Hyvännäköisillä vaikeammat oltavat.

En ole koskaan ollut kaunotar, mutta nuorempana nätti.

Tunnistan tuosta jotakin.

Muistan myös eräässä koulussa huippu kauniin tytön jolla oli hirveä työ miellyttää muita jotta ei muut olisi kohdellut huonosti täydellisen ulkonäön ja taustan takia.

Itse voisin hyvin olla ystävä juuri niiden super kauniiden kanssa koska en kaipaa miesten huomiota.

Toisaalta aikuisten maailmassa ei se aina noinkaan mene jos ulkonäkö erot ei ole enää suuret porukassa, joskus ruma lyhyenläntä nainen on ystävällisin.

Oletko ap profiilikuvassa itse? Kuva näyttää ihan Tom Hardylta. :D

Tälläkin palstalla ovat melkein ainoastaan kauniit julkkikset vihanpidon alaisia yksilöitä. Etenkin jos heidän ulkonäkönsä on kurvikas ja tummapiirteinen on lyönti aivan hirveän armotonta. Olen huomannut että sellainen tasapötkö honkkelimainen harmaahiiri on tällaisen naisen typerin vainoaja . Sitä näkee saleilla ja jopa urheilussa. Mutta jos on blondinakin ylivoimainen astuu tämä hiirihonkkeli lankkukroppineen esiin syömään itsetuntoa naiselta joka on aivan upea ja ihan omalla työnteollaan ansainnut kaiken mitä on eikä ulkonäöllään.

Täällä oli termi närppä ämmä ja se voi olla sekä mies että nainen mutta tuo naismalli on se myrkyllisin. lihavien en ole huomannut olevan taipuvainen myrkkyyn samassa määrin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiallinen massasta erottuminen herättää ihmisissä voimakkaita mielikuvia, eli ääripäät provosoivat ihmisiä, ja saavat heissä aikaan emotionaalisen reaktion, joka voi toisinaan olla hyvinkin voimakas. Sanoisinpa kuitenkin että epäviehättävyys on pahempi taakka kantaa, kuin hyvännäköisyys. Tutkimusten mukaan kauniit ihmiset saavat mm. helpommin työpaikan, ja korkeampaa palkkaa, joten viehättävästä ulkonäöstä sentään on paljonkin hyötyä mutta rumuudesta taasen ei seuraa yhtään mitään hyvää.

Hyvännäköisyys ei myöskään tuhoa itsetuntoa kuten rumuus

Itsetunnon kanssa varsinisesti ei ole mitään tekemistä sillä itsetuntoa ei kannata kiinnittää KOSKAAN ainakaan pelkkään ulkonäköön.

Itsetunto ei ole kiinni normaalissa hyvännäköisessä Mutta ei rumassakaan sen puute. . Tämä oletus että olisi kertoo ettei oikein käsitä mitä oikeastaan KOKO ITSETUNTO ON JA MISTÄ SE KOOSTUU!

Itsetunto syntyy siitä että saat haltuun asioita itsessäsi joilla operoit ja se on ihan sama oletko ruma vai kaunis siinä tilanteessa . Niillä siinä aina mennään mitä on.

Itsetuntoa ei voi periä ostaa tai saada ilmaiseksi mistään . Se nimenomaan tehdään niillä eväillä kulloinkin kun käytettävissä on.

Sitä ei voi musertaa siltä jolla on hallussa tarvittavat psyyken palikat ellei nyt ihan rääkätä systemaattisesti ja ole vailla tukea kokonaan. On hirmuinen harmi että näitä alkeellisiakaan palikoita ei synny joka kodissa lapselle ja jos siihen päälle sitten sattuu olemaan kaunis tai ruma ja joutuu hivutetuksi niin katastrofi on valmis . Mutta ulkonäkö ei ole siinä ns ratkaiseva tekijä.

Se on totta että kaikki erikoinen huomataan ja siihen reagoidaan. Siis ihan kaikki erikoinen. Jos se on kauneus sen voi ottaa asiana :

että vain kateus ansaitaan. Jos joku on niin ongelmainen että toisen ulkonäkö uhkaa niin eikun ohi ellei ole joku tärkeä ihminen jota tietysti auttaa yli siitä.

