Ystävä ei toivu erostaan, kaikki mennyt muutamassa vuodessa.
Kävin pitkästä aikaa katsomassa entistä kolleegaani, päälle viiskymppistä miestä. Vajaa viisi vuotta sitten oltiin työkavereita. Ystäväni ajoi mukavalla isohkolla farkullaan, haki vaimoa töistään ja pieniä lapsia päiväkodista. Oli perheasunto tuossa naapurikunnan puolella. Kesälomaksi vuokrattiin joku mökki järvenrannalta. Semmoista mukavaa, tasaista keskiluokkaista elämää, josta ystäväni näytti nauttivan.
Sitten tuli ero. Vaimon aloitteesta ja ystävälleni täysin yllätyksenä käsittääkseni.Yhtentenä aamuna sai tekstarin, omalta vaimoltaa, että haluaa eron. Vaimon puolelta asiat oli kyllä suunniteltu. Samalla viikolla jo oli asunto myynnissä ja vaimo lapsineen muuttamassa pois. Kaverille joku kaupungin vuorkayksiö jostain lähiöstä.
Seuraavaksi elatusmaksut tappiin. Ja perintään kaikki. Ystävä hävisi kaikissa oikeusasteissa mitkään elatusten keventämiset, lapsia saa vaan viikonloppuisin nähdä. (eipä sinne yksiöön nyt lapsia mahtuiskaan asumaan...). Kunnan ulosotossa työskentelee todellinen naissukupuolen puolustaja, joka ilmoitti että hän ei sovittele eikä anna mitään vapaakuukausia näissä keisseissä, vaan sua tullaan perimään ja rokottamaan maksimimäärät niinkauan kun on tarvetta. Lapset ei vielä edes kait koulussa, joten laskua riittää maksettavaksi.
Kävin nyt kattomassa että mites kaverilla menee. Autohan siis on myyty, asunto sisustettu jollain mummolta saaduilla kalusteilla. Vuodesohva ja nurkassa rullalla joku patjanreuhka siltä varalta että lapset tulee käymään. Kämppä jossain lähiössä eikä ihan parhaassa sellaisessa.
Ulosotossa ja rahat loppu nyt ja tästä eteenpäin seuraavat 20 vuotta. Pienipalkkainen duuni ja ikää keski-iässä jo pitkällä.
Ja mitä tekee kaverini? Kääntyy pullon puoleen. Nyt ollaan siinä vaiheessa että se on mun mielestäni juonut päänsä. Vapaa-ajat menee ottaessa, ja kertoi hauskana vitsinä, että piti vaihtaa vahvempiin juomiin kun vanhat ei enää mene päähän tarpeeksi.
On se yrittänyt multa viinaa lainata pyhäisin jonkun kerran. Ja ne lauantai-illan puhelut on sellaisia ettei se muista mun kans puhuneen.
Uutta naista tulee tuskin näillä nykyisillä säädöillä löytämään, paitsi jonkun pubiruusun jolla ei tulevaisuutta silläkään juuri näkyvissä.
Jotenkin niin surullista. Sekään kaveri ei paljoa olis halunnu; vaimon ja perheen. Tavalllista keskiluokkaista möllöttelyä.
Nyt kun kaikki meni niin tosiaan siltä meni kaikki. Ei enää tuosta nouse. En tiedä pitääkö munkaan enää pitää siihen yhteyttä, sillä siitä tulee vaan paha mieli molemmille.
Ja ihan turhan vastata, että kaverini oli varmaan paskamainen puoliso ja perheenisä. Päinvastoin, se oli liiankin kiltti ja teki kaikkensa. Ei vaan frouvalle riittänyt.
Kommentit (27)
Mä oon lukenut tämän saman aloituksen kaksi kertaa ennenkin, viime vuonna.
Juu tuttu kopio. Ei me niin huonomuistisia vielä olla.
Onko sinulla jokin uusi näkökulma asiaan tai muuta uutta, mitä haluaisit casesta oppia?
Joo, "tapahtui kaverille" = tapahtui sulle itsellesi. On ne naiset julmia.
