Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
onko tosiaan niin, että nykyajan perheissä on kahta eri elintasoa?
13.03.2017 |
Siis esim niin, että jos vaimo hoitaa kotona lapsia, niin hän kituuttaa pienellä rahalla siellä ja miehen rahat ovat hänen käytössään? Eli vaimo tekee täyttä työpäivää kotona, mutta mies ei tätä arvosta (vaikka omasta lapsesta kyse) ja vaimo ei saa samaa elintasoa miehen kanssa?
Kommentit (378)
Meillä meni näin: mies halusi naimisiin, omakotitalon ja tyttären. Vitkutellen suostuin, en ollut yhtään innoissani raskaudesta ja synnytyksestä ja yhtä helvettiähän ne olivatkin. Miest tienaa b 5k ja minä b 3,4 k. Nyt saan vanhempainrahaa n 1,7k josta on tilille jäänyt kuukausittain jopa 1k säästöön.
Talo on maksettu ja 200-300k on sijoituksissa. Tyttärelle laitettiin tammikuussa molemmat se 4999 säästöön, verottomana.
Minä en mitään joululahjoja ja synttäreitä halua, ei mitään rojua!!! Osaan itse ostaa jos jotain tarvii. Miehen lahjat tästä eteenpäin on se, että sai tyttären, jota niin rakastaa...
Ja kun vanhempainvapaa loppuu jää mies hoitovapaalle kunnes tytär on 1,5 vuotta. Hän halusi jäädä ja minä jo kaipaan töihin.
Että ei todellakaan katota ku nyt ruoat ja vaipat maksaa... mies joskus valittaa, että olen pihi. Hän haluaisi syödä ulkona useammin...
Mutta selvisi kaveripariskunnasta: mies di ja nainen ekonomi ja heillä 2 poikaa. Naisella ei ollut varaa edes kahvilla käydä kun mies piti rahat itsellään!!!! Miten voi ekonominainen tuollaiseen suostua????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa naisten rahat menevät vessanpytystä alas ja jätteisiin eli naiset maksavat ruuat ja muut perheen kulut, jotka lopulta päättyvät jätteeksi.
Äidit ostavat lapsilleen vaatteet ja muut käyttötarvikkeet.Ja yhä edelleen perhevapaiden aikana äiti maksaa oman ansionmenetyksen ja eläkekertymän ja hoitaa lapset ja tilastojen valossa tekee suurimman osan kotitöistä.
Mies käyttää tulonsa varallisuudenkartuttamiseen ja ilmiö on tullut Suomeen 90-luvulla.
Näitä on oikeuslaitos pullollaan, kun parisuhde ei voi hyvin ja haetaan eroa.
Joissakin tapauksissa miehellä on jopa omat paremmat ruuat ja nainen ja lapset tyytyvät vähempään, vaikka mies tienaisi naista vähemmän, mutta naisen rahat valuvat vessanpönttöön ja päätyvät lopulta jätteisiin.
Kerronpa tässä omasta eksästäni: Hän saa toisesta lapsestamme 150 e lapsilisää, 150 e elatustukea ja n. 300 euroa asumistukea.
Eksä maksaa pojalle 3 e/kk viikkorahaa. Vaatteet hän ostaa kirpparilta tai lahjoituksina kavereiden vanhoja. Repaleisia ulkohousuja polvet rikki, nuhjuisia haalareita, käytettyjä kenkiä, takkeja joista huppu kadonnut ja vetskarit rikki. Syöttää lapsille kauramössöä, kalapuikkoja ja nugetteja.
Samaan aikaan hän maksaa yli satasen kuussa erilaisille kehitysapujärjestöille. Tilailee puhelinmyyjiltä ravintolisiä. Lainaa rahaa kavereille.
Minä saan samat tuet vanhemmasta pojastamme, paitsi en asumislisää, koska omistusasunto. Joudun ostamaan kunnon vaatteita molemmille pojille, kun eksän hankkimat ryysyt ovat usein kylmiä, rikkinäisiä tai väärän kokoisia. Vanhempi poika saa vitosen viikkorahaa. Olen ostanut molempien lasten kännykät. Kokkaan ruokaa kokolihasta.
Tulotaso meillä about sama, ts. molemmat saamme elatustukea.
Tuttu kuvio. Ennen eroa eksä osti lapsille vaatteet aina viimeisen päälle (yhteinen tili ja menoista minä maksoin 90%.) ikinä ei kumpikaan rikkinäisissä tai pienissä vaatteissa kulkenut ja vaatteita jouduttiin antamaan joskus käyttämättöminä pois kun jäivät pieniksi, ei ehdotty edes pitää kun niitä oli niin paljon.
Eron jälkeen uusien vaatteiden hankinta on eksän toimesta ulkoistettu minulle ja isovanhemmille. Hän ostaa itse lapsille vaatteita ainoastaan joko synttäri- tai joululahjaksi ja tekee siitä aina silloinkin ison numeron. Lapset eivät häneltä välttämättä juuri muita lahjoja saa ja lapsen pettymys on suuri jos ainoana lahjana äidiltä tulee äidin valitsemat toppahousut. Usein lapset tulevat luokseni reikäisissä tai pienissä vaatteissa nyt kun kasvuvauhti on nopeimmillaan, ja aina saa uudet ostaa itse vaikka asiasta huomauttaisi.