Nistakaa vaan päänne ylväästi kaikki Lenitat , Ruusilat , Lolat, La Fountainit, Jennit , Saarat ja ihna kaikki suominormista poikkeavat naiset , olette erikoisia ja siksi silmätikkuja ottakaa se myönteisesti kohdallanne! Samoin kaikki te joitten ulkonäkö ei miellytä jotakuta muusta syystä : asettakaa raja tiukasti puhumalla tunteistanne suoraan miltä mollaaminen tuntuu ja nimetkää se kiusaamiseksi napakasti ja esittäkää seuraukset jos se jatkuu. Jos tämä puhuttelu ei toimi. Jättäkää tyyppi ongelmineen omilleen mutta älkää jääkö yksin tässä puhukaa ongelmastanne muille. Vain läheisimmille. Tai tarvittaessa viranomaisille että kiusaaja saa apua.

Hyvää naistenpäivää kaikille naisille

Huh, kyllä on helpottavaa olla tavis. Kukaan ei kiinnitä huomiota, ei hyvässä eikä pahassa.

Samaistun paljon joihinkin juttuihin. Kaikista inhottavinta on kuitenkin joidenkin tuntemattomien ihmisten törkeät kommentit kun parivaljakkona on jotenkin poikkeuksellisen hyvännäköinen ja tavallisemman näköinen ihminen. Kävelin kerran kadulla rakkaan miespuolisen ystäväni kanssa ja vastaan tuli iso miesporukka pienissä maisteissa. Meidän kohdalla he remahtivat hillittömään nauruun ja alkoivat huutelemaan jotain tyyliin "Mitä vittua! Miten tollasella äijällä voi olla ton näkönen muija?!?" Tilanne tuntui itsestäni helvetin kiusalliselta ja kiehuin raivosta ihmisten törkeydelle. Samalla kävi sääliksi ystävääni siinä punastellessaan. :(

Samantyyppistä sattunut myös baarissa ollessani ihanan, persoonallisen näköisen ystäväni kanssa kun miehet tulevat juttelemaan minulle ja pyytävät vaikka pöytäänsä istumaan. Kerran tuollaisessa tilanteessa sitten kun huomasivat kaverini, katsoivat hölmistyneenä, kysyivät "kukas toi oikeen on" ja pahimmillaan on sanottu että "sä kyllä voit tulla mut en tiiä tosta sun kaverista". No eipä kiinnosta tuollaisten kusipäiden seura. Tietenkään kaikki eivät ole tuollaisia mutta tuntuu helvetin pahalta että jotkut ottavat oikeudekseen alkaa ruotia seurassani olleiden ihmisten ulkonäköä sen takia että itse olen heidän mielestä niin kaunis. Käsittämätöntä.

Ajatella, että henkilö joka muutenkin kerjää huomiota ulkonäöllään tekee palstalle ketjun jossa itkee sitä, että saa huomiota ulkonäöllään. Oliko tällä ketjulla oikeasti mitään muuta tarkoitusta, kuin saada lisää huomiota?

Ulkonäkösi ei ole sinun ongelmasi vaan tarpeesi kerjätä huomiota.

Hyvännäköiset ihmiset ovat pienestä saakka tottuneet, että heidän mielipiteensä kiinnostaa aina, että ihmiset haluavat puhua heille ja tutustua heille, he ovat tottuneet olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä hyvin erilaisessa roolissa kuin vähemmän viehättävät kanssasisarensa ja -veljensä. Kaunis tyttölapsi oppii pienestä pitäen vuorovaikuttamaan miesten kanssa "flirttailevasti", koska ympäristön miehet opettavat hänet siihen flirttailemalla lapselle itse. Kun on oppinut tietynlaiseen tapaan olla sosiaalisissa tilanteissa, tietynlaiseen vastaanottoon, sitä on vaikeaa muuttaa, kun ei muusta tiedä. Se monesti tekee kauniista ihmisistä ylimielisen oloisia, vaikka he eivät sitä aina tarkoituksella teekään.

