Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisia muistoja teillä on 1980-luvulta?
Mmmm
05.03.2017 |
Minkälaista aikaa se oli? Oliko se parempaa vai huonompaa aikaa kuin nykyaika? Olen itse syntynyt 1980-luvulla, mutta en muista siitä juuri mitään.
Kommentit (131)
Vuokra-asuntoja ei juuri ollut. Asuttiin kämppäasunnoissa ja muutettiin usein.
Ostin yksiön pakon edessä v. 84 ja yli puolet palkasta meni lainan maksuun. Laina-aika oli sama kuin asunnon omarahoitus 30% osuuden säästöaika eli sain lainan 7v. maksuajalla, korko 14-15%. Korkeimmillaan korko oli 16%.
Lääkäreitä, sh jne. valmistui suoraan työttömäksi, monet muuttivat työn perässä ulkomaille esim. Norjaan.
Kaikki muuttui v. 1987-1988 kun rahamarkkinat avautuivat, rahaa sai pankista kuka tahansa, asuntojen arvot nousi pilviin, työvoimasta oli huutava pula, joka toinen oli yrittäjä, työpaikoilla joka toinen oli vähintäin päällikkö, vaikka ei edes ollut alaisia. Muistan, Kirsti Paakkasen avautuneen ja kertoneen Marimekossa olleen seitsemän päällikkötason henkilöä, joilla yksi yhteinen naisalainen. Työntekijöille maksettiin kun tuli töihin.
Ja kaikki romahti 90-luvun alussa, korot läksi hurjaan nousuun (18%) pankkeja meni konkurssiin, ensimmäinen Norjassa ja sitten Euroopassa. Yrityksiä meni konkurssiin päivittäin, pörssikurssit romahtivat ja ihmiset menetti rahansa, asuntojen arvot laskivat ja alkoi suurtyöttömyys. Suomeen perustettiin roskapankki Arsenal, johon meni lainojen luottitappiot ja ihmisten omaisuusmassat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiset kännykät tulivat markkinoille, eikä puheluita tarvinnut tilata etukäteen. Olivat yleensä yritysten käytössä ja kännykkä muistutti halkoa. Hinta yli 20.000 mk eli n. 3500€.
Teknologia alkoi syömään työpaikkoja ja monia avustettavia työtehtäviä yritykset lopettivat.
Palkattiin asiantuntijoita puhumaan medialla, teologian hyvyydestä ja rauhoittamaan ihmisiä, ettei se vie työpaikkoja. Monet kieltäytyivät tehtävästä.
Työpaikoille tuli työterveydenhoito, aluksi se oli vain vuositarkastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80 luvulla yläasteella ollessa se jäi mieleen että koulussa tuntui olevan rahaa rajattomasti. Vain uusia kirjoja ja kaikkia välineitä oli tarjolla. Opettajat oikein tuskalivat että mitä ostaisi luokaan että saisi kaikki rahat käytettyä.
Kunta tuki mm. luokkaretkeä, käytiin Ruotsissa laskettelemassa, eikä kuule tarvinnut järjestää mokkapalamyyjäisiä tai ostaa kotiin koulun kautta toimitettua vessapaperia tai sukkia. Pikkusumma vain omasta pussista.
Hammaslääkärikäynnit organisoitiin koulusta. Kouluun tuli listat ketä menee milloinkin hammaslääkäriin ja järjestettiin kyyditykset. Ei tarvinnut vanehmpien ottaa töistä vapaata käyttääkseen lasta hammaslääkärissä kuten nykyisin.
Ajatelkaa, miten köyhällä Suomella oli varaa! Nykyään ei muka riitä rahat mihinkään. Mihin ne oikein menee?
Suomi on kääntynyt vasemmisto vallasta oikeistoenemmistöiseksi maaksi 70-luvulla. 80 luuvun alkupuolella porvarit eivät olleet vielä ehtineet ryssiä kaikkia asioita, mutta 80-luvun lopussa kaikki muuttui ja alkoi lama jossa pistettiin kansa polvilleen ja otettiin etuudet pois ja sama jatkuu edelleen.
Todellakin 80-luvulla asiat olivat paremmin kuin nyt... Tai riippuu kenen kannalta asiaa katsoo. Rikkaillahan asiat on nyt paljon paremmin.
