Hyvännäköisillä vaikeammat oltavat.

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. En ainakaan itse kaipaa mitään kilpailua. Haluaisin olla vain rauhassa ja keskittyä töissä työntekoon. Aistin naisten ilkeyden ja miesten ihastumisen, siis silloin kun näitä on. Miesten ihastumisessa se on harmillista, että toiset naiset huomaavat sen, mikä vaikeuttaa tilannettani. En kaipaisi kaikkea tätä hiljaista draamaa ja jännitettä ollenkaan. Pelkään jo etukäteen näitä tilanteita ja kuvioita esim. uuteen työpaikkaan mennessäni. Miten voisin riuhtaista itseni heti alkuun vapaaksi tällaisesta kuviosta? Neuvokaapa viisaammat.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa ja töissä naiset lähtevät useammin kilpailemaan sen hyvännäköisen kanssa ja pyrkivät liittoutumaan sitä vastaan, vaikkei tämä itse mitään kilpailua haluaisi.

Tämä tämä tämä!!! Sain nyt varmistuksen että tää oikeesti saattaa pitää paikkansa mitä oon ajatellut. Kahdestaan ollessa naistyökaverini on mukava, mutta jos minun ja naisen keskustelun kuulee muitakin ihmisiä tai puhun miesten kanssa hän sutjauttelee välillä törkeitä lausahduksia väliin, eikä suostu esim. auttamaan missään.

Jotenkin osaan suhtautua asiaan nyt paremmin, kun aloin epäilemään pari kk sitten "mustasukkaisuutta" ja kohtelen häntä hyvin siitä huolimatta. Tai no, ellei hän koita keskustelun välissä nöyryyttää, silloin heitän jotain yhtä törkeää takaisin..

Meneppä kerran baariin rumana miehenä ja yritä hakeutua illan aikana naisten seuraan. Saatat olla eri mieltä tämän jälkeen

Nuorena minulla oli samanlaisia vaikeuksia, että naispuoliset tuntuivat suhtautuvan vihamielisesti ja miespuoliset taasen liian kiinnostuneesti. Ammattikoulun aikainen miespuolinen kaveri kerran sanoi myöhemmin että kaikki pojat tuijottivat minua ikkunasta tyyliin tuolla se taas menee. Luokkakaveripojat ammattikoulussa sähköpuolella kiusasivat minua. Olin ainoa tyttö koko luokalla. Kerran sitten näin yhden baarissa myöhemmin. Hän moikkasi minua ja minä suutuin että kuinkas kehtaatkin morjestella kun teit mun koulupäivistä h..vettiä ja nostin kauluksesta seinää vasten. Hän sitten sanoi että kiusasivat koska melkein kaikki pojat olivat lätkässä minuun. Tarjosi oluen hyvitykseksi ja pyysi anteeksi. Juttelimme sitten siinä ja kertoi sitten eräästä vanhasta miesopettajasta joka oli lähennellyt minua( muun muassa kutitti paidan alta ja seisoi inhottavan lähellä takanani kun tein asennusharjoituksia seinään, näytti minulle miten harjoitus tehdään pitämällä käsiään olkapäideni yli molemmin puolin ja kroppa minua vasten, sain noista tarpeekseni ja