Minkälaisia muistoja teillä on 1980-luvulta?
Minkälaista aikaa se oli? Oliko se parempaa vai huonompaa aikaa kuin nykyaika? Olen itse syntynyt 1980-luvulla, mutta en muista siitä juuri mitään.
Kommentit (131)
Vakosamettia, Pelle Hermanni, Tsernobyl, Barbinuket, Mylittleponyt. Kari Tapiirin Symbioosi video potkukelkkailuneen kuvastaa jo aika paljon ja myös Britneyn Pretty girls.
Elämä oli kevyttä tuntui , että mikä vain olisi mahdollista. Olo jotenkin nousujohteista.
Aika on kullannut monen ihmisen muistot. Isovanhemmat elivät maaseudulla aika vaatimatonta ja köyhää elämää. Mummolla oli sydänvaivoja, mutta lääkärit eivät osanneet leikata niitä. Uudetkin autot olivat kauheita rotiskoja nykyisiin verrattuna. Tietokoneet ja elektroniikka oli lapsen kengissä.
Työtä oli melkein kaikilla, vaikka se saattoi olla fyysisesti raskasta ja huonosti palkattua. Neuvostoliitto oli voimissaan. Tiedotusvälineistä tuli neuvosto-propagandaa ja samaa opetettiin koulussa. Ihan 80-luvun lopussa oli nousukausi, jolloin pieni vähemmistö ihmisistä luuli olevansa rikkaita ja kaikilla oli olevinaan kivaa. Vaan äkkiä vaihtui vuosikymmen ja alkoi lähihistorian murheellisin lama.
Tosin viihde oli aika hyvää. Dallasta ja Napakymppiä katsottiin. Kasaripoppi oli loistavaa, vaikka sitä kuuli radiosta vain tunnin viikossa. Onneksi meillä näkyi kaapelikanavat.
Se oli monella tavalla parempaa aikaa.
Silloin Neuvostoliittokin oli ikuinen.
Villiä ja vapaata opiskeluaikaa. Naisia riitti. Baarit oli aina täynnä porukkaa. Botta. Kalle. KY. Paikallisradiot. MTV. Juppikulttuuri. Keitele. Inkinen. Norres. Tietokoneet ja eka internet yhteys.
Musiikki oli parempaa ja elämä oli jollakin positiivisella tavalla viattomampaa.
Vierailija kirjoitti:
Villiä ja vapaata opiskeluaikaa. Naisia riitti. Baarit oli aina täynnä porukkaa. Botta. Kalle. KY. Paikallisradiot. MTV. Juppikulttuuri. Keitele. Inkinen. Norres. Tietokoneet ja eka internet yhteys.
Radio City oli ainoa paikallisradio ja sekin aloitti vasta 1985. Internet tuli tavallisen kuluttajan saataville vasta 90-luvulla.
Krutov–Makarov–Larionov-ketju ja takana Fetisov–Kasatonov-pakkipari.
Elämäni huonoin vuosikymmen. Olin 10-20 vuotias. Köyhyyden, yksinäisyyden ja epävarmuuden aikaa, jonka vahinkoja korjaan viikottain terapiassa.
Avioliitossa sai raiskata ja lakimuutosta vastustettiin kovaan ääneen eduskunnassa.
Kukaan ei kuvitellut naisen voivan olla presidentti, armeijassa tai pappi. Moisesta haaveilevalle naurettiin ääneen.
Telkkarin perheohjelmat, elokuvat ja sarjat oli täynnä naisten raiskauksia "seksikohtauksina" ja ohjelmissa naurettiin "tyhmille naisille". Naiset olivat joko seksikkäitä kaunottaria tai kaulin kädessä huutavia rumia kotirouvia.
Elin elämäni 10 ensimmäistä vuotta tuolloin, eikä ole valittamista. Ilmeisesti vanhemmille huoletonta aikaa, sillä työpaikat ja omakotitalo oli, vaikka ei mitään rikkaita oltukaan.
Tommi Liimatan kirjoittamat omakohtaisiin kokemuksinn perustuvat Jeppis ja Jeppis 2 ovat loistava kuvaus 80-luvusta ala-asteikäisen silmin. 80-luvulla lapsuuteni viettäneenä tuli moni asia mieleen.
TV:stä tuli Jaki ja Nuka (ihana!).
Ei missään tapauksessa ollut elämä parempaa. Vuosikymmenen alun asuin Pohjois-Savon maaseudulla äitini ja kolmen sisarukseni kanssa vanhassa röttelössä, jossa oli ulkohuussi ja puulämmitys. Kouluun käveltiin taskulampun valossa valaisematonta maantienvierustaa viitisen kilometriä suuntaansa. 1985 pääsin etelään opiskelemaan ja asuin sukulaisten vintillä opiskeluaikani ja yöt siivosin busseja, jotta sain opiskeluni rahoitettua. Kyllä voin sanoa, että elämä on ollut melkoisen nousujohteista, jos tuohon "kultaiseen" 80-lukuun vertaa.
Muistoja 80-luvulta kirjoitti:
Tosin viihde oli aika hyvää. Dallasta ja Napakymppiä katsottiin. Kasaripoppi oli loistavaa, vaikka sitä kuuli radiosta vain tunnin viikossa.
Kyllä sitä useammin kuuli. Rockradio aloitti toimintansa kesäkuussa 1980. Lähetykset olivat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Välipäivinä tuli Nuortenradio, jossa myös kuuli joskus erittäin hyvää musiikkia. Lisäksi oli Kovan päivän ilta, Nuorten sävellahja 22001 jne.
Kun tultiin 80-luvun puoliväliin, aloittivat paikallisradiot toimintansa. Ensimmäisenä lähetyksensä käynnisti Radio City, joka toimi Lepakossa. Radio 957 aloitti elokuussa 1986. tuntui hienolta, kun mihin aikaan päivästä tahansa saattoi kuulla hyviä biisejä – ja useita peräkkäin!
Minä olen syntynyt 1974 ja 80-luku oli mun lapsuus ja nuoruus, eli peruskouluaika, koulu oli persiistä, mutta elämä muuten ihan ok. Muoti oli ihan mahtavaa 70-luvun muotiin verrattuna, samoin hiukset, meikit, musiikki, sarjat, elokuvat ym. 80-luvulla oli myös työttömyyttä, ja sitten loppupuolella asuntolainojen korot nousi 20%:iin. Neuvostoliitosta en muista että koulussa olisi juuri kummemmin puhuttu kuin muistakaan maista, eihän sitä tosin osannut odottaa että se romahtaa ja Saksat yhdistyy, mutta mitäpä sitä lapsena muutenkaan politiikasta ymmärsi, muuta kuin että Kekkonen olisi pitänyt olla presidentti ikuisesti. Mun vanhemmilla oli taloudellisesti tosi tiukkaa, mutta meillä oli silti kaikki hyvin.
Pikkukaupungissa oli 5 pankkia ja kaikissa pitkä rivi tätejä tiskillä palvelemassa, muitakin kauppoja oli ja palvelut pelasi.
Olkatoppaukset, sähäkkä permis, "sininen enkeli"-drinkki ja näyttävät korut.
Ihanaa ja huoletonta nuoruusaikaa. :D
Wham! - Wake Me Up Before You Go-Go