Minkä ikäisenä muutit lapsuudenkodistasi?
Mikä oli elämäntilanteesi?
Mikä on nyt ja ikäsi?
Kommentit (26)
Olin 18-vuotias, melkein 19 v. Muutin töihin Helsinkiin. Nyt 40-vuotias naimisissa oleva kahden lapsen äiti, korkeakoulutus, asiantuntijatyössä.
19-vuotiaana muutin yksin asumaan. Sitten seurustelin muutaman vuoden kunnes menin naimisiin ja sain yhden lapsen. Tuli avioero. Nyt 41-vuotiaana olen muuttanut lapseni kanssa lapsuudenkotiini asumaan isäni luokse. Äitini kuoli ja vanha isä ei oikein pärjää yksin. Tää on meille hyvä järjestely, isäni ei ole vielä dementikko kuitenkaan joten hänestä on seuraa ekaluokkalaiselle pojalleni kun olen töissä ja pojasta seuraa papalle, kummatkaan eivät tykkää olla yksin kotona.
20-vuotiaana. Lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Nyt olen 37 v. naimisissa ja kahden lapsen äiti, joista toinen on teini-ikäinen ja toinen syntyi viime vuoden lopulla eli olen tällä hetkellä vanhempainvapaalla vakityöstäni. Asumme omakotitalossa, meillä on pari autoa ja kolme kissaa.
19- vuotiaana lukion jälkeen toiseen kaupunkiin opiskelemaan
Olin 20, aloitin tuolloin opiskelut. Opiskeluaikana tulin kyllä aina kesäksi kotipaikkakunnalle ja asuin porukoilla, eipä sitä oikeen ollut järkeä maksaa
muutamaksi kuukaudeksi kämppää.
Muutin 16-vuotiaana kun lähdin 300 km päähän urheilulukioon. Ihan tavallinen elämäntilanne oli silloin. Lukion käytyäni pääsin yliopistoon Turkuun ja muutin sinne samantien enkä ole sen jälkeen lapsuudenkodissani asunut. Ei siksi ettenkö olis halunnut tai vanhempiani rakastanut mut elämä on vaan kuljetellu muualle.
Nyt olen avioliitossa oleva 44-vuotias jolla on miehensä kanssa 3 lasta. Mulla on hyvä vakituinen duunipaikka kuten miehelläkin ja lapset on tavallisia suomalaisia lapsia jotka käy koulua, pärjää siellä keskiverrosti ja harrastaa kuka mitäkin.