Luokanopettajan työn hyvät ja huonot puolet.
Haluaisin luokanopettajaksi. Tai siis en halua. Eikun haluan. Tälläistä vääntöä käyn kokoajan.
Heitelkääs mulle luokanopettajan työn hyviä ja huonoja puolia niin ehkä saan jotain uusia näkökulmia tähän päätöksen tekoon.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi aktiivisesti ohjata niitä häirikköoppilaita avun piiriin. Onhan kuraattori ja terveydenhoitajakin olemassa. Se jatkuvä häirintä ei ole opettajan auktoriteetin puutetta vaan vika on oppilaan omien korvien välissä. Teillä on alakoulussa tärkeä tehtävä seuloa nämä häiriköt joukosta saamaan oikeanlaista tukea kasvuunsa.
Etpä taida paljoa tietää nykykoulum arjesta. Ei niitä niin vain mihinkään ohjata. Ne kun on juurikin " ohjattu" normiluokkaan, ne häiriköt. Integraatio katsos...
Heikko palkkaus ja etenemismahdollisuuksien puute nähdäkseni suurimmat ongelmat. Ehkä myös se, että työ on kaikkialla samaa, ts. aina lasten kanssa opetustyötä. Aika monessa muussa työpaikassa kuitenkin työpaikkojen suhteen enemmän vaihtelua.
Pitkät lomat ja pääsääntöiseti lyhyet työpäivät! Toki satunnaisesti illalla tai vkl:na jotakin kotona tehtävää valmistelua tai kokeiden korjausta.
Riippuu tosi paljon koulusta ja alueesta, missä koulu sijaitsee, minkälaista työ on.
Kyllä virkavapaata saa sellaisiin lomiin, jotka eivät ole koulujen virallisena loma-aikana. Tosin palkatonta lomaa pitää ottaa.
Jotkut oppilaat ja vanhemmat ovat hankalia, mutta kyllä tähän saakka olen niistä selvinnyt.
+ pitkät lomat
+ ateriaetu
+ pääosin sisätyö
+lyhyet päivät, iltapäivällä jo kotona, voi itse valita tekeekö suunnittelut mihin vuorokauden aikaan, ei ole pakko olla työpaikalla
-hankalat oppilaat + vanhemmat
-hankalat työkaverit
-opettajia on paljon työttöminä, työpaikoista on kova kisa ja kovenee entisestään kun lapset vähenee
Onko todella luokanopettajista ylitarjontaa etelä-Suomessa? Lähikoulussamme taitaa puolet opettajista olla epäpäteviä, osa vuodesta toiseen...
Ihmettelen, miten voidaan palkata epäpäteviä, jos kerran päteviä opettajia olisi tarjolla? Kysykää vanhemmat kuka lapsianne oikeasti opettaa, joku jolla on luokanopettajan koulutus vai joku rehtorin tuttu?
Hyviä kommentteja jo aiemmilta luokanopettajlta. Lisäisin, että alalle kannattaa hakeutua, mutta opiskelemaan pääsy ei ole kovin helppoa. Tässä työssä kaikkein tärkein työväline on hyvät vuorovaikutustaidot. Niitä tarvitaan niin oppilaiden, huoltajien kuin työkavereidenkin kanssa, sekä tietysti myös moniammatillisessa yhteistyössä, jota nykyään tehdään monessa paikassa tosi paljon.
Työn huonoihin puoliin ja raskauteen vaikuttaa paljon se, millaisessa kunnassa, millaisella alueella tai millaisessa luokassa työskentelee. Erot ovat valtavia. Työskentelemme mieheni kanssa kumpikin keskisuuressa kaupungissa, eri alueilla. Omat luokkani ovat olleet haastavia: paljon oppimisvaikeuksia ja käytöspulmia, hankalia kotitaustoja, paljon tuen tarvetta. On tosi kuormittavaa valmistella ja pitää oppituntia, jossa opettaminen ja oppiminen eivät ole ensisijaisia asioita, vaan suuri osa ajasta menee oppilaiden ristiriitatilanteiden selvittelyyn ja käytöshaasteisiin. Kun päästään vihdoin varsinaiseen oppimisosuuteen, on opetusta ja tehtäviä eriytettävä monelle tasolle. Erityispedagogista osaamista on käytettävä koko ajan. Miehelläni on puolestaan ollut samaan aikaan luokkia, joissa osaamisen taso on hyvä, kodit tukevat oppimista ja opettajan työtä ja oepttaja on voinut keskittyä pääsääntöisesti opettamiseen. Joku saattaa tässä vaiheessa ajatella, että kyse voi olla pedagogisesta osaamisesta. Tämä on toki osittain mahdollista, mutta se ei selitä kuitenkaan näitä suuria eroja. Sitävastoin perheiden sosioekonominen asema selittää valitettavan paljon.
