En saa ystäviä, mutta kukaan ei kehu eikä sano negatiivista
En tiedä mikä minussa on vikana, mutta kaikki kaikkoaa ympäriltä. Siltä tuntuu. Kavereita on ehkä 5, mutta nähdään harvoin. Todella hyvää ystävää ei ole ollut sitten teini-iän. Kukaan ei halua tutustua syvemmin. En saa tietää mikä minussa on vikana. En tiedä edes sitä millainen olen muiden mielestä, mitkä on huonoja puolia. En ymmärrä, miten tilannetta voisi muuttaa :(
Kommentit (10)
Ikäsi ja elämäntilanteesi?
Aikuisten ystävyys on luonnostaan erilaista kuin lapsena tai teininä. Ehkä olet murrosvaiheessa?
Olen 35v, kolmen lapsen äiti. Olen muuttanut monta kertaa. Ap
Eikös Facebookissa ole ystäväryhmiä? Onnea matkaan!
Olet tosi onnekas että sulla on 5 kaveria, tai sitten et.
Mulla ei ole yhtäkään, eikä haittaa.
Vaikea sanoa sinua tapaamatta. Mutta näin ensialkuun koita olla keskittymättä siihen mikä sinussa on vikana, sillä keskittymällä vikoihisi kietoudut vain itseesi ja vellot negatiivisuudessa. Ja jo koko lähtökohtasi on väärä: tunnut ajattelevan että sinussa on varmasti jotain huonoa mikä ei kelpaa muille. Unohda itsekritiikki ja koita sen sijaan elää parhaasi mukaan sellaista elämää, jota sellainen ihminen eläisi jota itse ihailisit, ja jonka kanssa haluaisit viettää aikaa. Tee vaikka konkreettinen lista luonteenpiirteistä mitä itse ihailet ihmisissä. Esim: luotettava, hyväsydäminen, spontaani, avulias, sympaattinen, vaatimaton, heikompia puolustava jne. Sitten ala elää elämääsi sen mukaan. Ole oma idolisi. On ihme, jos ihmiset eivät ala luonnostaan hakeutua seuraasi, sillä olemalla hyvä ihminen ja ystävä, muut ovat onnekkaita saadessaan nauttia seurastasi. Ja tunnet itsekin olosi hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen 35v, kolmen lapsen äiti. Olen muuttanut monta kertaa. Ap
Sama minulla paitsi ei muuttoja. Uusia ystäviä ei ole tullut esikoisen vauvaiän jälkeen. Ensimmäisestä äitiyslomasta jäi pari hiekkalaatikon kautta tutuksi tullutta pysyvästi ystäviksi. Pidän yhteyttä myös koulu ja opiskelukavereihini. En koe ongelmaksi, että ystäviä ei ole paljoa, alle 10? En ehdi nykyisiäkään ystävyyssuhteuta kunnolla hoitaa. Taitaa olla aika myöhäinen ikä myös sinulle löytää uusia sydänystäviä. Tämän ikäisenä on helpompi löytää kavereita harrastukseen tai hiekkalaatikolle. Ei enää sellaista jonka kanssa koko maailma jaettaisiin. Suosittelen siis lämmittelemään vanhoja suhteita.
Minulla muuten samaa, mutta kavereita ei ole yhtään. Kaipaisin kovasti jotain palautetta, edes niistä negatiivisista puolistani, jotta voisin edes yrittää ymmärtää. Mutta ilmeisesti en sitten herätä kenessäkään minkäänlaisia ajatuksia tai reaktioita. Olen näkymätön.
Ihmiset ovat hankalia tutustumaan. Kannattaa kysyä, pyytää ja järjestetää vaikka illanistujaisia, kertaa tuhat. Ihan ketä tahansa, aivan pienistä tutuista. Vähitellen oppii miten kannattaa pyytää niin, ettei toinen säikähdä. Sitten jossain vaiheessa ihmiset alkavat pyytää takaisin. Ne jotka eivät, voi pikkuhiljaa sivuuttaa pois. Osa taas ei halua uusia tuttuja, lähipiiri on täynnä. Älä loukkaannu siitä, ihmisten aika ei riitä kaikkeen. Avoimia ihmisiä kyllä löytyy. Uusien tuttavuuksien kautta taas tutustuu uusiin ihmisiin, joista voi tulla paremmin ystäviä. YouTubesta kannattaa katsoa videoita, miten saada ihmiset pitämään itsestään ja tehdä hyvä ensivaikutelma. Äläkä sano koskaan ei sosiaalisille tilaisuuksille, mitä enemmän sanot ei, sitä vähemmän kutsutaan koska "ei se kuitenkaan pääse/halua tulla". Ajattele jokainen sosiaalinen tapahtuma tilaisuutena, vaikka tekeminen ei viehättäisi. Äläkä koskaan ajattele, ettet kehtaa pyytää toista. Jos toinen kysyttäessä kiermurtelee, sano että vaikutti kivalta ihmiseltä ja olisit halunnut tutustua paremmin, mutta ymmärrät kyllä jos ei halua ja anteeksi jos pahoitit mielen tai aiheutit hänelle kiusallisen tunteen. Yleensä tämän lauseen jälkeen voi taas jatkaa normaalisti vaikka harrastuksessa, jos toinen ei halua tutustua tai sitten toinen kertoo takaisin haluavansa myös tutustua, ja siitä se taas lähtee. Lisäksi suomalaiset ovat hieman amerikkalaistuneet, "pitäisi nähdä/tehdä on jotain joskus" on tullut tännekin. Se ei tarkoita muuta kuin nättiä fraasia ja kohteliaisuutta. Mutta kun sitä on toisen kanssa hokenut tarpeeksi, on luontevampaa pyytää tätä oikeasti jonnekin ilman säikähtämistä. Ja sitten kun tutustut toiseen, älä takerru. Aluksi näkemistä kerran kkssa, hyvin sujuvaan pari kertaa kkssa. Aikuiset ovat kiireisiä.
T. Pari kertaa ystäväpiirin tyhjästä rakentanut
Auttakaa :( . Kun haluan jutella, minulla ei ole ketään kelle soittaa , joten juttelen vain täällä av:lla :(. Ap