valitin, hän sai varoituksen ja sen jälkeen kohteli kuin ilmaa) että hän oli minun poissaollessani puhunut minusta todella kuvottavaan sävyyn pojille että katselee peppuni pyörimistä aina kun kiipeän tikkaille ynnä muuta sellaista. Muutenkin jatkuvasti oli noita lähentelijöitä, perään viheltäjiä ja yrittäjiä. Kuulin myös joidenkin väittäneen olleensa minun kanssani, vaikka se ei ollut totta. Olin niin rikki näistä vuosia jatkuneista ahdisteluista ja kahdesta raiskauksesta että päätin kokeilla josko itseni lihottaminen auttaisi. No auttoi se jonkun verran. Enää eivät naiset olleet niin vihamielisiä ja lähentelyt varvenivat vaikka eivät kokonaan loppuneetkaan. Viimeksi tällainen ahdistava kokemus sattui syksyllä kun olin psykiatrisella(kiusaaminen ja raiskaukset yms. jättäneet syvät arvet) osastolla. Siellä oli eräs ulkomaalainen mies. Olen ehkä liian kiltti ja haluan aina antaa ihmisille mahdollisuudrn tutustua sosiaalisten tilanteiden pelosta huolimatta. Tämä mies sitten alkoi juttelemaan ja tarjosi tupakkaa. Ensin se oli ihan ok, kyseli tavallisia asioita mitä tutustuessa kysytään. Seuraavana päivänä vielä aamulla oli ystävällinen mutta minun mielestäni tuli liikaa iholle koska seisoi liian lähellä ja tuijotti koko ajan. Hän tuli seuraan aina kun näki minut tupakkapaikalla ja kun minulla oli juttuseuraa pyöri ympäriinsä ja tuijotti suuntaani. Silloin alkoi hänen seuransa ja tuijotuksensa tuntua epämiellyttävältä, olen nähnyt samanlaisen katseen aiemminkin eikä siitä ole koskaan mitään hyvää seurannut. Kolmantena päivänä hän tuli sitten seuraani ja alkoi kysellä että miten minulla menee mieheni kanssa, olemmeko eroamassa, hän haluaisi vaihtaa numeroita koska haluaa olla ystäväni ja että minä olen erittäin kaunis. Sitten kysyi että miten me harrastamme seksiä, miklaisesta pidän ja että onko mieheni hyvä. Silloin minä suutuin ja sanoin että se asia on yksityinen eikä kuulu sinulle. Sen jälkeen pahoitteli ja sanoi että jos eroan että otan yhteyttä häneen ja hän voisi olla minun mieheni. Sanoin ei kiitos ja onneksi silloin eräs nainen tuli juuri paikalle. Paikassa oli pesutupa jossa potilaat sai pestä vaatteitaanja ikkuna suoraan tupakkapaikalle. Oli hieno öämmin ilma ja me istuimme lähes koko päivän ulkona. Tuo mies oli sitten siellä pesutuvassa monta tuntia tuijottamassa minua sellaisella vihaisen näköisellä ilmeellä ja kuin olisin pienen matkan päässä oleva petoeläimen saalis jonka haluaa syödä. Minua alkoi pelottaa todella kun kuitenkin oli psykiatrisesta. Kuka tietää olisiko lähtenyt seuraamaan. Onneksi hän lähti pois sairaalasta neljäntenä päivänään.

