.suorittaa maisterin tutkintoa?
Itse kun 20 vuotta sitten opiskelin, niin ei kukaan mitään kandeja miettinyt. Maistereita kaikista tuli.
Kommentit (43)
Kandi on samantasoinen kuin AMK-tuktinto. Tunnen ihmisiä jotka ovat jääneet kanditasolle kun eivät joko ole jaksaneet viedä opinnot loppuun asti maisteriksi, tai sitten ovat saaneet hyvän työpaikan. Ihan hyvin heillä menee, toki riippuu alasta miten välttämättömät maisteripaperit ovat. Esimerkiksi laskentatoimen tai joku tietojenkäsittelyn kandi on ihan kovaa valuuttaa työmarkkinoilla ja näillä aloilla aika tyypillistä että jätetään opinnot kesken. Toisaalta, onko se edes opintojen jättämistä kesken jos kerran suorittaa kanditutkinnon?
Tosiasiahan on se että ulkomailla vain harvat etenevät maisteritasolle. Täällä Suomessa maisterinpaperit ovat kokeneet inflaation.
Onpa täällä sekavaa virhetietoa. Vanha filosofian kandidaatti ja muut vastaavat oli ylempiä korkeakoulututkintoja eli vastaavat maisterin tutkintoa. Esim. humanistisessa tiedekunnassa alempi korkeakoulututkinto oli humanististen tieteiden kandiksi ja ylempi filosofian kandidaatti. Luonnontieteiden puolella alempi tutkinto oli luonnontieteiden kandi ja ylempi filosofian kandi.
Filosofian kandidaatti sai ostamalla maisterin tittelin, jos halusi sellaisen. Alempi tutkinto ei ollut pakollinen vaan sai lukea suoraan filosofian kandidaatiksi.
Pääaine täytyy olla varhaiskasvatustiede jos mielii lastentarhanopettajansi. Kasvatustieteen kandin papereilla ei tee mitään. Kasvatustieteen kandidaatti voi, luettuaan esiopetuksen perus- ja aineopinnot, opettaa eskarilaisia, mutta ei ole edelleenkään pätevä lastentarhanopettaja. Luokanopettajien pääaine on kasvatustiede ja siihen hommaan tarvitaan maisterin paperit.