Oletko perheesi älykkäin jäsen?
Koulutetuin kyllä, älykkäin en. Valtavasti on mennyt potentiaalia hukkaan suvun vanhemmassa polvessa.
Kommentit (50)
En ole, molemmat poikani ovat älykkäämpiä ja taitaapa miehenikin olla älykkäämpi kuin minä.
Älykkäimmästä päästä todellakin. Lapseni taitavat olla vielä fiksumpia. Ovat saaneet panostaa lahjoihinsa ja sen huomaa.
Sanoisin että toinen siskoistani on suunnilleen samaa älykkyystasoa kuin minä, vanhempamme myös, toinen siskoistani taas ei ole niinkään älykäs. Mieheni on älykkäämpi kuin minä.
En varmasti. Ehkä tunneälyä löytyy enemmän. Meitä on 5 sisarusta ja koulutustaso ainakin laske kuin lehmän häntä nuorempia kohden. Minä olen siis toiseksi nuorin, ja vähiten kouluja käynyt - pelkkä ammattitutkinto.
Mä ja pikkuveljeni ollaan päällepäin ne fiksuimmat, mutta veli vieläkin fiksumpi, koska hän on töissä ja muutenkin elämässä onnistunut. Minä taas olen työtön luuseri, mutta en esim. käytä juuri alkoholia kuten kaksi muuta sisarustani (sisko ja eri veli kuin äsken mainittu) enkä pyöri huonossa seurassa.
Siskoni vaikuttaa vähän bimbolta, ei ole mikään maailman moraalisin ihminen eikä luotettavin, mutta olen pitänyt häntä aina jotenkin terävänä. Hänellä on sellaista käytännön järkeä ja nokkeluutta. Itse taas en osaa käyttää mututuntumaa oikein missään enkä näe aina asioita oikeissa mittasuhteissa. Jos opettelen jotain taitoa, mun tarvitsee tietää kaikki, jotta kokisin osaavani, koska en luota omaan järkeeni niin paljon kuin monet muut (osittain johtuu itseluottamuksen puutteesta ja siitä, että oletan aina kaiken olevan monimutkaisempaa kuin on). Minä ja "fiksu" veljeni olemme enemmän sellaisia teoriaan syventyviä ja rauhallisia ihmisiä kuin loput sisaruskatraasta.
Minä opin asioita ihan hyvin "väkisin" opettelemalla, mutta esim. siskolleni tuntuu moni asia tulevan luonnostaan. Jos hän olisi ahkerampi ja jaksaisi/ehtisi muulta elämältään lukemaan, niin varmasti oppisi hyvin, muttei vaan vaikuta olevan kiinnostunut sellaisista "turhuuksista". Ei sillä että muakaan jaksaisi usein kiinnostaa, mutta enemmän kuin häntä.
Jos pitäisi veikata meistä älykkäintä, veikkaisin joko kaikesta selviävää huithaipelia siskoani tai päällepäin fiksua veljeäni, joka on mielestäni parhaiten onnistunut elämässään.
Olen älykkäin, mutta molemmat siskoni ovat järkevämpiä.
Olen ainakin loogista päättelykykyä, johdonmukaisuutta ja teknistä älyä vaativissa jutuissa. Sanoisin että ero minun ja erään toisen perheenjäsenen välillä saattaa olla jopa 20 äö-pinnaa. Se tekee asioista joskus vaikeita. Mutta toki älykkyyttäkin on montaa lajia ja joissain perheenjäseneni on parempia.
Vaikea sanoa, kun olen mennyt lisääntymään toisen jokseenkin yhtä älykkään henkilön kanssa. Hyvin suurella todennäköisyydellä joku lapsistamme on älykkäämpi kuin kumpikaan meistä vanhemmista.
Taidan olla, nuorimmasta lapsestani en kyllä osaa sanoa, saattaa kiriä ohi kasvaessaan.
Vanhin lapseni = tyhmin
Mies ja keskimmäinen lapsi = keskivertoja
Nuorin lapseni = aika välkky
Minä = viisain
Luultavasti en ole älykkäin, mutta olen nokkelin. Nopeet syövät hitaat. :)
Olen mutta tyttäret menevät varmasti ohi, ovat nyt alakoulussa. Mieheni on myös hyvin älykäs, joten geenit pitäisi olla kohdallaan.
En ole. Mieheni on varmasti minua älykkäämpi ja lapsenikin todennäköisesti älykkäämpi kuin minä.
Lapsuuden perheestäni kyllä olen älykkäin, mutta nykyisestä en. Olen älykkäämpi kuin mieheni ja ehkä yksi lapsistani ei yllä samalle tasolle kuin minä. Yksi lapsistani lienee samaa tasoa, mutta kolme on varmasti älykkäämpiä. Älykkäin taitaa olla 14-vuotias tytär.
Tuskin. Olen perheemme nettomaksaja eli mahdollistaja.
En. Vaimo on älykkäämpi. Tai ainakin nopeampi oppimaan, parempi muistamaan ja nopeampi hoksaamaan.
Jos palikanpyörittely on älykkyyttä, en ole. Mieheni menisi heittämällä Mensaan, minä nuorempana olisin ehkä hyvänä päivänä mennyt.
Esikoisesta saattaa tulla kyllä älykkäämpi kuin kummastakaan meistä.
Halusin itseäni älykkäämmän miehen, joten tilanne se, että mieheni on minua älykkäämpi. Hän tosin on sitä mieltä, että minä olen ylivoimaisesti älykkäämpi. Tiedä häntä...
Olemme molemmat korkeakoulutettuja alalla, johon on vaikea päästä, joten ero ei varmaan ole kovin suuri tai merkityksellinen. Meillä ei ole lapsia eikä vanhempien älykkyys sinänsä varmista älykästä lasta. Älykkyys ei myöskään ole mikään itseisarvo. Elämässä selviytyminen on kokonaisuus ja panostus yhteen osa-alueeseen on usein pois jostain muusta. Kukaan ei ole täydellinen.
Moni hyvännäköinen ihminen myös pitää itseään älykkäämpänä kuin on, koska on saanut ihmisiltä positiivista palautetta, jolloin yleisitsetunto on hyvä. Tällöin ihmisellä on terveen narsismin mukainen itsetunto ja hän ajattelee olevansa ainakin hivenen muita parempi. Rumat ihmiset sen sijaan pitävät itseään usein tyhminä, vaikka tämä ei pitäisi paikkansa ja saattavat yrittää kompensoida ulkonäköään esimerkiksi opiskelemalla.
En enää, luulenpa että poikani on.