Eron jälkeen eksällä on uusi hyvätuloinen mies, uusi parempipalkkainen työn ja kaikki lain sallimat tuet käytettävissä, elaritkin aiemman pienemmän tulotasonsa mukaan neuvoteltuna. Joten rahasta ei ole kiinno.
Naisten ahneus ja itsekkyys on yhteiskunnan syöpä. Aivan turhaa on mammojen täällä palstalla ulista kuinka miehet ovat itsekkäitä. Aivan saatanan turhaa.
Jos sinun naisesi on ollut ahne ja yhteiskunnan syöpä, se ei todellakaan tarkoita, että kaikki naiset olisivat. Itse olit puolisosi valinnut, olisit valinnut paremmin. Olet vain katkera ja haukut kaikki naiset. Aivan saatanan turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Joissakin perheissä ne lapset tuppaavat olemaan yhteinen päätös. Molempien lapsia. MOLEMPIEN.
Jos puolison kunnioitus on tuota luokkaa, olen ilomielin sinkkuna vastaisuudessakin. En kiellä etteikö paremmin toimeentuleva saisi laittaa rahaa itseensäkin jne. En vain ymmärrä että miksi se liitto on pitänyt solmia sellaisen henkilön kanssa, jolle ei toivo hyvää. Saati perustaa perhe sellaisen kanssa.
En usko että kovinkaan moni nainen lähtee suhteeseen/perhettä perustamaan miehen kanssa elintason nousun toivossa.
Helvetin häiriintynyt ajatusmaailma.Väitä nyt vielä samaan hengen vetoon, että miehet haluaa niitä lapsia yhtä paljon, suorastaan vaativat, että nainen on kotona ainakin 10 vuotta ja nimenomaan vaatii että nainen syrjäytyy aktiivisesti työelämästä. Väitä myös, että miehet pakottavat naiset matalapalkka-aloille samassa kun vaativat koiraa, farmariautoa ja rivaria sekä kevätverhoja ja tuikkukippoja!
Jälleen kerran, voi hyvä luoja. NIITÄ LAPSIA EI OLE PAKKO TEHDÄ! Siitä liitosta saa lähteä jos toiveet eivät kohtaa! Etsi itsellesi nainen joka haluaa samoja asioita kuin sinä, äläkä syyllistä muita siitä, että haluavat eri asioita kuin sinä. Ihan oma moka jos valitset väärän kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Joissakin perheissä ne lapset tuppaavat olemaan yhteinen päätös. Molempien lapsia. MOLEMPIEN.
Jos puolison kunnioitus on tuota luokkaa, olen ilomielin sinkkuna vastaisuudessakin. En kiellä etteikö paremmin toimeentuleva saisi laittaa rahaa itseensäkin jne. En vain ymmärrä että miksi se liitto on pitänyt solmia sellaisen henkilön kanssa, jolle ei toivo hyvää. Saati perustaa perhe sellaisen kanssa.
En usko että kovinkaan moni nainen lähtee suhteeseen/perhettä perustamaan miehen kanssa elintason nousun toivossa.
Helvetin häiriintynyt ajatusmaailma.Väitä nyt vielä samaan hengen vetoon, että miehet haluaa niitä lapsia yhtä paljon, suorastaan vaativat, että nainen on kotona ainakin 10 vuotta ja nimenomaan vaatii että nainen syrjäytyy aktiivisesti työelämästä. Väitä myös, että miehet pakottavat naiset matalapalkka-aloille samassa kun vaativat koiraa, farmariautoa ja rivaria sekä kevätverhoja ja tuikkukippoja!
Meillä mies ehdotti lasta. Olen nyt ollut lapsen kanssa kotina 2, 5 vuotta. Ehdotin miehelle, että menisin kesäksi jo töihin, mutta eipä tuo halua. On mukavaa kun perhe on kotona kuulemma. Rahariitoja tai pulaa meillä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
3 perhettä tuttavapiirissä jotka toimivat näin. Jokaisessa perheessä just ostettu oma talo(työssäkäyvän miehen nimissä). Meillä on ainakin yhteiset rahat siinä mielessä että kumpikin tekee kausiluontoisesti töitä( olemme rakennusalalla), ja se maksaa jolla on rahaa tilillä.
Mitä rakennusalan töitä nykyään tehdään enää kausiluontoisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nainen on lompakkoloinen ellei maksa kaikesta (vähintään) puolikasta olipa tulot sitten mitä tahansa. Ja luonnollisesti hoitaa kodin ja lapset jotta miehellä aikaa harrastaa. Käytännössähän nainen maksaa aina enemmän koska hankkii lasten vaatteet ja harrastusvälineet sekä käy useimmin ruokakaupassa.
Voi oikeastaan kysyä mihin sitä miestä tarvii.