Ei todellakaan ole kivaa aina olla kaunis. Vielä lihavanakin joutuu välillä noihin tilanteisiin. Se on sitten päinvastoin kivaa kun komeat nuoret miehet hymyilevät

Ulkomaalaiset aika usein iskevät baarista lihavia naisia yritettyään ensin suunnilleen kaikkia muita. 

Mielestäni on jotenkin todella naurettavaa että hyvän näköiset ihmiset valittavat siitä tulevia harmeja ja haluaisivat mielummin olla rumia. Ihan oikeasti hei

Vierailija kirjoitti:

Nuorena minulla oli samanlaisia vaikeuksia, että naispuoliset tuntuivat suhtautuvan vihamielisesti ja miespuoliset taasen liian kiinnostuneesti. Ammattikoulun aikainen miespuolinen kaveri kerran sanoi myöhemmin että kaikki pojat tuijottivat minua ikkunasta tyyliin tuolla se taas menee. Luokkakaveripojat ammattikoulussa sähköpuolella kiusasivat minua. Olin ainoa tyttö koko luokalla. Kerran sitten näin yhden baarissa myöhemmin. Hän moikkasi minua ja minä suutuin että kuinkas kehtaatkin morjestella kun teit mun koulupäivistä h..vettiä ja nostin kauluksesta seinää vasten. Hän sitten sanoi että kiusasivat koska melkein kaikki pojat olivat lätkässä minuun. Tarjosi oluen hyvitykseksi ja pyysi anteeksi. Juttelimme sitten siinä ja kertoi sitten eräästä vanhasta miesopettajasta joka oli lähennellyt minua( muun muassa kutitti paidan alta ja seisoi inhottavan lähellä takanani kun tein asennusharjoituksia seinään, näytti minulle miten harjoitus tehdään pitämällä käsiään olkapäideni yli molemmin puolin ja kroppa minua vasten, sain noista tarpeekseni ja valitin, hän sai varoituksen ja sen jälkeen kohteli kuin ilmaa) että hän oli minun poissaollessani puhunut minusta todella kuvottavaan sävyyn pojille että katselee peppuni pyörimistä aina kun kiipeän tikkaille ynnä muuta sellaista. Muutenkin jatkuvasti oli noita lähentelijöitä, perään viheltäjiä ja yrittäjiä. Kuulin myös joidenkin väittäneen olleensa minun kanssani, vaikka se ei ollut totta. Olin niin rikki näistä vuosia jatkuneista ahdisteluista ja kahdesta raiskauksesta että päätin kokeilla josko itseni lihottaminen auttaisi. No auttoi se jonkun verran. Enää eivät naiset olleet niin vihamielisiä ja lähentelyt varvenivat vaikka eivät kokonaan loppuneetkaan. Viimeksi tällainen ahdistava kokemus sattui syksyllä kun olin psykiatrisella(kiusaaminen ja raiskaukset yms. jättäneet syvät arvet) osastolla. Siellä oli eräs ulkomaalainen mies. Olen ehkä liian kiltti ja haluan aina antaa ihmisille mahdollisuudrn tutustua sosiaalisten tilanteiden pelosta huolimatta. Tämä mies sitten alkoi juttelemaan ja tarjosi tupakkaa. Ensin se oli ihan ok, kyseli tavallisia asioita mitä tutustuessa kysytään. Seuraavana päivänä vielä aamulla oli ystävällinen mutta minun mielestäni tuli liikaa iholle koska seisoi liian lähellä ja tuijotti koko ajan. Hän tuli seuraan aina kun näki minut tupakkapaikalla ja kun minulla oli juttuseuraa pyöri ympäriinsä ja tuijotti suuntaani. Silloin alkoi hänen seuransa ja tuijotuksensa tuntua epämiellyttävältä, olen nähnyt samanlaisen katseen aiemminkin eikä siitä ole koskaan mitään hyvää seurannut. Kolmantena päivänä hän tuli sitten seuraani ja alkoi kysellä että miten minulla menee mieheni kanssa, olemmeko eroamassa, hän haluaisi vaihtaa numeroita koska haluaa olla ystäväni ja että minä olen erittäin kaunis. Sitten kysyi että miten me harrastamme seksiä, miklaisesta pidän ja että onko mieheni hyvä. Silloin minä suutuin ja sanoin että se asia on yksityinen eikä kuulu sinulle. Sen jälkeen pahoitteli ja sanoi että jos eroan että otan yhteyttä häneen ja hän voisi olla minun mieheni. Sanoin ei kiitos ja onneksi silloin eräs nainen tuli juuri paikalle. Paikassa oli pesutupa jossa potilaat sai pestä vaatteitaanja ikkuna suoraan tupakkapaikalle. Oli hieno öämmin ilma ja me istuimme lähes koko päivän ulkona. Tuo mies oli sitten siellä pesutuvassa monta tuntia tuijottamassa minua sellaisella vihaisen näköisellä ilmeellä ja kuin olisin pienen matkan päässä oleva petoeläimen saalis jonka haluaa syödä. Minua alkoi pelottaa todella kun kuitenkin oli psykiatrisesta. Kuka tietää olisiko lähtenyt seuraamaan. Onneksi hän lähti pois sairaalasta neljäntenä päivänään.

Ei todellakaan ole kivaa aina olla kaunis. Vielä lihavanakin joutuu välillä noihin tilanteisiin. Se on sitten päinvastoin kivaa kun komeat nuoret miehet hymyilevät

Sitten voitkin ajatella että ne komeat miehet eivät hymyilisi sinulle mikäli et olisi tippaakaan kaunis nainen

Vierailija kirjoitti:

Liiallinen massasta erottuminen herättää ihmisissä voimakkaita mielikuvia, eli ääripäät provosoivat ihmisiä, ja saavat heissä aikaan emotionaalisen reaktion, joka voi toisinaan olla hyvinkin voimakas. Sanoisinpa kuitenkin että epäviehättävyys on pahempi taakka kantaa, kuin hyvännäköisyys. Tutkimusten mukaan kauniit ihmiset saavat mm. helpommin työpaikan, ja korkeampaa palkkaa, joten viehättävästä ulkonäöstä sentään on paljonkin hyötyä mutta rumuudesta taasen ei seuraa yhtään mitään hyvää.

