Kysytäänkö teiltä kuinka usein mitä teille kuuluu?
Eli kysymys otsikossa.
Itse olen huomannut, että juurikaan kukaan ei kysy minulta mitä mulle kuuluu. Ei töissä ei vapaa-ajalla, ei perheessä. Olen tässä ymmärtänyt olevani muutenkin alakuloisuuteen ja ahdistuneisuuteen taipuvainen enkä tiiä haluaisinko, että joku "näkisi" minut vai miksi tämä häiritsee minua. Tuntuu, että ihmiset aina puhuu vaan itsestään. Ja jos itse alan puhumaan jotain itseeni yms liittyvään sitä ei tunnuta kuuntelevan.
Onko täällä muita jotka olisivat huomanneet samaa tai jotain samantyylistä?
Kommentit (23)
kysytään ja mitä vittua siihen pitäis vastata?
Silloin, tällöin. Kysyjät ovat poikkeuksetta ihmisiä, joille en missään tapauksessa halua kertoa kuulumisistani mitään olennaista.
Kysytään ja joskus se tulee sellaisissa ryppäissä, että epäilen ihmisten luulevan minun potevan jotain kriisiä.
Kysytään ja mua ahdistaa se. Kuuntelisin mieluummin vaan muiden juttuja ja toki niihin mulla löytyy yleensä järkevää sanottavaakin, mutta itsestäni ei. En halua puhua itsestäni enkä "tulla nähdyksi". Tasan ei mee nallekarkit.
Minun "kaverin" kanssa kun tavataan, niin hän ei enää kysy mitään minun asioistani, vaikka edellisen kerran nähtiin esim. puoli vuotta sitten. Minä tietenkin kyselen hänen asioistaan ja innostun siitä, mitä hän kertoo. Mutta ei siis toisin päin. Todella turhauttavaa tällaiset tapaamiset, ei ne anna minulle oikein mitään. Minä en myöskään pakkosyötä elämääni Facebookissa hänen tai kenenkään tietoonsa, joten ei sitäkään kautta tiedä minun asioistani. Taitaa olla pian ex-kaveri.
Jo vain. Ystävien kesken niin puhelimessa kuin tavatessakin. Samoin siskon kanssa - jutellaan vähintään kerran viikossa. Kysymys kuuluu lähinnä " mitäs sulle " tai "mitä teille"... Nämä ovat aitoja kohtaamisia. Yksi sukulainen laittaa kerran viikossa " mitä kuuluu " viestiä, johon vastaan jotainympäripyöreästi - kertoo laveasti omat ja aikuisten lastensa kuulumiset. Mutts siis vastaus aapeelle: 1-5 kertaa viikossa.
Kysytään joskus, ja mä aina unohdan ettei siihen oikeasti kuulu vastata muuta kuin "Hyvää" tms. Oon vaan niin yksinäinen, että että haluan puhua.
Vierailija kirjoitti:
kysytään ja mitä vittua siihen pitäis vastata?
Riippuu kysyjästä.Puolitutuille vastataan "Hyvää,entä itsellesi?"
Hyvien tuttujen kanssa vaihdetaan oikeita kuulumisia.
Vastauksena ap:n kysymykseen:kyllä,lähes päivittäin.
Monesti ex miehen vaimo kysyy tekstiviestillä mitä kuuluu.
Jotkut (aina ne tietyt ihmiset) kysyy aina sen kysymyksen. Tuskastun kun en tiedä mitä siihen pitäis vastata. En kyllä ikinä kysy itse, pitäisköhän alkaa.
Eilen paras ystäväni kysyi kun tavattiin ja tänään veljeni soitti ja kysyi kuulumisia. Kyllä aika usein kysytään ja itsekin kyselen muilta.
Kyllä, töissä englanniksi päivittäin mutta sehän ei tarkoita mitään.
Kavereiden kanssa kun nähdään pitkästä aikaa niin kaikki kerrovat mitä kuuluu.
Ikää 40+
Joskus.
Ne läheisimmät ihmiset ei koskaan.
Ainoastaan psykoterapeutti kysyy. Hyvä että edes hän.
Tutustuin yhteen ihmiseen, ja huomasin, ettei hän oikein osannut vastata mitä kuuluu -kysymyksiin. Ajan myötä opin, ettei häneltä kukaan muu kysy kuin minä. Luulin, että on tärkeää, että minä nyt kysyn ja osoitan sillä välittämistä. Olin väärässä, sillä häntä vain alkoi ärsyttämään nuo kyselemiset. Nykyään en saa kysyä häneltä kuulumisia - hän kieltäytyy vastaamasta. 😦
Missä tilanteessa tuollaista voi edes kysyä? Ja ketä kiinnostaa? Ainakaan kavereilta ei tule mieleen tuollaista kysyä. Puolitutuilta ei. Tuntemattomilta ei. Joskus minultakin on kysytty, mutta en ole pitänyt sitä mitenkään erikoisena. En vain keksi tilannetta, jossa itse tuollaista voisin tai haluaisin kysyä.
Niinkin usein että varmasti saa kuulla jos mulkataan.
Ei. Tai no, tavallaan. Kysytään että "oletko _mennyt_ töihin?"
eikö ketään?