Jos hyvännäköinen ihminen käyttäytyy kuten muutkin, eli ei työnnä itseään koko ajan esille, osaa pysytellä sopivasti taka-alalla ja tilanteen mukaan vetäytyä sinne eikä pidä itseään joka asian kunniakommentoijana, häntä todennäköisesti kohdellaan hyvin - ja edelleen paremmin kuin vähemmän viehättävää kanssaihmistä. Moni kaunotar tai komistus joutuu ihmisenä kasvaessaan oikeasti opettelemaan käyttäytymistä, tarkkailemaan miten muut tekevät, vetäytymään tarkoituksellisesti pois punaiselta matolta.

Vierailija kirjoitti:

Mua on kiusattu rumuudesta ja ylipainosta teininä niin paljon että halusin tappaa itseni,kunnes kiinnostuin laittautumisesta, aloin ihailemaan Sofia Vergaraa, Sophia Lorenia yms. Kaunottaria ja pukeutumaan kuten he. Jollain ihmeen kaupalla myös puberteetti muokkasi mulle kauniit kasvot, hoikan vartalon ja kasvatin pitkän paksun tukan. Multa on joskus jopa kyselty että missä kauneusleikkauksissa olen käynyt haha. :DDD 

Ajattelin että elämä on nyt mulle helppoa - se onkin osittain. Hyviä puolia on että miehet varsinkin tarjoavat apua joka asiassa, saat ilmaisia asioita ja palveluita. Joka baariin pääset sisään, jopa jonon ohi ja joskus saat vippejäkin. Kaikkea tällaista pinnallista hyötyä.

Huonot puolet ovat sitten kuitenkin paljon syvempiä ongelmia. Seksuaalista ahdistelua tulee joka tuutista. Huuteluita, ihmisiä kaduilla, perseen puristelijoita baareissa, facebook yhteydenottoja jne. Parhainkin kaveri voi tulla kateelliseksi. Tuntuu todella pahalta kun paras kaveri suuttuu kun istun hänen poikaystävänsä viereen pöydässä tai pyytää tulemaan mukanaan esimerkiksi tupakalle, etten jää kahdestaan hänen poikaystävänsä kanssa (josta en ikimaailmassa olisi kiinnostunut koska hän on kaverini poikaystävä). Kavereille tulee paha mieli baarissa jos miehet ovat minun perääni ja sitten itkevät kännissä olevansa kateellisia ja kertovat _kuinka ystävyys minun kanssani sattuu_. 

:(

Lakkaa panostamasta lärviisi niin saat pitää ne ystävät ja maksaa itse narikkasi. Johan itsekin totesit ettet ole luonnonkaunis vaan tehty kaunotar.

Roinatan kirjoitti:

(...) Kadulla kulkiessa kaikki katsovat pahasti. Kauniita ja komeita pidetään myös tyhminä. Vaikka ulkonäkö ei liity mitenkään viisauteen. Tämähän vaikuttaa työnsaannissakin. Haastattelijakin ajattelee tuo on varmaan joku bimbo joka käy jokapäivä baarissa. Mitä mieltä te olette, jotka ovat itsensä mielestä kauniita tai komeita. Saatteko huonoa kohtelua?

Veikkaan, että heti kun ap pääsee näyttämään suullisen ja/tai kirjallisen osaamisensa työnantajalle, he vakuuttuvat siitä, että otaksuma pitää tosiaan paikkansa.

