Onko mahdollista adoptoida ulkomailta ilman Suomen viranomaisten myöntämää adoptiolupaa
esim. Lähi-idästä? Varmaan ainakin niin että muutan kohdemaahan, mutta saanko sitten takaisin palatessani tuoda adoptiolapseni mukanani ja saako hän Suomen kansalaisuuden? Olettaen tietysti että kohdemaan viranomaiset hyväksyvät minut adoptiovanhemmaksi. Suomen viranomaisille minä en kelpaa, se on selvä, niin kovat vaatimukset täällä Suomessa.
Kommentit (51)
Kodin Kuvalehdessä oli kerran juttu naisinsinööristä, joka meni Pakistaniin töihin vuodeksi ja adoptoida siellä ollessaan lapsen. ElI joo, mahdollista on.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista. Et voi edes matkustaa "Lähi-Itään" ja noin vain adoptoida lasta sieltä ja palata sen kanssa Suomeen. Miksi et ryhtyisi kummiksi ulkomaalaisille lapsille?
Miten niin en voi matkustaa Lähi-Itään?
Vierailija kirjoitti:
Mikset kelpaa täällä?
Ne vaatimukset on niin tolkuttomat. Käsittääkseni pitää esimerkiksi olla omaisuutta ja hyvät tulot, terve (ei kuulemma edes diabetesta saa olla), luulen että ikärajakin pamahtaa minun kohdallani. Nämä siis mitä olen kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Kodin Kuvalehdessä oli kerran juttu naisinsinööristä, joka meni Pakistaniin töihin vuodeksi ja adoptoida siellä ollessaan lapsen. ElI joo, mahdollista on.
Ei ole enää.
Ja kyllä minä yksinhakijana ihan itsekin ymmärtäisin että pitää olla terve (ja ei, ei diabetesta), töissä ja jonkin verran varallisuutta.
Suomen nykyisen adoptiolain mukaan ei ole mahdollista. Ennen oli mahdollista muuttaa hetkeksi toiseen maahan ja adoptoida ilman suomalaisten viranomaisten adoptiolupaa, jos haki sen jälkeen adoptiolla vahvistusta Suomessa. Nykyään tämä on tehty mahdottomaksi. Adoptio vaatii aina adoptioluvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kodin Kuvalehdessä oli kerran juttu naisinsinööristä, joka meni Pakistaniin töihin vuodeksi ja adoptoida siellä ollessaan lapsen. ElI joo, mahdollista on.
Ei ole enää.
Ja kyllä minä yksinhakijana ihan itsekin ymmärtäisin että pitää olla terve (ja ei, ei diabetesta), töissä ja jonkin verran varallisuutta.
eikö ole enää mahdollista. Miksi ihmeessä ei ole? Tuolla tavalla saisimme tänne kätevästi lisää kansaa siten, että adoptiovanhemmat kotiuttavat sen tulokkaan lapsesta asti.
Miksi tuokin on menty kieltämään?
Osa vaatimuksista tulee kyllä ihan adoptiomaan puolesta, ei Suomen päästä. Esim. Kiina on asettanut adoptiovanhemmille varallisuusrajoja. Ikärajat voi myös olla maakohtaisia. Adoptoida voi myös vanhemman lapsen, jolloin adoptoijan ikä voi olla korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset vaatimukset ovat aivan naurettavan kovat. Kuitenkin tänne saa kuka vaan synnyttää lapsen.
Ärsyttää esimerkiksi tuo Pela. Kamalat maksut keräävät ja jos on jonossa kauan, voi joutua useampaan kertaan esim lääkärintodestukset hommaamaan.
Onko kukaan ajatellut sitä, miten suuri kuilu henkisesti on akateemisella pariskunnalla ja heidän adoptoimallaan köyhämaan huonon äo:n lapsella. (Ei ne köyhämaassa tietenkään ole sen tyhmempiä kuin täälläkään, mutta adoptioon joutuneen lapsen vanhemmat ovat luultavasti niitä)
Juu, täytyypä pohtia. Noi meidän adoptiolapset on nyt yläkoulussa ja lukiossa ja niillä on tosiaan keskiarvot vain 9,5 ja 9,6, osaavat neljää kieltä ja käytös on kymppi. Mut joo kyllä se äo:n täytyy olla huono.
Nuo ovat poikkeuksia. Yleensä adoptiolapset ovat erityislapsia. Kaverini adoptoi muutama vuosi sitten. Ennakoivasti nyt adhd todettu lapsessa. Siis ei vielä diagnoosia, mutta epäily.
Kiinasta tulevat lapset menestyvät tuoreen tutkimuksen mukaan koulussa paremmin kuin biologiset lapset. Kiinasta tulleita on varmaan puolet Suomen adoptiolapsista. Adhd meillä on kolmella biolapsella suvussa...