Pää hajoaa tälläiseen ininään. Molemmat inisevät, naiset ja miehet. Suurimpana erona lienee se, että hyvin monet naiset kertovat jättäneensä miehen. Inisevät miehet eivät saa edes tätä aikaiseksi. Mieluummin ollaan liitossa ja kerätään katkeruutta ja vihataan puolisoa, kuin lähtisi menemään.
Ja mikä ihme tämä juttu on, että nainen vaatii tekemään lapsia? Ei niihin lapsiin ole pakko suostua jos niitä ei halua, akka vaihtoon sitten. Ei muuta kuin piuhat poikki niin tai kumi käyttöön niin ei tarvitse edes pelätä että vaimo huijaa käyttävänsä ehkäisyä. Miksi te miehet alennatte itsenne lapsen tasolle, ettekä kanna omaa vastuutanne? Sitten kun asiat eivät mene niinkuin te toivoisitte, syyllistätte siitä puolisoa? TEHKÄÄ ITSE JOTAIN OMAN ONNENNE ETEEN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi ymmärtää että perheen sisällä eletään eri elintasoissa. Mulle ainakin on jo kotona opetettu, että silloin kun on yhteinen avioliitto, yhteinen perhe, yhteiset lainat, niin silloin on myös yhteiset rahat.
Miehen kanssa lyötiin pankkitilit yhteen heti häiden jälkeen (eikä käytännössä ennen sitäkään kumpikaan piitannut kumman rahoilla mitäkin maksetaan). Molemmilla on visa-kortti samaan pankkitiliin ja molempien palkat menee samalle tilille.
Ymmärrän että tämä ei toimi jos toinen puolisoista on peliongelmainen, juoppouteen taipuvainen, tai maaninen shoppailija tms. Mutta kahden normaalin ihmisen taloudessa erittäin hyvä ratkaisu!
Hieman hymähdän, kun näen pariskuntia jotka kaupassa tai ravintolassa pähkäilevät että kumpi maksaa. Meidän ei tarvi ikinä neuvotella enää rahasta, kun ei ole mitään väliä kumpi maksaa. Elämä on niin helppoa, ja ainoa mikä on harmittanut on se, että emme laittaneet tilejä yhteen jo heti seurusteluaikana!
Ja mainittakoon loppuun että tähän asti 5-vuotisen avioliittomme aikana olen minä naisena ollut se paremmin tienaava osapuoli. Mies on myöskin ollut pari kertaa työttömänä pitemmän jakson, nyt onneksi vakityössä! Mies saa shoppailla työkaluja ja muuta miesten hömppää ihan vapaasti, enkä minä puutu niihin. Eikä hän puutu omiin shoppailuihini. Matkustellaan yhdessä ja syödään ravintoloissa yhdessä. Tuleva äitiysloma häämöttää, ja sitten on miehen vuoro olla pääelättäjä vuosi tai kaksi.
Ei elämässä voi muutenkaan ikinä tietää mitä sattuu, tulee vastaan työttömyyttä tai sairautta, ja silloin eletään sen tienaavan puolison rahoilla, niin se vaan menee. Rahoistaan mustasukkaisen ja pihin ihmisen kanssa en vaan pystyisi olla avioliitossa, en mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Joissakin perheissä ne lapset tuppaavat olemaan yhteinen päätös. Molempien lapsia. MOLEMPIEN.
Jos puolison kunnioitus on tuota luokkaa, olen ilomielin sinkkuna vastaisuudessakin. En kiellä etteikö paremmin toimeentuleva saisi laittaa rahaa itseensäkin jne. En vain ymmärrä että miksi se liitto on pitänyt solmia sellaisen henkilön kanssa, jolle ei toivo hyvää. Saati perustaa perhe sellaisen kanssa.
En usko että kovinkaan moni nainen lähtee suhteeseen/perhettä perustamaan miehen kanssa elintason nousun toivossa.
Helvetin häiriintynyt ajatusmaailma.Väitä nyt vielä samaan hengen vetoon, että miehet haluaa niitä lapsia yhtä paljon, suorastaan vaativat, että nainen on kotona ainakin 10 vuotta ja nimenomaan vaatii että nainen syrjäytyy aktiivisesti työelämästä. Väitä myös, että miehet pakottavat naiset matalapalkka-aloille samassa kun vaativat koiraa, farmariautoa ja rivaria sekä kevätverhoja ja tuikkukippoja!
Taas tämä sama tuikkukippo ja kevätverhomies;) Mutta asiaan. Selitäpä sinä, miksi mies suostuu kaikkiin vaatimuksiin? Onko mies vähän tyhmä? Ei hullu ole se joka pyytää vaan se, joka suostuu. Pitäisikö miesten ottaa vastuu elämästään(sinunkin, kevätverhomies) eikä syyttää kaikesta naisia. Jopa lapsista. Eikö miehen pidä tehdä lapsia vain silloin, kun niitä itse todella haluaa? Typerä on se joka niitä tekee toisen vaatimuksesta. Ei sellainen mies voi syyttää kuin itseään. Eikö ole miehen typeryyttä tehdä lapsia jos ei niitä halua? Eikö ole miehen typeryyttä ostaa farmariauto jos ei sellaista halua? Eikö ole miehen typeryyttä ottaa vaimo jos ei sellaista halua? Eikö ole miehe typeryyttä hankkia perhe, jos ei sellaista halua? Kukaan ei miehiä näihin asiaoihin PAKOTA. Oletko sinä/ovatko miehet tahdottomia tollukoita, joita naiset ohjailevat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Joissakin perheissä ne lapset tuppaavat olemaan yhteinen päätös. Molempien lapsia. MOLEMPIEN.
