Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi kaksikielisyys ei ole rikkaus Ruotsissa tai Ahvenanmaalla?

Vierailija
04.03.2017 |

Meillehän on opetettu, että kaksikielisyys on suunnaton rikkaus.

Miksi esim. Ruotsi tai Ahvenanmaa eivät tätä ymmärrä, vaan haluavat välttämättä olla isosta suomenkielisestä vähemmistöstään huolimatta yksikielisiä?

Kommentit (88)

Vierailija
81/88 |
04.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Osaako Juha Sipilä ruotsin kieltä?

Vierailija
82/88 |
04.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

71 jatkaa...

Meni hiukkasen pieleen. Tässä oikea info: 

Minoritetsspråk i Sverige

Det finns fem erkända minoritetsspråk i Sverige. 

De är finska, meänkieli (samtliga varieteter), samiska (samtliga varieteter), romani chib (samtliga varieteter) och jiddisch, vilka har större rättigheter än andra minoritetsspråk i Sverige. Det svenska teckenspråket har en juridisk ställning som liknar de officiella minoritetsspråken, och kan därför i många fall ses som ett sjätte minoritetsspråk. I Sverige talar och använder majoriteten av befolkningen det svenska språket.

Niin, eli siellä on virallisia vähemmistökieliä kuten Suomessakin on esim. kolme saamen kieltä. Ruotsalaisilta ei vaadita vähemmistökielten opiskelua tai julkisissa viroissa todistusta vähemmistökielen osaamisesta.

Ongelma ei siis ole se, etteikö ruotsillakin voisi olla Suomessa virallista asemaa. Ongelma on se, että ruotsi on perusteettomasti samassa asemassa maan pääkielen suomen kanssa. Tällöin vaaditaan kaikessa symmetrinen kohtelu, mikä ei ole oikein, kun toista kieltä puhuu 5% ja toista 95%.

Ruotsin kielilaki olisi oikein hyvä malli Suomeenkin. Suomen kieli siis ainoaksi viralliseksi pääkieleksi. Ja ruotsille saamen kielten kanssa rinnakkainen vähemmistökielen asema.

Minoritetsspråkets ställning

I april 2000 trädde i Sverige lagar i kraft gällande rätten att inom olika samhällsorgan och offentliga verksamheter få använda och tala språken samiska, finska och meänkieli i vissa kommuner. Lagarna utvidgades sedan den 1 januari 2010.

Lagarna grundades enligt Europeiska minoritetsspråkskonventionen som Sveriges riksdag stadfäste år 1999. Orsaken till att konventionen stiftades var det ökande intresset att skydda och bevara nationella minoriteter. De tre minoritetsspråken finska, meänkieli och samiska har en starkare ställning och större rättigheter än vad språken romani och jiddisch har. Ett antal kommuner utpekades som särskilda förvaltningsområden, där enskilda bland annat har rätt att använda språken i sina kontakter med domstolar och andra myndigheter men också utökad rätt till exempelvis ålderdomsvård på det egna språket.

Förvaltningsområdet för finska omfattar kommunerna Borlänge, Borås, Botkyrka, Degerfors, Enköping, Eskilstuna, Fagersta, Finspång, Gällivare, Gävle, Göteborg, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiruna, Köping, Luleå, Motala, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Stockholm, Sundbyberg, Sundsvall, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Trosa, Uddevalla, Umeå, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker, Östhammar och Övertorneå. 

https://sv.wikipedia.org/wiki/Minoritetsspr%C3%A5k_i_Sverige

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/88 |
04.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä Ruotsissa ei enää kaksikielisyydellä pärjää, satakielisyys on lähempänä totuutta...

Vierailija
84/88 |
04.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkäsin ruotsin opiskelusta, oli jotenkin helppo kieli oppia ja sain koulussa AINA arvosanoja 8-10 ihan vielä lukiossakin. Nyt ikää 25v enkä muista enää MITÄÄN kyseisestä kielestä! Aivan turhaa opettaa tuota kieltä, sitä ei koskaan tule käytettyä missään ellei sitten suunnittele työskentelevänsä Ruotsissa/Norjassa tai lähtevänsä sinne vaihtoon yms. Mutta siis noin yleisesti ottaen olipa turhaa oikeasti, mitään enää mielessä vaikka hyvät arvosanatkin sillon tuli. Koko kieli unohtuu parissa vuodessa unholaan.

Voisin täysin jakaa mielipiteesi, paitsi itselläni ruotsin arvosana ei koskaan alittanut yhdeksää. Olin töissä Ahvenanmaalla tai Ruotsissa kaikki lukiokesäni, mutta siihenpä tarve jäikin. Sittemmin englanti ja saksa vetivät pidemmän korren.

Suomi on aito vähemmistökieli, jota tulisi suojella. Sitä odotellessa.

Vierailija
85/88 |
04.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä Ruotsissa ei enää kaksikielisyydellä pärjää, satakielisyys on lähempänä totuutta...

Hyvä. Kauan eläköön satakielisyys, vaikka vielä mieluummin kaksisataiskielisyys. Mitä useampi, sen parempi. 

Jos ei tuo sinulle kelpaa niin olet aivan vapaa muuttamaan pois ruotsista. Istua siellä ja vikistä on hyvin epämiehellistä (älä edes yritä väittää että olisit muka nainen). 

Vierailija
86/88 |
04.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täällä Ruotsissa ei enää kaksikielisyydellä pärjää, satakielisyys on lähempänä totuutta...

Tyypillistä rasistin vinkumista. *alapeukkua*

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/88 |
05.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Miksi kaksikielisyys ei ole rikkaus Ruotsissa..."

Siitä yksinkertaisesta syystä että ruotsissa kaksikielisyys katsotaan rajoittuneeksi. Ruotsin virallinen kanta on että monikielisyys on rikkaus. Ymmärrätkö eron? 

Vierailija
88/88 |
05.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Osaako Juha Sipilä ruotsin kieltä?

Ei osaa.

Kiusallista RKP:lle, että menestyneeksi yritysjohtajaksi, ison puolueen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi pääsee ilman ruotsin taitoa. Perustelepa siinä sitten pakkoruotsia yläasteikäisille.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan kolme