Hyvännäköisyys ei myöskään tuhoa itsetuntoa kuten rumuus

Mun on vaikea kuvitella tätä. En ole itse ollut ikinä mikään suosittu, kun taas kavereillani ihailijoita riitti jo ala-asteella. Kavereideni hyvännäköisyys ei kuitenkaan ole tehnyt minusta katkeraa, kyllä huono itsetuntoni on tullut ihan muualta. Ero tässä kuviossa ehkä onkin se, että ystäväni eivät kauniista ulkomuodostaan huolimatta ole pinnallisia tai kohtele minua alentuvasti, vaan koen, että minut on aina huolittu omana itsenäni joukkoon.

Mutta tunnen muutamia ihmisiä, jotka kokevat, että he saavat käyttäytyä miten haluavat muille ihmisille, koska ovat itse hyvännäköisiä. "Ei se ole mun vika, että mä olen niin hyvännäköinen, en mä oo tätä pyytänyt" -> muut ansaitsevat kakkaa käytöstä minulta, jos eivät ole hyvännäköisiä. Sellaiset ovat aika ällöjä tapauksia.

N24

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on jotenkin todella naurettavaa että hyvän näköiset ihmiset valittavat siitä tulevia harmeja ja haluaisivat mielummin olla rumia. Ihan oikeasti hei

Olipa surkea olkiukko.

Hyvännäköiset ihmiset ovat täällä sanoneet että haluaisivat mieluummin ettei heitä kohdeltaisi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon kans kauniina huomannut muilta naisilta todella syrjivää ja vihaista asennetta minua kohtaan. Tuntuu, että minulle halutaan paljon pahaa. En voisi työskennellä naisvaltaisella alalla, jonkinsortin kiusaaminen ja alistaminen olisi taattua. Miehet usein haluavat minusta vaan sivusuhdetta ja saada säpinää elämään tai ahdistelevat muuten. Tyttäreni ansiosta itsetuntoni on rautaa ja annan takaisin samoin tein jos minua vastaan hyökätään. Olisi hirveää olla minä jos itsetuntoni olisi samalla tasolla kun alle 20v:na.

Ei se kauneudestasi johdu. Kyllä se vaan on se olemuksesi, josta todennäköisesti huokuu se , että uskot jo valmiiksi kaikkien naisten vihaavan sinua koska olet kaunis. Se on se ennakkoasenteesi ja ihmiset vaistoavat sen.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on jotenkin todella naurettavaa että hyvän näköiset ihmiset valittavat siitä tulevia harmeja ja haluaisivat mielummin olla rumia. Ihan oikeasti hei

Tässä taas sitä kuuluisaa kateutta. Jos itse olisit vaikka vuoden kaunis niin saattaisit ehkä hiffata että aika moni on sinunlaisiasi kateellisia ihmisiä. Naiset eivät halua tutustua tai ylläpitää suhteita ja miehille olet seksisymboli jota saa ahdistella mielin määrin. Naiset syrjivät, puhuvat paskaa, ei päästä mukaan piireihin. Töissä sinua ei oteta ainakaan aluksi koskaan tosissaan koska kauneus on yhtäkuin bimbo. Tähän päälle sit ne omat ongelmat mitä jokaisella ihmisellä on. Ei kai kukaan halua olla ruma, tavallisen näköinen riittäisi varmasti monelle todella kauniille. Eli sun mielestä kauniit ei saa valittaa mistään, koska ovat kauniita? Ok, et taida ihan käsittää, että kauniita saatetaan kohdella huonommin kun ylipainoista tai rumaa.

Mua on kiusattu rumuudesta ja ylipainosta teininä niin paljon että halusin tappaa itseni,kunnes kiinnostuin laittautumisesta, aloin ihailemaan Sofia Vergaraa, Sophia Lorenia yms. Kaunottaria ja pukeutumaan kuten he. Jollain ihmeen kaupalla myös puberteetti muokkasi mulle kauniit kasvot, hoikan vartalon ja kasvatin pitkän paksun tukan. Multa on joskus jopa kyselty että missä kauneusleikkauksissa olen käynyt haha. :DDD 

Ajattelin että elämä on nyt mulle helppoa - se onkin osittain. Hyviä puolia on että miehet varsinkin tarjoavat apua joka asiassa, saat ilmaisia asioita ja palveluita. Joka baariin pääset sisään, jopa jonon ohi ja joskus saat vippejäkin. Kaikkea tällaista pinnallista hyötyä.