Vinkikisi ap:lle: hakeudu siajiseksi kokeilemaan onko opettaminen (ja kasvattaminen) sinun juttusi. Vaikka lyhytaikaisten sijaisuuksien tekeminen ei annakaan täysin kattavaa kuvaa opettajan työstä, pääset kuitenkin kokeilemaan oppilaiden kanssa työskentelyä.
- Luokanopettajaksi opiskelemaan on vaikea päästä, hakijoita todella paljon.
- Vakinaisen viran saaminen vaikeaa
- Opettajilta vaaditaan jatluvasti entistä enemmän. Henkinen paine on tosi kova välillä.
- Veemäiset huoltajat osaavat pahimmillaan tuhota opettajan psyykkeen ja uran.
- Meteli
- Ei ruokataukoa (ilman valvontavellisuutta)
- Suunnittelu vie uran alkuvaiheessa todella paljon aikaa iltaisin
- Vaaditaan paljon osaamista. Valmis opettamaan kaikkea musiikista teknisiin käsitöihin ja liikunnasta uskontoon?
- Paljon erilaisia oppilaita (käytösongelmat, kieliongelmat, maahanmuuttajat, erilaiset uskonnot, oppimisvaikeudet, kehitysvammat, lahjakkaat....) ja kaikkia pitäisi huomoida, opetus eriyttää kullekin sopivaksi
- Paperityö lisääntyy jatkuvasti: arviointilomakkeet, pedagogiset arvioinnit, oppimissuunnitelmat, wilma-viestintä...
- Puhetyötä
- Homekouluissa voi mennä terveys ja ääni
- Naisvaltainen ala
+ Suurin osa lapsista on tavallisia, kivoja ja kunnollisia
+ Työ on monipuolista
+ Palkka on hyvä työaikaan nähden, lomat loistavat
+ Pääsee paljon itse vaikuttamaan työnkuvaan ja opetusmenetelmiin
+ Suunnittelutyön saa tehdä silloin kun itselle parhaiten sopii
+ Työkavereista saa yleensä tukea henkisesti + materiaalijako/yhteiset projektit ym. ovat aina plussaa
+ Saa pukeutua töihin rennosti halutessaan (college-housut on liikuntapäivänä ok!)
+ Työssä näkee "kättensä jäljen": oppilaat hoksaavat, heillä on hauskaa, käsitöistä tulee hienoja...
+ Saa esiintyä ja johtaa
+ Julkisella puolella ei ole tulospaineita
+ Opiskeluaika oli hauskaa: opinnot monipuolisia ja vaihtelevia + erittäin helppoa (Alakoulun matikkaa, hiihtoa, käsitöitä, kasvatustieteen luentoja) + saa erikoistua omiin vahvuuksiin (esim. musiikkiin)
+ Voi opiskella sivuaineena helposti toisen pätevyyden esim. aineenopettajaksi tai erityisopettajaksi
+ Opettajia tarvitaan joka kunnassa (nyt tosin ylitarjontaa).
+ Edelleen arvostettu ammatti
Vierailija kirjoitti:
Heikko palkkaus ja etenemismahdollisuuksien puute nähdäkseni suurimmat ongelmat. Ehkä myös se, että työ on kaikkialla samaa, ts. aina lasten kanssa opetustyötä. Aika monessa muussa työpaikassa kuitenkin työpaikkojen suhteen enemmän vaihtelua.
Luokanopettajan koulutuksen kylkeen voi opiskella myös esim. opoksi tai rehtoriksi. Itse kyllästyin luokanopettajan hommiin ja siirryin tekemään yläasteelle opon hommia. Työ on ihan erilaista ja nautin taas työstäni todella paljon!
Vierailija kirjoitti:
Onko todella luokanopettajista ylitarjontaa etelä-Suomessa? Lähikoulussamme taitaa puolet opettajista olla epäpäteviä, osa vuodesta toiseen...
