Miksi hyvänpäivän tuttu poistaa Facebook-kavereista? :D
Olenko loukannut tietämättäni? Kyl tää vähän askarruttaa :/
Kommentit (50)
enemmän minua ihmetyttää nämä kaverit jotka eivät poista mua kaverilistaltaan, mutta sitten kuitenkin piilottaavat minulta kaiken itsestään. Yksikin entinen koulukaveri ei kerro käytännössä mitään , salaa kaiken, kaverilistan, ei itse tykkää yhdestäkän kuvastani, ei onnittele synttäreinäni, niin mikä järki sitten pitää edes listoillaan? kuvat salaisina, jne,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoan fb -kavereista he, jotka eivät koskaan millään tavoin reagoi päivityksiini. Tulkitsen sen niin, että eivät ole kiinnostuneita koko kaveruudesta. Teen siis poistolla palveluksen meille molemmille.
Eli siis sinulla kaverit ovat vain tapa kerjätä huomiota (Jos ei tule tykkäyksiä tai muuten huomioi minua niin en ole sun kaveri)?
Minä en näe minkäänlaista tarvetta reagoida toisen ihmisten jokaiseen päivitykseen.
No jos ei moneen vuoteen kykene reagoimaan toisen päivityksiin, niin miksi pitäisi olla kaveri? Ja miksi se olisi niin kauheaa antaa huomiota kaverilleen?
Mun työ oli aiemmin projektiluontoista, muutaman viikon ajan oltiin tietyn porukan kanssa tekemisissä hyvinkin tiiviisti. Tottakai näitä sitten tuli aina pyydettyä kaveriksi, face on kätevä yhteydenpitoväylä ja projektien päätyttyä siellä voi fiilistellä vielä kuvia jakamalla yms. Mutta sitten tulee aina uusi projekti ja uudet tutut. Tietty joidenkin kanssa jäädään enemmänkin tekemisiin, mutta sitten helposti jää niitä "roikkujia" listoille, joita ainakin itse rankalla kädellä karsin.
Aina voi lisätä uudestaan kaveriksi, jos tiet taas kohtaa ja yhteydenpito lisääntyy.
Varmaan kyse ihan perus kaverilistan siivoamisesta. Itsekin joudun n. kerran vuodessa siivoilemaan. Eipä sitä ennen lisäämistä tiedä millaista settiä sieltä toiselta suunnalta tulee.
Eräs työkaveri käytti fb:tä naisten iskemiseen. Oli todella karmeaa lukea hänen viestejänsä. Onneksi ei töissä puhunut edelleenkään muista kuin työasioista.
Yksi kaverin kaveri yritti kovasti minuun tutustua. Fb-päivitykset olivat sitten kauheaa parisuhdedraamaa ja teinimäistä valitusta ja itkua. Aikuinen perheellinen kyseessä.
Seuraavalla siivouskerralla lähtee varmaankin entinen koulukaveri, joka käyttää fb:tä yrityksensä markkinointikanavana. En ole hänen asiakkaansa, eikä hän koskaan kommentoi eikä edes tykkää mistää statuspäivityksestäni. Joten heihei vaan.
Vierailija kirjoitti:
Näitä riittää :-D Ovat yleensä näitä pahempia WT tapauksia jotka kuvittelevat olevansa niin tärkeitä ja hienoja ihmisiä ettei heidän FB kavereihinsa sopi tuo ja tuo henkilö :-D
Oot ite aika WT ku et osaa ees kirjottaa
Normaali ilmiö. Silloin kun fb tuli, oli muotia haalia kaikki tutun tutut kavereiksi, mutta nyt liikehdintä näyttäisi olevan toisin päin. Huomaan tämän myös omassa käytöksessäni.
Ap, poistajaa ei enää kiinnosta sinun asiasi tai pitää yhteyttä. Mitäpä tuota turhaa vatvomaan?
Joskus fb:n alkuaikoina tuli itsekin lisättyä lähes kaikki sosiaaliset kontaktit naamakirjaan ja luku kasvoi nopeasti nelinumeroiseksi. Pikku hiljaa olen sitten siivonnut listalta ihmisiä, joiden kanssa en oikeasti ole tai tule olemaan koskaan tekemisissä, ei siinä mitään henkilökohtaisempaa ole taustalla.
Itekki joskus siivonnu pois muinaisia tuttuja ja hyvänpäivän tuttuja. Panostanu kaverilistalla "määrän sijasta laatuun" eli mielummin vähän itselle merkityksellisiä ihmisiä kuin paljon näitä "yhdentekeviä".
Et. Et edes vitsillä ketään piirissä olevaa😀😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoan fb -kavereista he, jotka eivät koskaan millään tavoin reagoi päivityksiini. Tulkitsen sen niin, että eivät ole kiinnostuneita koko kaveruudesta. Teen siis poistolla palveluksen meille molemmille.
Eli siis sinulla kaverit ovat vain tapa kerjätä huomiota (Jos ei tule tykkäyksiä tai muuten huomioi minua niin en ole sun kaveri)?
Minä en näe minkäänlaista tarvetta reagoida toisen ihmisten jokaiseen päivitykseen.
En ole se jolle kirjoitit mutta vastaan näin että jos Minna ei koskaan facessa tykkää mistään tai kommentoi mitään niin onko hän siellä? Tuskin hän edes huomaa että poistin hänet listalta tai se ei varmasti mitenkään kiinnosta.