Jos puolison kunnioitus on tuota luokkaa, olen ilomielin sinkkuna vastaisuudessakin. En kiellä etteikö paremmin toimeentuleva saisi laittaa rahaa itseensäkin jne. En vain ymmärrä että miksi se liitto on pitänyt solmia sellaisen henkilön kanssa, jolle ei toivo hyvää. Saati perustaa perhe sellaisen kanssa.
En usko että kovinkaan moni nainen lähtee suhteeseen/perhettä perustamaan miehen kanssa elintason nousun toivossa.
Helvetin häiriintynyt ajatusmaailma.Väitä nyt vielä samaan hengen vetoon, että miehet haluaa niitä lapsia yhtä paljon, suorastaan vaativat, että nainen on kotona ainakin 10 vuotta ja nimenomaan vaatii että nainen syrjäytyy aktiivisesti työelämästä. Väitä myös, että miehet pakottavat naiset matalapalkka-aloille samassa kun vaativat koiraa, farmariautoa ja rivaria sekä kevätverhoja ja tuikkukippoja!
Eipi tietenkään. Nainen se päätti yksin sen muksun pyöräyttää, joten ihan kohtuullista että yksin ja omalla kustannuksellaan huolehtii. Oli töitä tai ei. Tuikkukipoista en nyt osaa muuta sanoa kuin että ei nyt sijoituksena sisustuksen kuulosta niin isolta uhraukselta, etteikö siitä voisi nainen selviytyä ihan omin neuvoin.
Ootko ihan vajaa?
Jos asioista ei ole yhteisymmärrystä ja pahimmassa tapauksessa mukulakin on jo ilmaantunut, niin aina voi erota vaikka edes sen muksun vuoksi.
Kuitenkin jokaisella pitäisi olla oikeus tasavertaiseen ja toisiaan kunnioittavaan suhteeseen. Ja ei, se ei tarkoita "loisimista" vaan vastuunottoa suhteen toimivuudesta kaikin tavoin, myös taloudellisesti.
ei ole meillä ikinä ollut noin..minä lähihoitaja ja mies suht hyvä palkkaisessa työssä, nettotulot miehellä n.4000...oli itsestäänselvää alusta alkaen että rahat ovat yhteisiä, meillä on yhteinen tili, olin kotona lapsen kanssa 3 v, hän nyt 5 vee..toki vanhempani ovt avustaneet meitä paljon, saimme kummatkin veljeni kanssa 10 000 euroa vielä ollessani kotona, ja vanhempani myös aina maksavat jos käymme kahvilla,kaupassa ym..myös tykkäävät ostaa prinsessallemme vaatteita ym, koska onhan hän osaksi myös heidän prinsesssa..taidan olla aika onnekasa, koska elän myös rakkausavioliitossa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
3 perhettä tuttavapiirissä jotka toimivat näin. Jokaisessa perheessä just ostettu oma talo(työssäkäyvän miehen nimissä). Meillä on ainakin yhteiset rahat siinä mielessä että kumpikin tekee kausiluontoisesti töitä( olemme rakennusalalla), ja se maksaa jolla on rahaa tilillä.
Mistä tiedät että talot miehen nimissä?
Sitäpaitsi jos naimisissa eikä ole avioehtoa niin omaisuus menee puoliksi erotessa. Ja avioehtoon ei pidä nimeään laittaa ellei omaisuutta siirretä molempien nimiin.
Meillä on ollut omaisuus: talo ja autot aina molempien nimissä. Ei ongelmaa. Vaikka ei ole erottu eikä suunniteltu eroa mutta eipähän pysty toinen myymään autoakaan ilman toisen lupaa. Asunnon myymiseen tarvitaan aina puolison lupa vaikka olisikin vain toisen nimissä.
Tuleva äiti -85 kirjoitti:
En voi ymmärtää että perheen sisällä eletään eri elintasoissa. Mulle ainakin on jo kotona opetettu, että silloin kun on yhteinen avioliitto, yhteinen perhe, yhteiset lainat, niin silloin on myös yhteiset rahat.
Miehen kanssa lyötiin pankkitilit yhteen heti häiden jälkeen (eikä käytännössä ennen sitäkään kumpikaan piitannut kumman rahoilla mitäkin maksetaan). Molemmilla on visa-kortti samaan pankkitiliin ja molempien palkat menee samalle tilille.
Ymmärrän että tämä ei toimi jos toinen puolisoista on peliongelmainen, juoppouteen taipuvainen, tai maaninen shoppailija tms. Mutta kahden normaalin ihmisen taloudessa erittäin hyvä ratkaisu!