Onpa siinä "hieno mies", jos ryyppää tajun kankaalle lauantaisin ja viikonloppuisin pitäisi tavata lapsiaan. Eli valitettavasti en usko tarinan menneen aivan näin oikeasti, koska kaikilla tarinoilla on kaksi puolta. Oikeudessa ei hävitä ihan helposti, koska päätökset pyritään tekemään oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Itsekin olen oikeudessa istunut näistä, eikä siellä tule kenestäkään voittajaa.
Kyllä uskon että tarinasi on totta. Se on myös voinut tapahtua sinulle itsellesi eikä kaverille.
Tietysti on järkytys saada eroilmoitus tekstiviestinä! Johan sitä täällä haukuttiin kun joku teki niin telkkarissa.
Jotkut vaan jää junnaamaan niissä epäonnistumisissaan eikä pääse eteenpäin.
Ja viinanjuominen ei auta kyllä yhtään.
Kaverisi pitää ryhdistäytyä ihan kokonaan.
Naiset voi olla tosi julmia kun niillä ns tulee mutta täyteen.
Et keksisi vaihteeksi mitään uutta? Tämän aloituksen olet spämmännyt tänne ihan liian monta kertaa.
Elämä on laiffii ja jokainen tsäänssi on mahdollisuus myös epäonnistua.
Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.
Siis eikö tämä juttu just ollu täällä?
Menettikö hän työpaikkansakin samassa rytäkässä?
Onhan tuollainen toiminta naiselta kova paukku.
Olisi ollut tarpeen keskustella aikaisemmin. Vai keskustelivatko?
Vaimo ehti sopeutua ja mies ei.
Kaikesta huolimatta miehen olisi hyvä tsempata ja olla antamatta periksi.
Voiko elatusmaksuja sovitella uudelleen nykyistä tilannetta vastaavaksi.
Ottaa vastuu omasta elämästään niin hyvin kuin mahdollista :)
Tsemppiä :)
Joo siis TOSI järkyttävää että mies joutuu maksamaan itse vapaasta tahdosta siittämiensä lasten elatuksesta!
Ei mikään ihme, että vaimo jätti. Mies on ehkä ollut "kiltti", mutta se että pelkkä aviero saa sortumaan tuolla tavalla kertoo kyllä siitä että on alun perinkin ollut jonkinlaista luonteenheikkoutta olemassa.
Minä tunnen miehiä, viikonloppuisiä jotka maksavat elatusmaksuja hyvässä lykyssä parillekin eri naiselle ja onnistuvat silti olemaan menestyneitä työssään ja ajamaan farmariautolla ja asumaan omistusasunnossa.
Tunnen myös miehen joka piti avioeroa riittävänä syynä juoda haimansa paskaksi. Tosin sekin on tätä nykyä menestyvä yrittäjä eikä vingu ruokoista, vaikka aikanaan menettikin kaiken -meni asiat vähän huonolle hoidolle miehen ollessa viikkokausia teholla haimatulehduksen takia.
Tuossa tarinassa on liikaa asioita, jotka ei vaan mätsää... Tarua tai sitten vahvasti väritettyä totuutta.
Ja voi näitä miehiä, joille ero tulee "täysin yllätyksenä"! Omassakin tuttavapiirissä näitä on muutama. Istutaan illat sohvalla kaljapullon kanssa ja vitsaillaan poikien kanssa siitä, että akka nalkuttaa. Ja sitten tulee ero ihan yllätyksenä!
Miksi mies muutti kaupungin vuokrayksiöön? Hänhän sai puolet asunnon myynnistä ja olihan se farmariauto jne. Ja miten yleensä olisi saanut sen vuokrayksiön kun oli kuitenkin töissä ja rahaa?
Vaimo ilmeisesti oli huomattavasti suuremoituloisenmpi kuin mies jos kerran miehen elintaso niin romahti.
Elarit ei aja ketään pohjalle kun maksaa ne ajallaan joka kuukausi. Tottakai yhteiskunta karhuaa maksamattomat ruokot. Pitäähän miehenkin osallistua lastensa elatukseen.
Eli jos miehelle kävi huonosti niin ei voi sanoa muuta kuin että tyhmyydestä sakotetaan.
Täh? Mitä sille talolle muka kävi? Eihän semmoisia elareita Suomessa ole kenelläkään, että hetkessä söisivät puolen omakotitalon arvon ja uudehko auto vielä päälle? Ja työssäkäyvä mies kuitenkin, eli tulojakin on?