Mitä käytännössä tapahtuu, kun ulkomailla vuosia asunut suomalainen palaa kotimaahan muualta adoptoidun lapsen kanssa? Siis jos adoptio on tapahtunut ilman "lupaa" Suomen viranomaisilta.
Huostaanko se lapsi otetaan?
Myös erityislapsella voi olla korkea äo...
Asumme Sambiassa ja adoptoimme tuttavaperheen sukulaislapsen. Ei mitään ongelmia kansalaisuuden saamisessa kunhan adoptio on hoidettu asuinmaan lakien mukaisesti. Mutta olen asunut ulkomailla vuosia, en muuttanut väliaikaisesti adoptiotarkoituksessa.
Nykyään adoptiolapsille pyritään löytämään pysyvät kodit omasta maastaan, siksi kansainvälinen adoptio on ylipäätään vaikeampaa kuin ennen.
Please, älä mene ainakaan mukaan sellaiseen, että "hankit" kaikkien virallisten reittien ohi lapsen tarjoamalla rahaa. Ymmärrät varmaan että se lapsi voi olla jopa siepattu omalta äidiltään silloin, tai joka tapauksessa adoptio vieraaseen maahan ei välttämättä ole lapsen etu.
Vierailija kirjoitti:
Osa vaatimuksista tulee kyllä ihan adoptiomaan puolesta, ei Suomen päästä. Esim. Kiina on asettanut adoptiovanhemmille varallisuusrajoja. Ikärajat voi myös olla maakohtaisia. Adoptoida voi myös vanhemman lapsen, jolloin adoptoijan ikä voi olla korkeampi.
Kyllä Suomen säännöt ovat lähinnä ne määräävät. Kiina kunnioittaa ikää ja antaisi pieniä lapsia vanhemmillekin pareille, mutta typerä Suomi laittaa yläikärajan. Kiina vaatii papereihin varavanhemmat, mutta Suomi sellaisista viis veisaa eikä niillä ole juridista merkitystä.
Ajatelkaas, miten ajat muuttuu. 150 vuotta sitten suomalaisia lapsia olisi ollut vapaana adoptioon vaikka kuinka paljon kelle vaan, joka ottaa.
Ei enää. Nykyisin itsenäinen adoptio sisältää seuraavat riskit:
adoptio ei ole pätevä Suomessa.
Helsingin hovioikeus ei vahvista adoptiota, johon olisi tullut hakea lupa.
lapsi ei saa matkustusasiakirjaa tai maahantulolupaa Suomeen.
lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta.
lapsen tausta on selvittämättä ja/tai siihen liittyy väärinkäytöksiä.
"Ulkomaisen adoption vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä
Muu kuin 69, 72 tai 73 §:ssä tarkoitettu vieraassa valtiossa tapahtunut adoptio on pätevä Suomessa vain, jos Helsingin käräjäoikeus on vahvistanut sen.
Käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun adoption päteväksi, jos adoptoitavalla tai jommallakummalla adoptionhakijalla on adoption ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikkansa taikka kansalaisuutensa perusteella sellainen yhteys siihen valtioon, jossa adoptio on tapahtunut, että sen viranomaisilla voidaan katsoa olleen riittävä aihe ottaa asia tutkittavakseen."
Tarkoittaako tämä kohta, että jos minun mies on kotoisin Lähi-Idästä, niin adoptio hänen kotimaastaan voisi sittenkin onnistua?
Vierailija kirjoitti:
Mitä käytännössä tapahtuu, kun ulkomailla vuosia asunut suomalainen palaa kotimaahan muualta adoptoidun lapsen kanssa? Siis jos adoptio on tapahtunut ilman "lupaa" Suomen viranomaisilta.
Huostaanko se lapsi otetaan?
Tämän minäkin haluan tietää!
Mummoäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä käytännössä tapahtuu, kun ulkomailla vuosia asunut suomalainen palaa kotimaahan muualta adoptoidun lapsen kanssa? Siis jos adoptio on tapahtunut ilman "lupaa" Suomen viranomaisilta.
Huostaanko se lapsi otetaan?Tämän minäkin haluan tietää!
Jos adoptio on siellä edellisessä asuinmaassa laillisesti vahvistettu niin ei suomen viranomaiset sitä voi purkaa. Ei ulkomailla solmittua avioliittoakaan voi noin vaan julistaa pätemättömäksi. Paperisotaa siinä kyllä voi olla tiedossa, mutta viranomaiset joutuu tuon kyllä hyväksymään.
Ei ole mahdollista. Et voi edes matkustaa "Lähi-Itään" ja noin vain adoptoida lasta sieltä ja palata sen kanssa Suomeen. Miksi et ryhtyisi kummiksi ulkomaalaisille lapsille?