Laitan ystävälleni onnittelut. Kiittää. Muttei tule toimimaan niin että hän muistuttaa ikinä minua. En tiedä miksi. Ehkä se ei häntä vaan kiinnosta.
Minua kiinnostaa tietää miksi se sitten yhtäkkiä kiinnostaa jos sinut poistaakin? Luulin, ettei kiinnostunut. Kun kerran teen päivityksiä mielestäsi "huomiokseni" niin mistä tämä tulee?
Itse ainakin kommentoin tai tykkäilen muiden asioista. Onko tuo peliä?
Vierailija kirjoitti:
Nii ja muutenkin jatkuva kommentointi jokaiseen viestilokeroon jättää sinusta kuvalla ja nimilinkillä olevan netti jalanjäljen.
Sieltä koko facebook väki voi naureskella sulle sillo ko huvittaa.
Kai sitä vois kirjoittaa hyviä tai itselleen tärkeitä asioita?
Tai rajata näkyvyyttä vain ystäville.
Arvosteletko siis kaikkia jotka kertovat ajatuksia tai kokemuksia, tykkäävät jostain kukkasen kuvasta?
Jos itse pidän siitä että voin näille 100 minut tuntevalle jakaa jotain mikä ei ole rikollista tai millään tavalla pervoa, poistan sellaisen joka ei koskaan mitenkään ole läsnä. Jopa arvostelee näitä minulle kun joku ystävä jatkuvasti facessa päivittää, päivittäinen tilapäivitys ja muu jos kerran ärsyttää niin miksi sitten itse ei lopeta seuraamista?
Minä poistin vanhat luokkalaiseni. Mitä heillä tekisin kaverilistassa kun en alunperinkään heitä ole kavereikseni halunnut. Pakko vain oli suostua kun olimme samassa kouluryhmässä, enää emme ole ja saivat lähteä. Minua ei kiinosta heidän asiat, eivåkä heitä varmasti minun, emme olleet mitään muuta kuin koulukavereita.
Välillä siivoan listan kahdesta syystä:
- Jonkun tilapäivitykset ärsyttävät enemmän kuin tuottavat iloa arkeen. Jos tämä on jatkuva trendi, niin miksi ihmeessä pitäisin. Jossain poikkeustilanteessa voin harkita tyypin "hiljentämistä" jos on 100% sosiaalinen pakko pitää kaverina.
- En jaksa jaotella ihmisiä "enempi kavereihin" ja "vähempi kavereihin". Haluan että jos julkaisen jotain, niin mun ei tarvi miettiä miten kukakin siihen suhtautuu. Koska huumorini itseironista ja räväkkää, niin osa kuitenkin ottaisi tosissaan. Ja ottikin.
Vierailija kirjoitti:
enemmän minua ihmetyttää nämä kaverit jotka eivät poista mua kaverilistaltaan, mutta sitten kuitenkin piilottaavat minulta kaiken itsestään. Yksikin entinen koulukaveri ei kerro käytännössä mitään , salaa kaiken, kaverilistan, ei itse tykkää yhdestäkän kuvastani, ei onnittele synttäreinäni, niin mikä järki sitten pitää edes listoillaan? kuvat salaisina, jne,
Sama. Ihmettelen miksi olen hänen kaverilistallaan.
Sinun yhteiskunnallinen statuksesi on hänen statuksensa alapuolella, joten hän ikään kuin nosti omaa Facebook-statustaan ylemmäksi poistamalla sinut, joka olet alempana yhteiskunnallisessa statuksessa kuin myös hänen - sinänsä ihmissuhteena yhdentekevät - Facebook-tuttunsa keskimäärin.
M35
Poistin sen tyypin, joka facetaukonsa jälkeen palasi ja ensimmäiseksi kommentoi, ettei varmaan edes ole menettänyt mitään. Joo, anteeksi meidän muiden vähäpätöiset julkaisut.
Vierailija kirjoitti:
Välillä siivoan listan kahdesta syystä:
- Jonkun tilapäivitykset ärsyttävät enemmän kuin tuottavat iloa arkeen. Jos tämä on jatkuva trendi, niin miksi ihmeessä pitäisin. Jossain poikkeustilanteessa voin harkita tyypin "hiljentämistä" jos on 100% sosiaalinen pakko pitää kaverina.- En jaksa jaotella ihmisiä "enempi kavereihin" ja "vähempi kavereihin". Haluan että jos julkaisen jotain, niin mun ei tarvi miettiä miten kukakin siihen suhtautuu. Koska huumorini itseironista ja räväkkää, niin osa kuitenkin ottaisi tosissaan. Ja ottikin.
Mutta siinä missä sinä saat tehdä asioita, saa myös toiset tehdä toisin.
Mä seuraan kaikkia ystäviäni ja pidän heistä. Jos loukkaan jotain mielipiteelläni, teen sen vaikka kasvokkain. En sulje toisia ulkopuolelle.
Jos jonkun kanssa ei voi jutella, ei voi selän takana olla erilainen. Näin tunnen.
Jos ihminen alkaa facessa häipyä jonnekin niin se on hänen asiansa, mutta miksi kenenkään kuuluu pitää ystävälistalla?
itse poistan jatkuvasti fb-kavereita joiden kanssa en ole edes missään tekemisissä. ei siis ole henkilökohtaista, en vaan halua pitää kavereissa ihmisiä joille en edes koskaan puhu.