Huonot puolet ovat sitten kuitenkin paljon syvempiä ongelmia. Seksuaalista ahdistelua tulee joka tuutista. Huuteluita, ihmisiä kaduilla, perseen puristelijoita baareissa, facebook yhteydenottoja jne. Parhainkin kaveri voi tulla kateelliseksi. Tuntuu todella pahalta kun paras kaveri suuttuu kun istun hänen poikaystävänsä viereen pöydässä tai pyytää tulemaan mukanaan esimerkiksi tupakalle, etten jää kahdestaan hänen poikaystävänsä kanssa (josta en ikimaailmassa olisi kiinnostunut koska hän on kaverini poikaystävä). Kavereille tulee paha mieli baarissa jos miehet ovat minun perääni ja sitten itkevät kännissä olevansa kateellisia ja kertovat _kuinka ystävyys minun kanssani sattuu_. 

:(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon kans kauniina huomannut muilta naisilta todella syrjivää ja vihaista asennetta minua kohtaan. Tuntuu, että minulle halutaan paljon pahaa. En voisi työskennellä naisvaltaisella alalla, jonkinsortin kiusaaminen ja alistaminen olisi taattua. Miehet usein haluavat minusta vaan sivusuhdetta ja saada säpinää elämään tai ahdistelevat muuten. Tyttäreni ansiosta itsetuntoni on rautaa ja annan takaisin samoin tein jos minua vastaan hyökätään. Olisi hirveää olla minä jos itsetuntoni olisi samalla tasolla kun alle 20v:na.

Ei se kauneudestasi johdu. Kyllä se vaan on se olemuksesi, josta todennäköisesti huokuu se , että uskot jo valmiiksi kaikkien naisten vihaavan sinua koska olet kaunis. Se on se ennakkoasenteesi ja ihmiset vaistoavat sen.

Toki tajusin jo 1lk alkaen että olen todella kaunis ja siksi monet tytöt kiusaa minua ja syrjivät. Niinhän se menikin! Ja ei, mulla ei ole ennakkoasenteita toisia naisia kohtaan, päälimmäisenä on mielessä että olis kiva tutustua johonkin naiseen, mutta ilkeämielisyys alkaa yleensä jo hyvin alussa. Olen myös sama kun viestin 41 kirjoittaja, voit tehdä uuden analyysin vielä jos haluat ja helpottaa oloasi. Todistat vain täällä esitetyt väitteet todeksi mikäli jatkat.

No voi itku, lässynlää, Afrikassa kuolee ihmisiä joka päivä.

Oletteko ajatellut että vain kuvittelette tämän kaiken päässänne ja oikeasti olette ihan tavallisen näköisiä?

Olen huomannut, että kauniiden ja pitkien naisten voi olla vaikea löytää hyvää parisuhdetta. Itse en ole sellainen, mutta ystävissä niitä on.

Olen kokenut samaa. Todella inhottavaa kun ei oteta tosissaan ja juoruillaan selän takana. Usein luullaan myös ylimieliseksi ja ei uskalleta tutustua. :/ Joskus ajattelen että haluaisin olla rumempi mutta toisaalta on sitä maailmassa isompiakin murheita kuin kasvoni.

Tämä on ehkä se pahin asia. Kukaan ei ota minua tosissaan. Ja se ärsyttää tosi paljon. Olen hyvin sivistynyt: luen, katson dokumenttejä, seuraan politiikkaa. Silti kaikki pitää tyhmänä bodarina.

Minun eksä kerran kertoi minulle, että hänen naispuolisellaan kaverilla oli tullut hirveä riita kotonaan miehensä kanssa. Koska mies oli väittänyt, että hänen naisensa ramppaa meidän luona minun takiani. Oli kuulema huutanut: laitatko sitä meikkiä ja minihametta Roinatanin takia. Eli niinkin yksinkertainen asia kuin ulkonäkö voi johtaa pahoihin asioihin. Minä en ollut ikinä edes puhunut tälle naiselle, koska oli ensinäkin eksäni kaveri.

Kyllä aloittajan kommentit tuntuvat aika yksinkertaisen ihmisen kommenteilta.Ihan kuin maailmassa kaikki ajattelisivat häntä ja hänen komeuttaan.Voin kertoa,ettei amisviiksineen ole mitenkään komea ja ei pidä olla huolissaan.