Siis onko nykyään tapana jättää opinnot kandiin, eikä.suorittaa maisterin tutkintoa?

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on EI. Mitähän te horisette. Ei esim. opettajaksi pätevöidy kandin tutkinnolla, ei lääkäriksi, hammaslääkäriksi jne.

Useimmista yliopistotutkinnoista ei valmistu ammattiin. Riippuu alasta ja työllistymiskohteesta, antaako maisteri lisäarvoa. Jos opiskelee vaikka mediatutkimusta ja haluaa mainostoimistoon töihin, on ihan sama, onko tutkinto mallia kandi vai maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Kun opiskelin joskus  puoli vuosisataa sitten, minusta tuli ensin luonnontieteiden kandidaatti ja pari vuotta myöhemmin filosofian kandidaatti. Maisterin paperin olisi saanut, kun olisi maksanut jokusen markan, mutta en viitsinyt sitä hakea, kun hinta olisi sillä kertaa ollut vähän tavallista kalliimpi, kun sattui olemaan maisteripromootio.

Ilmeisesti ei nykyään siitä maisteriarvosta enää tarvitse mitään maksaa lisää, vaan kaikki filosofian kandidaatit ovat maistereita?

Nyt jäi kiinnostamaan, miksi alapeukut?

Vierailija kirjoitti:

Vasta sitten on valmis kun on maisteri

Nykyään näin, 80-luvulla kandi teki gradun. Kandidaatti,hakija haki sitten maisterin arvoa ja sai sen,ostamalla

Sekoitatte nyt eri kandit. Vanhan mallin fil. kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Sen sijaan esim. luonnontieteen ja hum. kandi oli alemoi tutkinto.

Maisterin arvon sai ostaa. Nykyään maisterin tittelistä ei makseta.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään pitää tehdä kandidaatin tutkinto ennen maisteria.

Niin ennenkin,kandi oli perustutkinto, ja maisteri ostettava arvo

Argh, ennen ei tarvinnut tehdä alempaa tutkintoa ensin. Tarkoitan alempaa korkeakoulututkintoa, jota ennen vastasi esim luonnontieteen kandidaatin tutkinto. Nykyään on pakko tehdä ensin kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen jatketaan maisteriopintoihin, johon kuuluu gradu.

Meneekö jakeluun?

Vierailija kirjoitti:

Kun opiskelin joskus  puoli vuosisataa sitten, minusta tuli ensin luonnontieteiden kandidaatti ja pari vuotta myöhemmin filosofian kandidaatti. Maisterin paperin olisi saanut, kun olisi maksanut jokusen markan, mutta en viitsinyt sitä hakea, kun hinta olisi sillä kertaa ollut vähän tavallista kalliimpi, kun sattui olemaan maisteripromootio.

Ilmeisesti ei nykyään siitä maisteriarvosta enää tarvitse mitään maksaa lisää, vaan kaikki filosofian kandidaatit ovat maistereita?

Ei enää. Minä valmistuin v1995 ja tuolloin vielä tehtiin gradu >100sivua ja valmistuttiin kandeiksi (siis kielissä) ja samalla saatiin automaattisesti maisterin arvo.

Pian tuli tutkintouudistus jossa tämä hajotettiin nykyiseksi: ensin kandityö (20s? Tiivistelmää) ja sen jälkeen maisteriopinnot ja gradu (myös tutkimusta)

Syy tähän oli yksinkertaisesti se, että niin monella jäi opinnot täysin kesken (äitiys, työt, kyvyttömyys sinnikkäästi puurtamiseen tms syyt) ja titteli saavuttamatta JA samalla yliopisto ei saanut valtionavustusta, jota maksetaan sen mukaan miten tutkinnoista valmistutaan.

Jos moni nykyään jää Kandiksi kertoo se varmaan siitä, että uudistus on ollut yksilön kannalta hyödyllinen?

Itse valmistuin 2000-luvun alussa. En suorittanut lainkaan kandidaatin tutkintoa vaan suoraan maisterin. Nykyään pitäisi tehdä kandidaatin tutkinto ensin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun opiskelin joskus  puoli vuosisataa sitten, minusta tuli ensin luonnontieteiden kandidaatti ja pari vuotta myöhemmin filosofian kandidaatti. Maisterin paperin olisi saanut, kun olisi maksanut jokusen markan, mutta en viitsinyt sitä hakea, kun hinta olisi sillä kertaa ollut vähän tavallista kalliimpi, kun sattui olemaan maisteripromootio.

Ilmeisesti ei nykyään siitä maisteriarvosta enää tarvitse mitään maksaa lisää, vaan kaikki filosofian kandidaatit ovat maistereita?