Minua kohtelee huonosti myös naiset, ja olen hieman keskivertoihmistä rumempi kasvoistani. Luulisi että he pitäisivät minusta, koska en ole heille mikään uhka mutta näin ei asia ole. Jopa sellaiset ihan mitäänsanomattoman näköiset naiset saavat ison egobuustin seurassani, ja tämä näyttäytyy ihan selvästi heidän käytöksessään minua kohtaan. Eräänkin kerran Instrumentarium-silmälasiliikeessä asioidessani, huomasin kuinka etenkin toinen liikkeen työntekijöistä pidätteli koko ajan nauruaan läheisyydessäni, ja hänellä oli minua katsoessaan sellainen omahyväinen virne naamallaan. Tapauksesta on aikaa jo yli vuosi mutta muistan sen vieläkin varsin selvästi, ja se edelleen satuttaa minua. Samankaltaisia tapauksia olen kohdannut useita koko elämäni ajan. Naiset usein kiusaavat ja nälvivät minua, miehet suhtautuvat joko täysin välinpitämättömästi minua kohtaan tai joskus jopa suoranaisen vihamielisesti. Nuoret ja viehättävät naiset katsovat minua kuin olisin jokin hirviö, myös pikkulapset tuijottavat minua epäuskoinen -ja hämmentynyt ilme kasvoillaan. Olen vasta 23-vuotias nuori nainen mutta tuntuu että elämäni on täysin pilalla ulkonäköni, ja siitä johtuvan huonon itsetunnon takia. En ole koskaan seurustellut vakavasti, eikä minulla ole laisinkaan ystäviä. En kehtaa käydä missään koska ihmiset suhtautuvat minuun hyvin negatiivisesti, on todella masentavaa olla tällainen. Vaihtaisin paikkaa kauniin ihmisen kanssa ihan milloin tahansa.

Kuva on Tom hardy. Koska hän on inspiraationi !!

Aika huono argumentti. Ai mä kerjään huomiota, jos tykkään treenata. Ehkä naurettavinta mitä olen kuullut. Ja se että pidän itsestäni huolta oikeuttaako se huonoon huomioon? Pointti muutenkin on se en kaipaa mitään huomioo. Ihmisten pitäisi antaa toisten olla sellasia kuin he ovat.

Ei pidä paikkaansa ainakaan mun kohdalla. En tuo itseäni esiin enkä ole tottunut mihinkään etuoikeutettuun kohteluun. Sellainen ilkeys ja nolaaminen ihan ilman syytä vaan ihmetyttää ja satuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvännäköiset ihmiset ovat pienestä saakka tottuneet, että heidän mielipiteensä kiinnostaa aina, että ihmiset haluavat puhua heille ja tutustua heille, he ovat tottuneet olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä hyvin erilaisessa roolissa kuin vähemmän viehättävät kanssasisarensa ja -veljensä. Kaunis tyttölapsi oppii pienestä pitäen vuorovaikuttamaan miesten kanssa "flirttailevasti", koska ympäristön miehet opettavat hänet siihen flirttailemalla lapselle itse. Kun on oppinut tietynlaiseen tapaan olla sosiaalisissa tilanteissa, tietynlaiseen vastaanottoon, sitä on vaikeaa muuttaa, kun ei muusta tiedä. Se monesti tekee kauniista ihmisistä ylimielisen oloisia, vaikka he eivät sitä aina tarkoituksella teekään.

Jos hyvännäköinen ihminen käyttäytyy kuten muutkin, eli ei työnnä itseään koko ajan esille, osaa pysytellä sopivasti taka-alalla ja tilanteen mukaan vetäytyä sinne eikä pidä itseään joka asian kunniakommentoijana, häntä todennäköisesti kohdellaan hyvin - ja edelleen paremmin kuin vähemmän viehättävää kanssaihmistä. Moni kaunotar tai komistus joutuu ihmisenä kasvaessaan oikeasti opettelemaan käyttäytymistä, tarkkailemaan miten muut tekevät, vetäytymään tarkoituksellisesti pois punaiselta matolta.

Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta mun kohdallani. Ikävää, jos ihmisillä on tuollaisia oletuksia minusta. Hämmennyn saamastani positiivisesta tai negatiivisesta huomiosta. En hae kumpaakaan enkä aktiivisesti tiedosta ulkonäköäni. Koen itseni pikemminkin näkymättömäksi, olen introvertti ja haluaisin olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvännäköiset ihmiset ovat pienestä saakka tottuneet, että heidän mielipiteensä kiinnostaa aina, että ihmiset haluavat puhua heille ja tutustua heille, he ovat tottuneet olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä hyvin erilaisessa roolissa kuin vähemmän viehättävät kanssasisarensa ja -veljensä. Kaunis tyttölapsi oppii pienestä pitäen vuorovaikuttamaan miesten kanssa "flirttailevasti", koska ympäristön miehet opettavat hänet siihen flirttailemalla lapselle itse. Kun on oppinut tietynlaiseen tapaan olla sosiaalisissa tilanteissa, tietynlaiseen vastaanottoon, sitä on vaikeaa muuttaa, kun ei muusta tiedä. Se monesti tekee kauniista ihmisistä ylimielisen oloisia, vaikka he eivät sitä aina tarkoituksella teekään.

