Normaalit asumisen äänet? Lapsiperheen naapurina
Alakerrassamme asuu lapsiperhe, joka huuuutaaa. Ainoa, jonka ääntä en kuule on perheen isä.
Tänään aamulla heräsin klo 8, lasten huutoon ja kämpässä juoksuun. Kun tulevat kotiin, niin siihen loppuu hiljaisuus myös meillä. Töiden jälkeen, jos makoilen hetken sohvalla, niin lasten huuto säestää rentoutumistani.
Lisäksi sisällä juostaan tömps, tömps tai muuten kolataan ja romistellaan.
Onko normaalia asumisen ääntä? Klo 21 huutoheikut menevät nukkumaan eli iltaisin minulla on puolitoista tuntia omaa rauhaa omassa kodissani ennen kun menen nukkumaan. Ja aamulla kaikki alkaa alusta.
Ehdotuksia, mitä asialle voisi tehdä?
Kommentit (355)
Meillä esikoinen on meluisa, kuopus niin hiljainen ettei häntä edes kuule.
Lapsi- ja koiraperheenä asutaan suosiolla omakotitalossa. Saadaanpa sitten möykätä.
Minäkin säälin naapureitani. Vauva ja uhmaikäinen itkevät useasti päivässä kilpaa meillä esim. ulos lähtiessä ja uhmaikäinen saattaa kiukuta koko vauvan imetyshetkenkin. Olisi kauheaa, jos naapuri vielä tulisi valittamaan kun omat hermot on muutenkin koetuksella.
Vierailija kirjoitti:
Asumme omakotitalossa ja väitän, ettei meistä lähde hirveää ääntä ja meteliä. Puhumme täysin normaalilla puheäänellä, emme huuda ja karju toisillemme jatkuvasti. Radiot, televisiot ym eivät soi nupit kaakossa, lapsillamme ei ole pikkumönkijöitä tms ja mopoja ei ole eikä tule.
Lapsia on kaksi tyttöä, mielestäni on myytti, että lapsiperheistä kuuluu lähteä korvia raastava meteli. Tai sitten en vain edes tajua omaa meteliämme.
No pyhä yksinkertaisuus. Ei kyse ole siitä kuuluuko lapsiperheestä lähteä meteliä, vaan siitä saako lapsiperheestä lähteä meteliä. Ja kyllä saa. Valittavalla naapurilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia puuttua.
Musta on ihan ok sanoa se, että lasten jatkuva huuto ärsyttää ja häiritsee. Ei se kivaa ole, että pikkulapsiperheet voivat dominoida meidän kaikkien muiden elämistä täällä, erityisesti jos kyse on selvästi rajojen ja kasvatuksen puutteesta. Kyllä siitä ärsytyksestä saa puhua. Sitten siihen tilanteeseen on pakko vaan sopeutua tai muuttaa pois, koska ei sille mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin, jos se olisi mahdollista. Omat lapseni opetin pienenä siihen, että ulkona saa juosta ja meluta, sisällä ollaan rauhallisemmin. En ymmärrä, miten nuo vanhemmat kestävät tuota meteliä. Kyllä kerrostaloon ääniä mahtuu, mutta sekin on tapakasvatusta, että otetaan muut huomioon.
Nyt kuuluu ulinaa ja kirkumista selä äidin ääni: "pojaaaat". Kumpa voisin muuttaa. Ap
Muuten voisitte olla vaikka meidän naapureita, mutta pojaaaaaat lähtivät jo aamulla mökille ja vuokralla asutaan. Aina, kun veljekset ovat yhdessä, ääntä lähtee, toinen on neurokirjolla, toinen vain muuten ilmaisee itseään kantavalla äänellään. Olen kyllä kysellyt monesta paikasta apuja ja neuvoja, mutta kuulemma hyvin monenlaiset asiat ovat normaaleja, kun kyse on sisarusten väleistä. Kaikenlaista on kokeiltu ja omatkin hermot ovat koetuksella. Pahoittelut naapureille, tällä hetkellä en pysty tekemään enempää.
Nauti vielä niistä pienistä hetkistä, milloin on hiljaista. "Poooijaaat" kun tuosta koko ajan kasvaa, niin valvovat jatkossa yli 21eli tilanne tulee vaan huononemaan.
No ei ole normaaleja elämisen ääniä huutaa koko päivän. Kyllä ne kakarat voi opettaa olemaan hiljaa.
Onneksi lapset asuvat alakerrassa. Jos ne tömistelisivät yläkerrassa meteli olisi kahta kauheampi. Olen huomannut, että joissakin perheissä keskusteleminen hoidetaan huutamalla ja se ei todellakaan ole normaalia asumisen ääntä vaan erittäin huonoa käytöstä.
Ei tuossa voi oikein mitään tehdä. Lapset kasvaessaan oppivat hiljaisemmiksi kun kielitaito kehittyy ja sanavarasto lisääntyy.
Huutaminen on yleensä syytä heikosta sanavarastosta. Huutaminen on hyvin primitiivinen tapa ilmaista itseään.