Nyt jäi kiinnostamaan, miksi alapeukut?

Koska ensin suoritetaan kamdiopinnot, tehdään lyhyehkö kandityö ja sen jälkeen aloitetaan maisteriopinnot ja tehdään gradu - eli nykyään valmistuvat filosofian kandidaatit vasta aloittelevat maisterinopintoja ja haaveilevat valmistuvansa joskus kolmen vuoden kuluttua.

Syy uudistukseen oli yhdenmukaistaa tutkinnot muiden EU-maiden kanssa eikä se, ettei valmistuta.

Täällä menee näköjään tutkinnot ja arvonimet iloisesti sekaisin, eikä ihme. Esimerkki omalta alaltani:

- Kauppatieteiden kanditaatti on alempi korkeakoulututkinto, jonka suorittanut voi suorittaa maisterin tutkinnon. Ekonomi on arvonimi, jota maisterin tutkinnon suorittanut saa käyttää.

- Vuosina 1980–1995 ekonomi oli ylempi korkeakoulututkinto, jonka suorittanut sai ostaa kauppatieteiden maisterin arvon. Alempaa korkeakoulututkintoa ei tuolloin ollut ollenkaan.

- Ennen vuotta 1980 puolestaan ekonomi oli alempi korkeakoulututkinto ja kauppatieteiden kandidaatti ylempi korkeakoulututkinto. Kauppatieteiden maisterin arvon saattoi ostaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa#Kauppa…

Ei siis ihme, jos eri ikäluokilla on vaikea hahmottaa minkä tutkinnon kukin on suorittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun opiskelin joskus  puoli vuosisataa sitten, minusta tuli ensin luonnontieteiden kandidaatti ja pari vuotta myöhemmin filosofian kandidaatti. Maisterin paperin olisi saanut, kun olisi maksanut jokusen markan, mutta en viitsinyt sitä hakea, kun hinta olisi sillä kertaa ollut vähän tavallista kalliimpi, kun sattui olemaan maisteripromootio.

Ilmeisesti ei nykyään siitä maisteriarvosta enää tarvitse mitään maksaa lisää, vaan kaikki filosofian kandidaatit ovat maistereita?

Nyt jäi kiinnostamaan, miksi alapeukut?

Koska ensin suoritetaan kamdiopinnot, tehdään lyhyehkö kandityö ja sen jälkeen aloitetaan maisteriopinnot ja tehdään gradu - eli nykyään valmistuvat filosofian kandidaatit vasta aloittelevat maisterinopintoja ja haaveilevat valmistuvansa joskus kolmen vuoden kuluttua.

Olenkin opiskellut jo 60-luvulla.  Alempi korkeakoulututkinto oli silloin luonnontieteiden kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen jatkettiin filosofian kandidaatiksi, johon kuului myös gradu.  Eli minulla on ylempi korkeakoulututkinto, vaikka maisterin paperia en katsonut silloin tarpeelliseksi ostaa.

Kandin tutkinto = 180 opintopistettä eli 3 v. opintoja, kandintyö

Kandin päälle suoritetaan maisterin tutkinto = 120 opintopistettä eli n. 2 v. opintoja, gradu

Yhteensä 300 op, n. 5 v. Lääkiksessä ja joillakin muilla aloilla menee vähän erilailla.

Maisterin tutkintoa ei voi suorittaa, jos ei ole kandi. (Toki opintoja voi suorittaa osittain päällekkäin, mutta tutkintoa ei saa ulos.)

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto = 180 opintopistettä eli 3 v. opintoja, kandintyö

Kandin päälle suoritetaan maisterin tutkinto = 120 opintopistettä eli n. 2 v. opintoja, gradu

Yhteensä 300 op, n. 5 v. Lääkiksessä ja joillakin muilla aloilla menee vähän erilailla.

Maisterin tutkintoa ei voi suorittaa, jos ei ole kandi. (Toki opintoja voi suorittaa osittain päällekkäin, mutta tutkintoa ei saa ulos.)

Eli kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri ylempi. Maisterin papereita ei voi ostaa, paitsi ehkä Venäjältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandin tutkinto = 180 opintopistettä eli 3 v. opintoja, kandintyö

Kandin päälle suoritetaan maisterin tutkinto = 120 opintopistettä eli n. 2 v. opintoja, gradu

Yhteensä 300 op, n. 5 v. Lääkiksessä ja joillakin muilla aloilla menee vähän erilailla.

Maisterin tutkintoa ei voi suorittaa, jos ei ole kandi. (Toki opintoja voi suorittaa osittain päällekkäin, mutta tutkintoa ei saa ulos.)

Eli kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri ylempi. Maisterin papereita ei voi ostaa, paitsi ehkä Venäjältä.