Hieman hymähdän, kun näen pariskuntia jotka kaupassa tai ravintolassa pähkäilevät että kumpi maksaa. Meidän ei tarvi ikinä neuvotella enää rahasta, kun ei ole mitään väliä kumpi maksaa. Elämä on niin helppoa, ja ainoa mikä on harmittanut on se, että emme laittaneet tilejä yhteen jo heti seurusteluaikana!
Ja mainittakoon loppuun että tähän asti 5-vuotisen avioliittomme aikana olen minä naisena ollut se paremmin tienaava osapuoli. Mies on myöskin ollut pari kertaa työttömänä pitemmän jakson, nyt onneksi vakityössä! Mies saa shoppailla työkaluja ja muuta miesten hömppää ihan vapaasti, enkä minä puutu niihin. Eikä hän puutu omiin shoppailuihini. Matkustellaan yhdessä ja syödään ravintoloissa yhdessä. Tuleva äitiysloma häämöttää, ja sitten on miehen vuoro olla pääelättäjä vuosi tai kaksi.
Ei elämässä voi muutenkaan ikinä tietää mitä sattuu, tulee vastaan työttömyyttä tai sairautta, ja silloin eletään sen tienaavan puolison rahoilla, niin se vaan menee. Rahoistaan mustasukkaisen ja pihin ihmisen kanssa en vaan pystyisi olla avioliitossa, en mitenkään.
Juuri näin on meilläkin toimittu jo yli 22 vuotta eikä rahasta ole koskaan tarvinnut riidellä. Ja tuolle, joka jaksaa väittää että ainoastaan naiset haluavat naimisiin ja lapsia: mies oli se joka kosi, joten oletin, että hän haluaa naimisiin. Lastenteosta keskustelimme jo ennen avioliittoa, joten tiesimme että molemmat haluavat niitä aikanaan eikä kummankaan siis tarvinnut niitä erikseen ruveta "mankumaan". Meillä on aina ollut yksikkö Me, mutta ehkä tämä on joku keski-ikäisillä yleisempi tapa? Ovatko nuoret egoistisempia?
N47
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Katos, ulvamieskin on paikalla :) Montako pyhääulvaa sulla siellä kotona on hoitamassa sinun mukuloita ja heittämässä koulutustaan hukkaan? Kuules nyt, tässä naapurustossa ihan joka ikinen nainen käy töissä sen ulvansa kanssa. Harva siellä kotona montaakaan vuotta on. Ja voishan se mieskin jäädä kotiin hoitamaan OMIA lapsiaan muutamaksi vuodeksi niin ei sen ulvan sinne tarviisi jäädä ja niin ratkeaisi tämäkin ongelma. Kun ne lapset on kuitenkin pienenä jonkun hoidettava. Ja kun ne lapset on yhteisiä. Ei se pyhäkään ulva niitä lapsia yksin tee. Annan sinulle uuden nimen. olet tästä lähtien pyhäkyrpäukko. Kun tykkäät itsekin nimitellä ihmisiä sukukalujen mukaan ;) Hei vaan pyhäkyrpäukkeli, ja hauskaa päivän jatkoa!
No mikä tässä sitten on ongelma jos sinä ja kaikki muut ulvat tienaatte ne ihan omat rahanne urheasti töissä käyden? Ilmainen ruoka ja katto pään päällekö ei riitä sen muutaman kuukauden jota olette lapsen kanssa kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Kas pyhä vulva-mies pesiytynyt taas palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Joissakin perheissä ne lapset tuppaavat olemaan yhteinen päätös. Molempien lapsia. MOLEMPIEN.
Jos puolison kunnioitus on tuota luokkaa, olen ilomielin sinkkuna vastaisuudessakin. En kiellä etteikö paremmin toimeentuleva saisi laittaa rahaa itseensäkin jne. En vain ymmärrä että miksi se liitto on pitänyt solmia sellaisen henkilön kanssa, jolle ei toivo hyvää. Saati perustaa perhe sellaisen kanssa.
En usko että kovinkaan moni nainen lähtee suhteeseen/perhettä perustamaan miehen kanssa elintason nousun toivossa.
Helvetin häiriintynyt ajatusmaailma.Väitä nyt vielä samaan hengen vetoon, että miehet haluaa niitä lapsia yhtä paljon, suorastaan vaativat, että nainen on kotona ainakin 10 vuotta ja nimenomaan vaatii että nainen syrjäytyy aktiivisesti työelämästä. Väitä myös, että miehet pakottavat naiset matalapalkka-aloille samassa kun vaativat koiraa, farmariautoa ja rivaria sekä kevätverhoja ja tuikkukippoja!