Ei sentään Suomen hallituksella ole ollut koskaan noin paljon valtaa, vaan romahdus oli maailman laajuinen ja Suomen tilanne oli pitkään hyvä, vaikka muut olivat jo vaikeuksissa - pankkeja- ja yrityksiä meni konkurssiin, pörssikurssit romahtivat kaikkialla maailmassa, Neuvostoliitto hajosi, valta vaihtui monessa maassa, korot nousivat jne.
Muistoja 80-luvulta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Villiä ja vapaata opiskeluaikaa. Naisia riitti. Baarit oli aina täynnä porukkaa. Botta. Kalle. KY. Paikallisradiot. MTV. Juppikulttuuri. Keitele. Inkinen. Norres. Tietokoneet ja eka internet yhteys.
Radio City oli ainoa paikallisradio ja sekin aloitti vasta 1985. Internet tuli tavallisen kuluttajan saataville vasta 90-luvulla.
Mitä höpiset? Ensimmäinen paikallisradio ei ollut Radio City. Pohjanmaalla Nivalassa aloitti ensimmäinen. City aloitti vappuna 1985, toinen helsinkiläinen saman vuoden syksyllä. Hyvin pian Pääkaupunkiseudulla oli 10 paikallisradioa mm. Kolme, Lohi, Syke jne.
Internet oli vasta korkeakouluissa 1980-luvulla.
Tsernobylin ydinvoimalan suuronnettomuus. Ensimmäinen naispresidenttiehdokas, hallituksessa 4 naisministeriä, eduskunnassa kolmasosa jo naisia. Nainen sai pitää oman sukunimensä halutessaan.
Suomi allekirjoittaa naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen.
Vanhempainrahaa aletaan maksaa alle 3-vuotiaista lapsista.
Naisten palkat 70-80% miesten palkoista.
Ensimmäiset kännykät työpaikoilla. Mikroaaltouunit tulevat markkinoille ja videot.
Vuokra-asunnoista huutava pula ja asuntokauppa käy kiivana. Pienituloiset saavat valtion aravalainaa, jossa pitkä maksuaika 13v. alhainen 5-7% korko osarahoituksena n. 20-30% asunnon hinnasta. Aravatalot rakennettiin halvoista materiaaleista ja neliömäärä oli sidottu henkilömäärään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä huopatakki, ensimmäiset nahkakäsineet. Avasin tilin ensimmäistä palkkaani varten.
Kävimme ostoksilla miehen tyttären kanssa, mies ei sietänyt vaateostoksilla oloa.
Positiivista aikaa, laskin ruokakuluja, 4-henkisen perheen lasku 600 markkaa. Yleensä kaikki meni mikä tulikin, laskujen kanssa piti mennä pankkiin.
Päiväkodeista huutava pula ja niitä rakennettiin kuin sieniä sateella, koska laki yli 3-vuotiaiden kunnallisesta päivähoito-oikeudesta hyväksyttiin, ennen kuin siihen oli kunnilla valmiuksia.
Monet kunnat maksoivat kuntalisää, jotta lapset hoidettaisiin kotona tai yksityisillä hoitajilla, kun ei ollut tarjota hoitopaikkaa. Alle 3-vuotiailla tuota oikeutta ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1980-luvulla ei tehty sellaisia nykyään yksinkertaisia sydänleikkauksia joiden ansiosta elinikä saattoi pidentyä 20-25 vuotta. Ei ollut tekniikkaa tai osaamista. Potilaat kuolivat pois leikkausjonoista. Nyt jono on 3-4 kk ja kirurgi hoitaa 5-6 vaativaa ohitusleikkausta peräkkäin. Potilaat toipuvat kotiitukseen muutamassa päivässä.
1980-luvun alku pelättii ydinsotaa ja Neuvostoliittoa, loppupuoli oli nousukasta juppiaikaa. Joka päättyi tylyyn äkkipysähdykseen.
Radiossa vain kaksi kanavaa, Yleisohjelma ja Rinnakkaisohjelma, siellä missä asuin ensimmäinen paikallisradio aloitti vasta 1989. Radiosta tuli kesäisin etsintäkuulutuksia tyyliin "Perhe Virtanen matkalla jossain Suomessa, ottakaa heti yhteyttä tyttäreenne Eevaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko naapuruston lapset kokoontuivat yhdessä leikkimään kesäiltaisin. Kirkkistä, polee ja rofee, lipunryöstöä jne. Sipseihin tuli uusia makuja perinteisen ja grillimaustetun lisäksi. Perheet olivat usein lauantai-illat yhdessä, katsottiin telkkaria ja tehtiin omatekoista pizzaa, lohipasteijoita tms.