Näin varmaan nykyään, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten filosofian kandidaatin tutkinto oli ylempi korkeakoulututkinto ja se maisterin arvo todella ostettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kun 20 vuotta sitten opiskelin, niin ei kukaan mitään kandeja miettinyt. Maistereita kaikista tuli.

Itse kun aloitin opinnot 30 vuotta sitten,kaikista valmistuneista tuli kandeja. Kandi oli siis perustutkinto. Maisterin sai, jos niin halusi, maksamalla joitakin kymppejä (markkoja) lisää.

Älä nyt sekoita asioita. Aloittaja kysyy sitä, eikö nykyään tehdä enää graduvaiheen opintoja. Nuo aikaisemmat gradun tehneet kandit esim. luonnontieteissä olivat filosofian kandidaatteja, mutta jos oli jättänyt opinnot siihen, että oli kasassa nykyisen kandidaatin tutkinnon verran opintoja, oli nimitys luonnontieteiden kandidaatti. Ja tosiaan nuo filosofian kandidaatit saattoivat saada maisterin tittelin jos halusivat, maksoi joskus kauan sitten kai jotain, sitten sai ilmaiseksikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on EI. Mitähän te horisette. Ei esim. opettajaksi pätevöidy kandin tutkinnolla, ei lääkäriksi, hammaslääkäriksi jne.

Useimmista yliopistotutkinnoista ei valmistu ammattiin. Riippuu alasta ja työllistymiskohteesta, antaako maisteri lisäarvoa. Jos opiskelee vaikka mediatutkimusta ja haluaa mainostoimistoon töihin, on ihan sama, onko tutkinto mallia kandi vai maisteri.

Ei ole ihan sama, tutkinto on meriitti siinä missä työkokemuskin. Tietenkin pelkällä kandidaatin tutkinnollakin voi työllistyä, jos näytöt muuten ovat hyvät. Käytännössä maisterin tutkinto on kuitenkin välttämätön mutta ei riittävä ehto, ja kandin papereilla karsiutuu yleensä pois saman tien, jos kilpailussa on maistereita mukana. Tämä ei tietysti välttämättä päde, jos on verkostoitumisen kautta liikenteessä.

Sitten on terveyden- ja sosiaalihuollon alat, joille maisterin tai lisensiaatin tutkinto on lakisääteinen vaatimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun opiskelin joskus  puoli vuosisataa sitten, minusta tuli ensin luonnontieteiden kandidaatti ja pari vuotta myöhemmin filosofian kandidaatti. Maisterin paperin olisi saanut, kun olisi maksanut jokusen markan, mutta en viitsinyt sitä hakea, kun hinta olisi sillä kertaa ollut vähän tavallista kalliimpi, kun sattui olemaan maisteripromootio.

Ilmeisesti ei nykyään siitä maisteriarvosta enää tarvitse mitään maksaa lisää, vaan kaikki filosofian kandidaatit ovat maistereita?

Nyt jäi kiinnostamaan, miksi alapeukut?

Tuo ei pidä paikkaansa. Kanditutkinnon jälkeen on vielä edessä parin vuoden maisteriopinnot. Vasta sitten saa maisterin paperit.

Esim. varhaiskasvatusta opiskelevat (pääaine kasvatustiede) saavat pätevyyden lastentarhanopettajan työhön kandidaatintutkinnolla. Prosentteja en muista tarkkaan, mutta aika moni jättää opinnot siihen. Toki moni palaa jatkamaan opintojaan hetken työssä oltuaan. Ainakin joskus informaatiotutkimuksen kandi pätevöitti informaatikon l. kirjastonhoitajan tehtävään. En tiedä, miten tätä nykyä. 

Vierailija kirjoitti:

Esim. varhaiskasvatusta opiskelevat (pääaine kasvatustiede) saavat pätevyyden lastentarhanopettajan työhön kandidaatintutkinnolla. Prosentteja en muista tarkkaan, mutta aika moni jättää opinnot siihen. Toki moni palaa jatkamaan opintojaan hetken työssä oltuaan. Ainakin joskus informaatiotutkimuksen kandi pätevöitti informaatikon l. kirjastonhoitajan tehtävään. En tiedä, miten tätä nykyä. 

Varhaiskasvatusta pääaineenaan lukevat saavatkin opinto-oikeuden kandidaatin tutkintoon. Maisteritutkintoon täytyy sitten uudestaan erikseen hakea. Sama esimerkiksi farmaseuteilla.

Kuitenkin suurimmalla osalla aloista yhdellä haulla saa oikeuden sekä kandidaatin- että maisterintutkintoo. Silloin vähän niin kuin "kuuluu" suorittaa koko tutkinto maisteriin saakka.