Taas tämä sama tuikkukippo ja kevätverhomies;) Mutta asiaan. Selitäpä sinä, miksi mies suostuu kaikkiin vaatimuksiin? Onko mies vähän tyhmä? Ei hullu ole se joka pyytää vaan se, joka suostuu. Pitäisikö miesten ottaa vastuu elämästään(sinunkin, kevätverhomies) eikä syyttää kaikesta naisia. Jopa lapsista. Eikö miehen pidä tehdä lapsia vain silloin, kun niitä itse todella haluaa? Typerä on se joka niitä tekee toisen vaatimuksesta. Ei sellainen mies voi syyttää kuin itseään. Eikö ole miehen typeryyttä tehdä lapsia jos ei niitä halua? Eikö ole miehen typeryyttä ostaa farmariauto jos ei sellaista halua? Eikö ole miehen typeryyttä ottaa vaimo jos ei sellaista halua? Eikö ole miehe typeryyttä hankkia perhe, jos ei sellaista halua? Kukaan ei miehiä näihin asiaoihin PAKOTA. Oletko sinä/ovatko miehet tahdottomia tollukoita, joita naiset ohjailevat?
Vulva-mies on oiva esimerkki siitä, millä tolalla mielenterveyshoito on Suomessa tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Tuleva äiti -85 kirjoitti:
En voi ymmärtää että perheen sisällä eletään eri elintasoissa. Mulle ainakin on jo kotona opetettu, että silloin kun on yhteinen avioliitto, yhteinen perhe, yhteiset lainat, niin silloin on myös yhteiset rahat.
Miehen kanssa lyötiin pankkitilit yhteen heti häiden jälkeen (eikä käytännössä ennen sitäkään kumpikaan piitannut kumman rahoilla mitäkin maksetaan). Molemmilla on visa-kortti samaan pankkitiliin ja molempien palkat menee samalle tilille.
Ymmärrän että tämä ei toimi jos toinen puolisoista on peliongelmainen, juoppouteen taipuvainen, tai maaninen shoppailija tms. Mutta kahden normaalin ihmisen taloudessa erittäin hyvä ratkaisu!
Hieman hymähdän, kun näen pariskuntia jotka kaupassa tai ravintolassa pähkäilevät että kumpi maksaa. Meidän ei tarvi ikinä neuvotella enää rahasta, kun ei ole mitään väliä kumpi maksaa. Elämä on niin helppoa, ja ainoa mikä on harmittanut on se, että emme laittaneet tilejä yhteen jo heti seurusteluaikana!
Ja mainittakoon loppuun että tähän asti 5-vuotisen avioliittomme aikana olen minä naisena ollut se paremmin tienaava osapuoli. Mies on myöskin ollut pari kertaa työttömänä pitemmän jakson, nyt onneksi vakityössä! Mies saa shoppailla työkaluja ja muuta miesten hömppää ihan vapaasti, enkä minä puutu niihin. Eikä hän puutu omiin shoppailuihini. Matkustellaan yhdessä ja syödään ravintoloissa yhdessä. Tuleva äitiysloma häämöttää, ja sitten on miehen vuoro olla pääelättäjä vuosi tai kaksi.
Ei elämässä voi muutenkaan ikinä tietää mitä sattuu, tulee vastaan työttömyyttä tai sairautta, ja silloin eletään sen tienaavan puolison rahoilla, niin se vaan menee. Rahoistaan mustasukkaisen ja pihin ihmisen kanssa en vaan pystyisi olla avioliitossa, en mitenkään.
Juuri näin on meilläkin toimittu jo yli 22 vuotta eikä rahasta ole koskaan tarvinnut riidellä. Ja tuolle, joka jaksaa väittää että ainoastaan naiset haluavat naimisiin ja lapsia: mies oli se joka kosi, joten oletin, että hän haluaa naimisiin. Lastenteosta keskustelimme jo ennen avioliittoa, joten tiesimme että molemmat haluavat niitä aikanaan eikä kummankaan siis tarvinnut niitä erikseen ruveta "mankumaan". Meillä on aina ollut yksikkö Me, mutta ehkä tämä on joku keski-ikäisillä yleisempi tapa? Ovatko nuoret egoistisempia?
N47
Luulen että ovat. Meillä hieman nuoremmilla tuppaa olemaan jo voimakkaammin minäminä-asenne. Varmaan alkanut siitä, kun nuorille on toitotettu oikeuksia lapsesta saakka, velvollisuuksista ei ole puhuttu. Toki on hyvä, että jo lapsi tietää oikeutensa, jotta pystytään puuttumaan jos jotakin näistä oikeuksista loukataan, mutta ainakin minun sukupolvelleni hyvin vähän puhuttiin velvollisuuksista joita meillä taas on toisia ihmisiä kohtaan. Vaikuttaa myös siltä, että tämä kehitys on vain voimistunut, kun näitä nykyisiä nuoria katsoo.
N35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrataanpas nyt faktat.
1. Lain mukaan puolisoilla on velvollisuus osallistua toistensa elatukseen. Siis jos vaimolla ei ole rahaa, laki määrää että aviomiehen tulee osallistua tämän elatukseen.
2. Lain mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Eli kykynsä mukaan voidaan tulkita niin että vähätuloisemman ei tarvitse maksaa rahallisesti puolia menoista vaan esim. kumpikin osallistuu tietyllä prosenttimäärällä tuloistaan.
3. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Laki ei siis tarkoita että lasten isä voi luistella asiasta kokonaan tai osittain.