Kymmenen vuotta vielä niin ap saa olla rauhassa.
Lapset ovat äänekkäitä. Muuta omakotitaloon niin saat hiljaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi lapset asuvat alakerrassa. Jos ne tömistelisivät yläkerrassa meteli olisi kahta kauheampi. Olen huomannut, että joissakin perheissä keskusteleminen hoidetaan huutamalla ja se ei todellakaan ole normaalia asumisen ääntä vaan erittäin huonoa käytöstä.
Just tämä! Että onhan se eri asia, jos joku neurokirjon lapsi huutaa kun ei muuta osaa vs. se että tavan ihmisten pitää joka ikinen normaali asia huutaa puhumisen sijaan tai että lapsia ei edes yritetä opettaa ottamaan sisällä vähän rauhallisemmin
Vierailija kirjoitti:
Asumme omakotitalossa ja väitän, ettei meistä lähde hirveää ääntä ja meteliä. Puhumme täysin normaalilla puheäänellä, emme huuda ja karju toisillemme jatkuvasti. Radiot, televisiot ym eivät soi nupit kaakossa, lapsillamme ei ole pikkumönkijöitä tms ja mopoja ei ole eikä tule.
Lapsia on kaksi tyttöä, mielestäni on myytti, että lapsiperheistä kuuluu lähteä korvia raastava meteli. Tai sitten en vain edes tajua omaa meteliämme.
Wt yh-perheessä juuri nuo asiat, joita ette maininnut tekevänne, ovat aivan normaalielämään kuuluvia ääniä ja asioita. Niitä sietämättömät on jotain mt apua kaipaavia tapauksia heidän mielestään..
Noista jäi vielä puuttumaan ne yölliset sessiot ulinoineen ja sängyn ryskämiset milloin mitäkin vasten, silloin, milloin se yh on onnistunut jonkun saalistamaan saattamaan itsensä jälleen siunattuun tilaan ja näin varmistamaan sen kotona olemisensa jatkumisen seuraavat lähes neljä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Nauti vielä niistä pienistä hetkistä, milloin on hiljaista. "Poooijaaat" kun tuosta koko ajan kasvaa, niin valvovat jatkossa yli 21eli tilanne tulee vaan huononemaan.
Tämä on valitettavan tosi asia...:( Meillä alakerran pennut huutaa ihan yömyöhään, vaikka itse haluaisin nukkumaan klo 21, niin se pitää tehdä omalla vastuulla.
Se pienin harrastaa juoksua ja pomppuja joskus jopa klo 00 asti ja isommat teinit sitten huutaa, paiskoo ja tömistää ihan miten haluavat. Äitihän tässä perheessä on samanlainen meuhkaaja kuin jälkikasvunsakin. Ovat kuulemma normaaleja ääniä. Koita Ap jaksaa ❤ itse oon ihan loppu töiden jälkeen tuohon apinointiin...
Vierailija kirjoitti:
Onneksi lapset asuvat alakerrassa. Jos ne tömistelisivät yläkerrassa meteli olisi kahta kauheampi. Olen huomannut, että joissakin perheissä keskusteleminen hoidetaan huutamalla ja se ei todellakaan ole normaalia asumisen ääntä vaan erittäin huonoa käytöstä.
Jep, ja sitten on vielä tää, kun jotkut huutavat huoneesta toiseen. Kuuluu tosi selvästi kaikki "nyt syömään!", "puuroa!" "joo äiti on tulossa!" "hei oletko nähnyt mun sitä ja sitä tavaraa?!" yms. Hirveän isot erot perheissä. Ei minun lapsuudenkodissani keskusteltu huutamalla, huhuiltu asioita talon toiselle puolelle tai riehuttu sisällä. Puhuttiin nätisti huutamatta ja mentiin ulos juoksemaan ja huutamaan. Ja ihan kerrostalossa asuttiin.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole normaaleja elämisen ääniä huutaa koko päivän. Kyllä ne kakarat voi opettaa olemaan hiljaa.
Se että lapset voi tai voisi opettaa toisin ei tee äänistä normaaliin elämään kuulumattomia. Normaaliin elämiseen toisissa perheissä kuuluu äänet, toisissa niitä siedetään vähemmän. Oma asumismuoto kannattaa valita sen mukaan pystyykö sietämään myös muiden normaalin elämän.
Voihan sitä aina kysyä naapureilta, voisiko metelitasoa vähän laskea mutta toisaalta kyse on ns. normaaleista äänistä. Eikö se äidin huutaminen juuri tarkoita, että yrittää pitää niitä poikia hiljaisina mutta aika usein tuloksetta? En sitten tiedä, onko mitään hyötyä pyytää melutason hiljentämistä, jos kerran itsekin tietävät, että meteli on liian kova.