Jos hyvännäköinen ihminen käyttäytyy kuten muutkin, eli ei työnnä itseään koko ajan esille, osaa pysytellä sopivasti taka-alalla ja tilanteen mukaan vetäytyä sinne eikä pidä itseään joka asian kunniakommentoijana, häntä todennäköisesti kohdellaan hyvin - ja edelleen paremmin kuin vähemmän viehättävää kanssaihmistä. Moni kaunotar tai komistus joutuu ihmisenä kasvaessaan oikeasti opettelemaan käyttäytymistä, tarkkailemaan miten muut tekevät, vetäytymään tarkoituksellisesti pois punaiselta matolta.

Toi punainen matto on aika loukkaava oletus.

Itse olen kauniina kokenut paljon varsinkin naisilta sitä, että eivät halua ottaa tälläistä ''kaunotarta'' porukkaan varsinkaan baariin tai juhlintaan, monet kyllästyvät, kun miehet tulevat kysymään kaverin numeroa eli minun. En voi sille mitään! Ihan sama mietin pukeudun niin aina saan kommentteja ja vihaisia katseita. Jotkut miehet taas arastelevat seurassani, kun eivät uskalla puhua hyvännäköiselle naiselle, ainoastaan itsevarmat miehet juttelevat töissäkin minulle. Olen kuullut olevani ''liian'' kaunis jo nuoresta asti, en ikinä unohda sitä kuinka kysyin parhaalta ystävältäni, että miksi kukaan ei halua olla kanssani ja suora vastaus oli, että muut eivät halua olla sun kanssa, koska oot kaunis. Kiva.. Olen useisti miettinyt, että olisi paljon hempompaa olla vain nätti, mulla voisi olla jopa kavereitakin eikä kaikki naiset vaan kaikkoaisi ja pitäisi jostain ihmeen syystä uhkana. Onneksi mulla on sentään ihana poikaystävä etten ihan yksin ole. Enkä voi sille mitään, että tykkään huolehtia itsestäni, tykkään pitää hiukset ja meikin siisteinä ja urheilen joka päivä, näytän myös nuoremmalta kuin olen (25v, moni arvioi 18v). Monet naiset jotka eivät itse huolehdi ulkonäöstään yhtä paljon aina arvostelevat ja valittelevat, että ei ole aikaa. Joopa joo

Joo ja samaistun kyllä noihin bimbo juttuihin todella paljon, monet aliarvioivat minut ulkonäköni perusteella, olen itseasiassa hyvin älykäs ja olen rakennusalan insinööri, vaikka moni arvaa aina, että olisin kampaaja tai kosmetologi :D ylläri ylläri..

Minusta komeudesta ei ole muuta haittaa kuin se, että saa huomiota silloin kun ei sitä haluaisi. Jos haluaisin olla jossain tilanteessa vain yksi muiden joukossa, niin en sitä pysty olemaan, koska katseet kääntyvät helposti minuun. Tämä ei ole mukavaa kun ei tykkää olla huomion keskipisteenä. Myös naisten kanssa on vaikea tehdä mitään, kun niin moni alkaa flirttailemaan kanssani ja tilanteesta tulee kiusallinen.

"Onneksi" en ole sentään niitä kaikista komeimpia miehiä, vaan komeuteni tulee paljon myös tyylikkäästä pukeutumisesta, hiuksista yms. Siten huonommalla pukeutumisella pystyn kohtalaisen hyvin sulautumaan massaan ja käytänkin paljon arkisissa jutuissa liikunnallisia vaatteita ja käytän pipoja ja lippiksiä. 

Miehet eivät ole olleet sillä tavalla vihamielisiä mua kohtaan kuin naiset. Naiset jättävät myös hiljaisesti porukan ulkopuolelle eivätkä ole kiinnostuneita tutustumaan minuun.