Ihmettelen, miten voidaan palkata epäpäteviä, jos kerran päteviä opettajia olisi tarjolla? Kysykää vanhemmat kuka lapsianne oikeasti opettaa, joku jolla on luokanopettajan koulutus vai joku rehtorin tuttu?
Pääkaupunkiseudulla on yhtä luokanopettajan vakkaripaikkaa hakemassa reilu sata pätevää. Maakunnissa voi olla eri tilanne.
Plussat:
- pitkät lomat
- hyvä ammatti perheen kannalta (työajat, lomat)
- ok palkka
- virka tuo taloudellisen turvan
- mukavat työkaverit&kiva työyhteisö
- siistiä sisätyötä
- saa kouluttautua, myös työpaikka tarjoaa päivitystä taitoihin (vesot)
- vapaa pukeutuminen
- ei lentokoneessa, autossa tm istumista eli pitkiä työmatkoja
- ei taloudellista painetta/vastuuta, ei myöskään YT:t kosketa
-ihan parasta on työpäivien pituus työpaikalla. Paperityöt voi tehdä etänä.
Miinukset:
- tietty osa lapsista voi tosi huonosti: todella rankkaa välillä
- inkluusio tuotu yleisopetukseen: työ muuttunut erityisopettajan työksi ja tosi tosi vaativaa,koska oireilevat oppilaat
- byrojratian määrä lisääntynyt (wilma, kolmiport.tuki, kokoukset, kiky, yt:t)
- lastensuojelu, kuraattori, koulupsykologi, lääkärit, ym.yhteistyöverkostot: tehdään yhteistyötä ja kokousten jälkeen on takki monesti totaalisen tyhjä. Raskaita asioita.
- kouluavustajia ei saa, vaikka erityisoppilaat
- arki erityislasten kanssa yksin luokassa vaativaa: muutkin 20 vaativat opetusta
- käytöshäiriöt ovat ryöpsähtäneet viim 5v kohdalla yli äyräiden,mutta onhan sitä vielä hyviäkin alueita ja täytyy sanoa, että todellakin olen koulushopannut omien lasten koulut. Ei väkivaltaa, kiusaamista saatika edes kiroilua mitä todistan päivittäin oman työpaikkani oppilaiden käytöksessä (heikko sos.ekonominen alue osittain)
Olen opettajana huomannut että eniten yhteydenottoja vanhemmilta saavat ne opettajat, jotka ovat epäoikeudenmukaisia, suosivat joitakin oppilaita, sorsivat toisia. Toisekseen myös siitä että jotkut opettajat antavat epäselviä läksyjä tai liikaa läksyjä, tulee palautetta. Urani alussa itse en osannut mitoittaa läksymäärää oikein ja sain siitä palautetta. Mielessäni suutuin tulisestikin joihinkin vanhempiin silloin, vaikka aina olin asiallinen heitä kohtaan, koska minä en voi vastata samalla mitalla, koska olen opettaja. Jälkeenpäin minua hävettää, kun olen tajunnut että ne vanhemmat olivatkin oikeassa ja minä väärässä. Olen huomannut että minun tehtäväni on opettaa koulussa niin hyvin ja kaikki oppilaat huomioon ottaen että he oppivat tarvittavat tiedot ja taidot eikä läksyjä tarvitse antaa kuin vähän. Kuinka ollakkaan se on mahdollista! Olen myös huomannut että jos opettaja myöhästyy tunneilta aina vähän, se syö opetusaikaa viikossa jo paljon. On opettajia, jotka viipyvät kahvitauoillaan pitkään ja myöhästyvät aina vähän tunnilta. En ihmettele, jos läksyjä sitten täytyy antaa enemmän.