Voisitko sitten itse tehdä asialle jotain? Osta korvatulpat tai kuulosuojaimet, laita kotona tv tai musiikki riittävän kovalle. Jumppaa pahimpien huutojen päälle, kun eivät voi tuolloin tulla valittamaan omasta jytkeestäsi. Laita imuri päälle ja imuroi, kun huuto alkaa. Jos huuto on ns. taukoamatonta, suosittelen tuota musiikkia. Täyshiljaisuudesta voit nauttia sitten klo 21 jälkeen.
Meillä toimii sellaiset normaalit kuulokkeet hyvin. Olen aika meluherkkä enkä kestä lasten leikkimisestä tulevia ääniä, kun heillä on kavereita, joten laitan kuulokkeet korvilleni ja kaikki ovat onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme omakotitalossa ja väitän, ettei meistä lähde hirveää ääntä ja meteliä. Puhumme täysin normaalilla puheäänellä, emme huuda ja karju toisillemme jatkuvasti. Radiot, televisiot ym eivät soi nupit kaakossa, lapsillamme ei ole pikkumönkijöitä tms ja mopoja ei ole eikä tule.
Lapsia on kaksi tyttöä, mielestäni on myytti, että lapsiperheistä kuuluu lähteä korvia raastava meteli. Tai sitten en vain edes tajua omaa meteliämme.
No pyhä yksinkertaisuus. Ei kyse ole siitä kuuluuko lapsiperheestä lähteä meteliä, vaan siitä saako lapsiperheestä lähteä meteliä. Ja kyllä saa. Valittavalla naapurilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia puuttua.
Kyllä pitää oppia sietämään normaaliin asumiseen kuuluvia ääniä kun asuu kerrostalossa. Yleensä klo 7-22 sanotaan useimman talon säännöissä.
Jos haluaa täyden hiljaisuuden niin paras etsiä ok-talo ( niissäkin voi kuulua naapuriin kovat riitelyt ym, jos ovat vieri vieressä) tai muuttaa jonnekin korpeen.
Koira saa haukkua kun ei hauku tunteja, lapset saa juosta ja huutaa, vauva saa itkeä ..pianoa saa pimputtaa tms ...Sitten on erikseen myöhäisillan/yön kova möykkääminen, humalaisten riitelyt ym.
Jos pitää juhlia, niin on kohteliasta ilmoittaa etukäteen ilmoitustaululla, että anteeksi häirö etukäteen, mutta meillä on tuparit tms ja voi kuulua ääniä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi lapset asuvat alakerrassa. Jos ne tömistelisivät yläkerrassa meteli olisi kahta kauheampi. Olen huomannut, että joissakin perheissä keskusteleminen hoidetaan huutamalla ja se ei todellakaan ole normaalia asumisen ääntä vaan erittäin huonoa käytöstä.
Huono käytöson huonoa käytöstä, mutta toisaalta ihan normaaliin elämään kuuluvaa että kaikissa perheissä käytöstavat ei ole yhtä hyviä tai lapsia ei samalla tavalla opeteta käyttäytymään hiljaa kuin jossakin muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme omakotitalossa ja väitän, ettei meistä lähde hirveää ääntä ja meteliä. Puhumme täysin normaalilla puheäänellä, emme huuda ja karju toisillemme jatkuvasti. Radiot, televisiot ym eivät soi nupit kaakossa, lapsillamme ei ole pikkumönkijöitä tms ja mopoja ei ole eikä tule.
Lapsia on kaksi tyttöä, mielestäni on myytti, että lapsiperheistä kuuluu lähteä korvia raastava meteli. Tai sitten en vain edes tajua omaa meteliämme.
No pyhä yksinkertaisuus. Ei kyse ole siitä kuuluuko lapsiperheestä lähteä meteliä, vaan siitä saako lapsiperheestä lähteä meteliä. Ja kyllä saa. Valittavalla naapurilla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia puuttua.
Kyllä pitää oppia sietämään normaaliin asumiseen kuuluvia ääniä kun asuu kerrostalossa. Yleensä klo 7-22 sanotaan useimman talon säännöissä.
Jos haluaa täyden hiljaisuuden niin paras etsiä ok-talo ( niissäkin voi kuulua naapuriin kovat riitelyt ym, jos ovat vieri vieressä) tai muuttaa jonnekin korpeen.
Koira saa haukkua kun ei hauku tunteja, lapset saa juosta ja huutaa, vauva saa itkeä ..pianoa saa pimputtaa tms ...Sitten on erikseen myöhäisillan/yön kova möykkääminen, humalaisten riitelyt ym.
Jos pitää juhlia, niin on kohteliasta ilmoittaa etukäteen ilmoitustaululla, että anteeksi häirö etukäteen, mutta meillä on tuparit tms ja voi kuulua ääniä.
Koira ei saa haukkua.
No itseasiassa kerrostalossa ei ole mitään erityistä oikeutta olla kotonaan kuulematta naapurin lasten ääniä. Siksi ap:n kaltaisille ei kerrostaloasuminen sovi - etenkään omistusasunnossa, josta ei voi naapurin vaihtuessa niin helposti muuttaa. Pitää miettiä muita asumisratkaisuja.