Joten joka kodissa kannattaa laskea perheen menot ja eritellä mitkä ovat lasten ja muut yhteiset kulut, mitkä vanhempien omat kulut. Sitten lasten ja yhteiset kulut jaetaan niin että kumpikin vanhemmista maksaa osuutensa prosenttimääränä suhteessa tuloihin.
Tämän jälkeen pitää neuvotella myös siitä kuinka monta tuntia kuukaudessa menee kotitöihin ja lastenhoitoon. Arvioidaan nykyisten kurssien mukaan joku sopiva tuntipalkka, esim. 9 euroa on aika yleinen. Sitten jaetaan lasten- ja kodinhoitoon menevä tuntimäärä puoliksi ja ynnätään kuinka paljon kummankin vanhemman osuus on. Se joka on "tienannut" vähemmän tästä osiosta, korvaa sen rahallisesti toiselle osapuolelle. Jos toinen on kotona ja saa kotihoidontukea, voidaan tämä ottaa huomioon laskelmassa. Jos vähemmän tuloja ja enemmän kotitöitä tekevä jää edelleen miinukselle, muistataan laki elatusvelvollisuudesta.
Tämä on kaavamainen tapa, mutta se tasapainottaa perheen kuukaisittaisen arjen tasa-arvoisuutta.
Jos halutaan vielä lisätä tasa-arvoa, pitäisi tämän lisäksi perheen ei-synnyttäneen vanhemman ottaa jollakin tavalla huomioon ne työuraan vaikuttavat menetykset, jotka koituvat synnyttäneen vanhemman osaksi.
Tämä on tietenkin kuivakka kirjanpitomainen ratkaisu asiaan. Ihanteellisesti perheessä vanhemmat luonnostaan hoivaisivat toisiaan ja lapsiaan. Niille, joilla on itsekäs mieli ja kova kallo, perheen tulojen ja menojen realistinen kirjaaminen paperille voi kuitenkin olla selkeämpi merkki epätasa-arvosta kuin moraalisaarna.
Älä nyt edes viitsi. Mikään laki missään ei sanele, että miehen tulee viedä nainen ravintolaan syömään tai ottaa luksuslomille mukaan.
Perusongelma on suomalaisen naisen kiittämättömyydessä. Tälläkin palstalla pyörii lukemattomia naisia, joiden ympärillä olevan lämpimän kodin kustantaa osittain tai täysin joko mies , yhteiskunta tai molemmat. Veikkaan, että yksikään tällä palstalla pyörivä nainen ei näe oikeasti nälkää eikä joudu kulkemaan ilman vaatteita. Tässä yhteiskunnassa kenenkään, etenkään perheellisen naisen, ei tarvitse kärsiä mitään hätää joka johtuisi rahan puutteesta. Aina joku maksaa perusasiat vaikkei nainen itse kykenisi, joko mies, yhteiskunta tai molemmat.
Mutta sehän ei ole suomalaiselle naiselle minkään arvoista. Hän halua enemmän. Tukia pitää korottaa. Jos mies tienaa enemmän, hänen täytyy käyttää myös naiseen enemmän tai antaa naisen käyttöön enemmän. Koska perhe. Jos et rahoita, et rakasta. Lukekaa nyt jumalauta tätä ketjua. Lukemattomat miesparat näitäkin vinkujia elättävät ja tahtoonsa suostuvat.
"Kyllä rakas, ostetaan ostetaan. Kyllä rakas, matkustetaan matkustetaan. Kyllä rakas, hankitaan isompi asunto. Koska perhe. Kyllä rakas, minä maksan enemmän koska sinä olet nainen, sinä joudut kärsimään ja pääsi päällä on sädekehä. Kyllä rakas, minä maksan koska sinä, nainen olet antanut meille perheen ja kodin. Minä vain maksan kaiken ja olen arvoton mies joka ei ymmärrä kuinka paljon SINÄ teet perheen eteen, en minä."
Lopputuloksena nämä reppanat maksumiehet saavat puukon selkäänsä nettipalstalla jos nainen ei koe saaneensa tarpeeksi tai päässeensä ravintolaan.
Ei jumalauta. Sairasta touhua.
Täysin käsittämättöntä että osa pystyy nauttimaan sisäfileensä ja sikarinsa hienossa ravintolassa samaan aikaan kun se elämänkumppaniksi ( ilmeisesti rakkaudesta valittu) syö kotona makaroonia ja nötköttiä.
Vastaavasti on käsittämätöntä miten monet naiset hyvällä omalla tunnolla viettävät kotona 10-15 vuotta ahh niin rankkaa kotiäitiyttä ja siitä tietysti elintason nostovelvollisuus miehelle! Hyvällä omalla tunnolla naiset heittävät koulutuksen ja työelämän hukkaan koska onhan pyhällä vulvalla oikeus olla kotona ja onhan sitä aina mies joka tuo tarvittavan leivän ja uuden tuikkukipon taloon!