Palturia kyllä puhut.
Jos nyt ikää laskeskelin, niin "kaverisi" oli laittanut lapsia hiukan nuoremman naisen kanssa. Kaikissa minun kaveripiirini tapauksissa juttu on mennyt juuri näin. Lapset vanhemman miehen kanssa, ja ukko ulos, kun lasten äiti on noin nelikymppinen. En osaa sanoa, onko näissä tapauksissa aina harkittu vedätys. Mutta hei. Se vanhempi kaveri sai hetken aikaa nuorta ja tiukkaa. Eikös se riitä.
Vierailija kirjoitti:
Olet kertonut saman tarinan aiemminkin.
ja useammankin kerran. Huoh! AV:llakin on nykyään vain uusintoja.
Tämä juttuhan on ollut täällä useampaan kertaan. Sitten jossain vaiheessa tuli selville, että kyseinen heppu onko eronnut useampaan kertaan, on elareita maksettavana jo aikaisemmistakin suhteista jne.
Yhä kuitenkin ihmettelen sitä, että miksi mies antoi lasten muuttaa äidin kanssa? Kun toinen vanhempi ei saa ilman toisen suostumusta siirtää niitä lasten kirjoja pois näiden asuinkodistaan. Kun nainen olisi muuttanut, niin mies olisi voinut lapsineen jäädä siihen omakotitaloon, maksanut erotuksen vaimolle, ja vastaavasti saanut vaimolta niitä suhteettoman suuria elreita niistä lapsista. Niillä elreillahan, jotka ovlisivat olleet suhteettoman suuria, olisi miesparka maksanut lasten elatuksen, omakotitalon kulut, ja asuntolainankin...
Vai jatkuiko tämä tarina niin, että se omakotitalo olikin vaimon perintöä, auto oli maksettu vaimon rahoilla, ies oli tähän saakka maksellut omalla palkallaan vain niitä omia kulujaan ja hieman edellisten suhteittten lapsien elareita. Vaimo kyllästyi tähän, kun mies osti vain itselleen viihde-elektroniikkaa, harrastusvälineitä, eikä edes pitänyt niistä edellisten suhteitten lapsista huolta... Niin ja se pullo oli mukana niissä viikonlopuissa ja arkipäivissä ennen eroa...
Vierailija kirjoitti:
Tämä juttuhan on ollut täällä useampaan kertaan. Sitten jossain vaiheessa tuli selville, että kyseinen heppu onko eronnut useampaan kertaan, on elareita maksettavana jo aikaisemmistakin suhteista jne.
Yhä kuitenkin ihmettelen sitä, että miksi mies antoi lasten muuttaa äidin kanssa? Kun toinen vanhempi ei saa ilman toisen suostumusta siirtää niitä lasten kirjoja pois näiden asuinkodistaan. Kun nainen olisi muuttanut, niin mies olisi voinut lapsineen jäädä siihen omakotitaloon, maksanut erotuksen vaimolle, ja vastaavasti saanut vaimolta niitä suhteettoman suuria elreita niistä lapsista. Niillä elreillahan, jotka ovlisivat olleet suhteettoman suuria, olisi miesparka maksanut lasten elatuksen, omakotitalon kulut, ja asuntolainankin...
Vai jatkuiko tämä tarina niin, että se omakotitalo olikin vaimon perintöä, auto oli maksettu vaimon rahoilla, ies oli tähän saakka maksellut omalla palkallaan vain niitä omia kulujaan ja hieman edellisten suhteittten lapsien elareita. Vaimo kyllästyi tähän, kun mies osti vain itselleen viihde-elektroniikkaa, harrastusvälineitä, eikä edes pitänyt niistä edellisten suhteitten lapsista huolta... Niin ja se pullo oli mukana niissä viikonlopuissa ja arkipäivissä ennen eroa...
Ja muistattehan senkin, että tässä tarinassa myös naisen uusi mies pahoinpideltiin. Niin kiva ja kiltti tämä miesressukka. Väkivaltainen alkkis, miten se vaimo nyt niin ihanan miehen jätti.
Olet kertonut saman tarinan aiemminkin.