Olen sitä mieltä että luokanopettajana toimiminen on mukavaa, kunhan osaa ottaa vanhemmilta kaikenlaista palautetta vastaan eikä heti ota kaikkea itseensä vaan miettii että minkäs takia tuo nyt noin kirjoitti ja tuosta asiasta. Joskus jopa kyselen tarkentavia kysymyksiä. Kun itse kohtelen kaikkia oppilaita ja vanhempia arvostavasti niin silloin saan myös arvostusta. Pitkät lomat ja lyhyet työajat ovat plussaa. Nyt olen mammalomalla, mutta odotan jo sitä kun ensi syksynä pääsen aloittamaan taas uuden luokan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettajana huomannut että eniten yhteydenottoja vanhemmilta saavat ne opettajat, jotka ovat epäoikeudenmukaisia, suosivat joitakin oppilaita, sorsivat toisia. Toisekseen myös siitä että jotkut opettajat antavat epäselviä läksyjä tai liikaa läksyjä, tulee palautetta. Urani alussa itse en osannut mitoittaa läksymäärää oikein ja sain siitä palautetta. Mielessäni suutuin tulisestikin joihinkin vanhempiin silloin, vaikka aina olin asiallinen heitä kohtaan, koska minä en voi vastata samalla mitalla, koska olen opettaja. Jälkeenpäin minua hävettää, kun olen tajunnut että ne vanhemmat olivatkin oikeassa ja minä väärässä. Olen huomannut että minun tehtäväni on opettaa koulussa niin hyvin ja kaikki oppilaat huomioon ottaen että he oppivat tarvittavat tiedot ja taidot eikä läksyjä tarvitse antaa kuin vähän. Kuinka ollakkaan se on mahdollista! Olen myös huomannut että jos opettaja myöhästyy tunneilta aina vähän, se syö opetusaikaa viikossa jo paljon. On opettajia, jotka viipyvät kahvitauoillaan pitkään ja myöhästyvät aina vähän tunnilta. En ihmettele, jos läksyjä sitten täytyy antaa enemmän.
Olen sitä mieltä että luokanopettajana toimiminen on mukavaa, kunhan osaa ottaa vanhemmilta kaikenlaista palautetta vastaan eikä heti ota kaikkea itseensä vaan miettii että minkäs takia tuo nyt noin kirjoitti ja tuosta asiasta. Joskus jopa kyselen tarkentavia kysymyksiä. Kun itse kohtelen kaikkia oppilaita ja vanhempia arvostavasti niin silloin saan myös arvostusta. Pitkät lomat ja lyhyet työajat ovat plussaa. Nyt olen mammalomalla, mutta odotan jo sitä kun ensi syksynä pääsen aloittamaan taas uuden luokan kanssa.
Kiusaamiseen puutun myös nopeasti ja tehokkaasti ja pidän joka viikko oppilaille tunteja, joissa opetellaan muiden ihmisten kohtelemista jne.
Joskus huvittaa se luokanopettajien marmatus mahdottomista vanhemmista ja raskaasta työstä, kun suurimmalla osalla tavallisia työihmisiä on useita tunteja enemmän töitä viikossa ja asiakaspalvelua, jossa oikeasti kuulee paljon pahempaa settiä kuin luokanopet. Lisäksi asiakkaita odottaa jonossa jo useita ja silti pitäisi pystyä palvelemaan jokainen asiakas ja muistaa kaikki lakipykälät ja etuudet
Vanhemmilla on oikeus vaatia lapsileen tasokasta opetusta ja neuvoakin opettajaa. Samoin lääkäreiltä voi vaatia ja vaaditaankin esimerkiksi erilaisia tutkimuksia vaikka he eivät suoraan niitä määräisikään. He kuitenkin ovat huomattavasti korkeammin koulutetuttuja kuin opettajat. He käyttävät suurempaa valtaa ja ovat isosti vastuussa potilaistaan ja silti on ihan normaalia että asiakkaat neuvovat heitä tai vaativat heiltä kaikenlaista. Eivät lääkärit siitä yleensä ole moksiskaan, mutta neuvopa luokanopettajaa niin heti on herneet nenukissa.
Paljon on hyviä luokanopettajia, mutta on myös niitä huonoja luokanopettajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä puoli: pitkät lomat, huono puoli: kaikki muu
T. Todella väsynyt ope
Voitko vähän avata mistä tämä todella kova väsymys tulee? Ymmärrän, että työ on rankkaa, mutta kaikki luokanopettajat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä eivät ole sanoneet mitään kovasta väsymyksestä? (ja tämä ei kommentti ei ole mitenkään vähättelevä sinua kohtaan, haluan vain tietää)
Tämän minäkin haluaisin tietää.
t. 16-vuotta luokanopettajana ja väsymys painaa todella harvoin
Toivoin että tämä on trolli, luokanopettajan olisi syytä osata kirjoittaa 16 vuotta...
Ei tässä mikään vanhempien hyvyys vaikuta asiaan kissanpieremän vertaa, vaan resurssien puute.