Katos, ulvamieskin on paikalla :) Montako pyhääulvaa sulla siellä kotona on hoitamassa sinun mukuloita ja heittämässä koulutustaan hukkaan? Kuules nyt, tässä naapurustossa ihan joka ikinen nainen käy töissä sen ulvansa kanssa. Harva siellä kotona montaakaan vuotta on. Ja voishan se mieskin jäädä kotiin hoitamaan OMIA lapsiaan muutamaksi vuodeksi niin ei sen ulvan sinne tarviisi jäädä ja niin ratkeaisi tämäkin ongelma. Kun ne lapset on kuitenkin pienenä jonkun hoidettava. Ja kun ne lapset on yhteisiä. Ei se pyhäkään ulva niitä lapsia yksin tee. Annan sinulle uuden nimen. olet tästä lähtien pyhäkyrpäukko. Kun tykkäät itsekin nimitellä ihmisiä sukukalujen mukaan ;) Hei vaan pyhäkyrpäukkeli, ja hauskaa päivän jatkoa!
No mikä tässä sitten on ongelma jos sinä ja kaikki muut ulvat tienaatte ne ihan omat rahanne urheasti töissä käyden? Ilmainen ruoka ja katto pään päällekö ei riitä sen muutaman kuukauden jota olette lapsen kanssa kotona?
Olisi se kyllä todella outoa jos mies kävisi yksinään ravintoloissa syömässä ja matkustelisi "ylijääneillä" rahoillaan kun muu perhe laskee miten saa viimeiset eurot riittämään kuun loppuun.. Eikö sinusta tosiaan olisi?
Vierailija kirjoitti:
Tuleva äiti -85 kirjoitti:
En voi ymmärtää että perheen sisällä eletään eri elintasoissa. Mulle ainakin on jo kotona opetettu, että silloin kun on yhteinen avioliitto, yhteinen perhe, yhteiset lainat, niin silloin on myös yhteiset rahat.
Miehen kanssa lyötiin pankkitilit yhteen heti häiden jälkeen (eikä käytännössä ennen sitäkään kumpikaan piitannut kumman rahoilla mitäkin maksetaan). Molemmilla on visa-kortti samaan pankkitiliin ja molempien palkat menee samalle tilille.
Ymmärrän että tämä ei toimi jos toinen puolisoista on peliongelmainen, juoppouteen taipuvainen, tai maaninen shoppailija tms. Mutta kahden normaalin ihmisen taloudessa erittäin hyvä ratkaisu!
Hieman hymähdän, kun näen pariskuntia jotka kaupassa tai ravintolassa pähkäilevät että kumpi maksaa. Meidän ei tarvi ikinä neuvotella enää rahasta, kun ei ole mitään väliä kumpi maksaa. Elämä on niin helppoa, ja ainoa mikä on harmittanut on se, että emme laittaneet tilejä yhteen jo heti seurusteluaikana!
Ja mainittakoon loppuun että tähän asti 5-vuotisen avioliittomme aikana olen minä naisena ollut se paremmin tienaava osapuoli. Mies on myöskin ollut pari kertaa työttömänä pitemmän jakson, nyt onneksi vakityössä! Mies saa shoppailla työkaluja ja muuta miesten hömppää ihan vapaasti, enkä minä puutu niihin. Eikä hän puutu omiin shoppailuihini. Matkustellaan yhdessä ja syödään ravintoloissa yhdessä. Tuleva äitiysloma häämöttää, ja sitten on miehen vuoro olla pääelättäjä vuosi tai kaksi.
Ei elämässä voi muutenkaan ikinä tietää mitä sattuu, tulee vastaan työttömyyttä tai sairautta, ja silloin eletään sen tienaavan puolison rahoilla, niin se vaan menee. Rahoistaan mustasukkaisen ja pihin ihmisen kanssa en vaan pystyisi olla avioliitossa, en mitenkään.
Juuri näin on meilläkin toimittu jo yli 22 vuotta eikä rahasta ole koskaan tarvinnut riidellä. Ja tuolle, joka jaksaa väittää että ainoastaan naiset haluavat naimisiin ja lapsia: mies oli se joka kosi, joten oletin, että hän haluaa naimisiin. Lastenteosta keskustelimme jo ennen avioliittoa, joten tiesimme että molemmat haluavat niitä aikanaan eikä kummankaan siis tarvinnut niitä erikseen ruveta "mankumaan". Meillä on aina ollut yksikkö Me, mutta ehkä tämä on joku keski-ikäisillä yleisempi tapa? Ovatko nuoret egoistisempia?
N47
Mies on lähes aina se joka kosii. Niin muijat sen haluavat, vaikka itse ovat niitä joille naimisiinmeno on tärkeää.
Alue: Aihe vapaa
Väitä nyt vielä samaan hengen vetoon, että miehet haluaa niitä lapsia yhtä paljon, suorastaan vaativat, että nainen on kotona ainakin 10 vuotta ja nimenomaan vaatii että nainen syrjäytyy aktiivisesti työelämästä. Väitä myös, että miehet pakottavat naiset matalapalkka-aloille samassa kun vaativat koiraa, farmariautoa ja rivaria sekä kevätverhoja ja tuikkukippoja!