Avaimenperässä piti olla sellainen puhelimenjohdon näköinen muovinen avaimenperä. Samantapaista matskua on nykyään hiuslenkkeinä. Neonvärit, hiuspannat, tarrakorvikset ja kreppirauta...
Nuoret lukivat melko paljon kirjoja, niistä puhuttiin paljon ja suosituimpia piti jonottaa kirjastossa pitkään. C-kasettisoitin oli must ja radiosta nauhoitettiin biisejä, jotta niitä vois kuunnella korvalappustereoilla missä tahansa.
Elämä tuntui turvallisemmalta, koska ilman nettiä ei kaikkia huonoja uutisia kuultu heti kaikkialta maailmasta. Nuoren maailma oli turvallisen pieni, ja "suuri maailma" siellä jossain tuntui vain houkuttelevalta ja kauniilta paikalta. Luotimme tulevaisuuteen.
Irtokarkkeja myytiin 10 penniä/kpl. Kioskin tädillä kova työ laskea, kun välitunnilla tuli 30 lasta ostamaan karkkeja jokaista laatua 6 kpl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telkkarissakin oli vain kaksi kanavaa ennen kuin Kolmoskanava aloitti 80-luvun puolivälin jälkeen. Arkisin ohjelmat alkoivat normaalisti illalla viideltä ja päättyivät yhdeltätoista. Viikonloppuna tuli ohjelmaa vähän pidempään.
Arkistoistani löytyi Seura-lehti vuodelta 1984. Linkin takana kuva tv-ohjelmasivusta 15.8.1984.
Nuoriso ohjaaja vei likkoja metsään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuuhhh. Ne naisten korkeavyötärölinjaiset housut. Niistä sentään erotti kunnolla naisten pakarat, sinne väliin kun pääsisi vielä työntymään, aaahhhhh.
Aurinkotyttökisat olisko jollain ne tytöt tallella vuosimallia 80? Siis Seura- lehdet tuolta ajalta olivat aika karkkia. Jos joku saa linkin linkitä!
Monikulttuuriset eivät rikastuttaneet suomea ja ilman pärjättiin ihan hyvin ilman heitä.
Kirja oli 10 pientä monikulttuurista poikaa 😃 onneksi oli onnellinen loppu 😀
AurinkoJaffa ja korkissa repäisyliuska joka repi sormet verille.
Turvallisempaa yleisesti, ihmiset vielä juttelivat keskenään ja myös naapurit. Autoja ei ollut vielä liikaa, kuten nykyään.
Televisiosta pystyi katsomaan vain kolmea eri kanavaa.
Pelikoneitakin oli (nintendo 8bit yms), mutta silti lapset menivät mielellään ulos. Nintendopelit olivat parempia kuin nykyään, ne olivat rentouttavia, taitoja ja kärsivällisyyttä vaativia, hauskoja ja huolettomia. Mikä parasta, ne harvempia koukuttivat vuosikausiksi neljän seinän sisään.
Oli muitakin kauppoja kuin keskon ja s-ketjun nykyiset tylsät hehtaarihallit. Tuotevalikoima oli paljon pienempi kaupoissa.
Minulla on paljon mahtavia muistoja 80-luvulta. Kaipaan niitä aikoja, vaikka olin vasta lapsi. Nykyään kaikki on niin automatisoitua, on liikaa autoja, tietotekniikka ja some on lähtenyt lapasesta ajat sitten. Vaikka niissä on toki hyvätkin puolensa.
Kun missi oli kaunis jos oli pullaposket ja nykerönenä ja matala otsa . Profiilin piti olla seinäänjuossut malli. Tämä pikkunaamaisuus ihanne kai tuli meille Jaquelinen Kennedystä. Tämä Raunio ja Päivi Uitto... https://seura.fi/wp-content/uploads/2012/12/19750502-802x1024.jpg
Nyt muuten joka nuori tyttö on paremman näköinen kuin tuo Johanna:)!
Mentiin naimisiin -88 juuri kun naispappeus oli tullut voimaan. Otettiin sitten tietysti naispappi. Liikuttiin tuohon aikaan Kansanlähetyksen piireissä, ja häävieraina oli tuttuja sieltä. Eräs nuori nainen oli sitten naispapin ottamiseen kommentoinut, näin kuultiin jälkeenpäin: "Miten ne voi tehdä tän MEILLE!" 75-v mummoni asiasta ei hätkähtänyt.