Lue keskustelun säännöt.
Ymmärrättehän että parisuhde ei ole mikään luonnollinen yksikkö, ydinperhekin keksittiin vasta viime vuosisadalla
02.03.2017 |
Luonnollisin yksikkö on n. 20 hengen heimo. Monissa eristyneissä alkuperäiskulttuureissa tuota esiintyy edelleen. Lapset hoidetaan yhdessä, eikä ole suurtakaan merkitystä sillä kuka sattuu olemaan isä.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on sulle tärkeää niin muuta metsään asumaan heimon kanssa. Keräät vaan ryhmän kasaan ja aloitatte uuden elämän poissa pahasta sivistyksestä.
metsään? Aika monen (iso)isovanhemmat ovat eläneet tuollaisessa n. 20 hengen yhteisössä. Minun isoäitinikin eli lapsena. Samassa talossa tai pihapiirissä eli naimattomat tädit, isovanhemmat, isän ensimmäisen vaimon lapset.
Vätätkö ettei isoisovanhempiesi aikaan pidetty parisuhdetta arvossa? Kaikki hässivät ympäriinsä ja lapsista ei oikein tiedetty kenen ne ovat? Parisuhde on ollut tiukempi kuin nyt.
Työnjaon ja tilanpuutteen takia on eletty samoissa tiloissa. Sosiaaliturvaa ei ole ollut joten sukupolvet ovat asuneet yhdessä.
Itse asiassa au-lapset ovat olleet kirkonkirjojen mukaan hirmu yleisiä vaikka niitä (etenkin kirkon piirissä) paheksuttiin. Joka suvussa on äpäräesivanhempia. Talojen pojat ja isännät ovat tehneet lapsia piikojen kanssa tai piiat ja rengit keskenään. Varmasti on renkikin tehnyt toisinaan emännän kanssa vaikkei se kiron kirjassa näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisin yksikkö on n. 20 hengen heimo. Monissa eristyneissä alkuperäiskulttuureissa tuota esiintyy edelleen. Lapset hoidetaan yhdessä, eikä ole suurtakaan merkitystä sillä kuka sattuu olemaan isä.
Noin pieni ei ole ollut luonnollinen yksikkö sen jälkeen kun sapiens oppi puhumaan. Eläinten laumat toki ovat noin pieniä.
Esim. ennen kristinuskon tuloa Suomeen oltiin pelkästään tuollaisissa pienissä yhteisöissä hyvin hajallaan. Vasta kirkkojen, lakien ja verojen myös alkoi olla isompia yksiköitä.
Kylät ovat olleet Suomessa tavallinen yksikkö. Isojako 1700-luvulla rikkoi suomalaiset kyläyhteisöt erillisiin tiloihin siellä täällä.
Joo, mutta ennen kirkkoa ne olivat tällaisia pieniä sukulaiskyliä, kirkko kokosi ne suuremmiksi yhteisöiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollisin yksikkö on n. 20 hengen heimo. Monissa eristyneissä alkuperäiskulttuureissa tuota esiintyy edelleen. Lapset hoidetaan yhdessä, eikä ole suurtakaan merkitystä sillä kuka sattuu olemaan isä.
Kuka estää sinua elämästä noin?
Miksi oletat että minä haluaisin elää noin?
Kunhan toin esille että tällainen ydinperhemalli ei ole mikään luonnollinen yksikkö vaan kulttuurin tuotos. Onko jollain muulla nisäkkäällä "ydinperhettä"?
ap
Nisäkkäillä on monenlaisia malleja. Valtavista laumoista aina yksinäisiin yksilöihin jotka ovat yhdessä vain paritellakseen ja emokin vieroittaa poikaset elääkseen taas yksin.
On toki monenlaisia malleja, mutta ei ydinperhemallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on sulle tärkeää niin muuta metsään asumaan heimon kanssa. Keräät vaan ryhmän kasaan ja aloitatte uuden elämän poissa pahasta sivistyksestä.
metsään? Aika monen (iso)isovanhemmat ovat eläneet tuollaisessa n. 20 hengen yhteisössä. Minun isoäitinikin eli lapsena. Samassa talossa tai pihapiirissä eli naimattomat tädit, isovanhemmat, isän ensimmäisen vaimon lapset.
Vätätkö ettei isoisovanhempiesi aikaan pidetty parisuhdetta arvossa? Kaikki hässivät ympäriinsä ja lapsista ei oikein tiedetty kenen ne ovat? Parisuhde on ollut tiukempi kuin nyt.
Työnjaon ja tilanpuutteen takia on eletty samoissa tiloissa. Sosiaaliturvaa ei ole ollut joten sukupolvet ovat asuneet yhdessä.
Itse asiassa au-lapset ovat olleet kirkonkirjojen mukaan hirmu yleisiä vaikka niitä (etenkin kirkon piirissä) paheksuttiin. Joka suvussa on äpäräesivanhempia. Talojen pojat ja isännät ovat tehneet lapsia piikojen kanssa tai piiat ja rengit keskenään. Varmasti on renkikin tehnyt toisinaan emännän kanssa vaikkei se kiron kirjassa näy.
Isännillä on ollut määräävä asema piikoihin. Monelle tytölle on varmaan sanottu että maantielle kerjuulle jos et anna.
Parisuhdetta arvostettiin suuresti ja suurin osa ihmisistä siihen pyrki.
Parisuhde ei ole mitenkään luonnotoan ja pakotettu malli ihmisille. Suuri osa haluaa sellaiseen. Itse kenties kuulut vähemmistöön joka ei sitä kaipaa ja luulet muidenkin ajattelevan samoin.
Parisuhde on luonnollinen asia, mutta ei todellakaan kymmeniä vuosia kestävänä kuten kulttuurimme sen määrittelee. Muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen ja seuraava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin perhe saattoi käsittää myös palvelijat, työntekijät ja orjat mutta kyllä siinäkin oli ytimenä ydinperhe.
Meillä ei ole myöskään juuri tietoa millaisia meidän eurooppalaisten kivikautiset yhteisöt olivat. Eivät välttämättä samanlaisia kuin jonkun sademetsän heimon.
Ei nuo "orjat" tai "palvelijat" ole ollenkaan yleinen ilmiö. Näissä yksiköissä on ollut pääasiassa lähisukulaisia. Esim. suomalainen 1800-luvun maatilayhteisö on aika lähellä tuollaista heimoyhteisöä. Toki muualta saattoi tulla piikoja ja renkejä mutta he olivat usein nuoria, eivätkä mitenkään sidottuja ko. yhteisöön ts. saivat vapaasti lähteä muualle halutessaan. Joka tapauksessa ydiperhe ei ole ollut kovinkaan elinkelpoinen yksikkö ennen nykyaikaa.
Enkä tiedä vapaudesta, palvelijoiden sopimukset tehtiin vuodeksi ja nuoren vanhemmat olivat yleensä niitä heidän puolestaan sopimassa.
Vaikka ennen olikin aika paljonkin naimattomia, suurin osa silti avioitui jo nuorena ja silloinkin alunperin isän luvalla, jonka lain mukaan piti kuunnella myös äidin neuvoa. Avioliitot olivat myös taloudellisia sopimuksia, vanhemmat etsivät taitavaa ja ahkeraa miniää tai vävyä. Maatiloja ei saanut lohkoa, oli palveluspakko tilattomille, työkyvyttömistäkin piti tiloilla huolehtia. Kaupunkeihin ei ilman lupaa voinut muuttaa ja sielläkin oli ammattikuntalaitos käytössä. Toki ammattikunnissa ja kaupungin elimissä pyrittiin huolehtimaan oppipojan paikka eli ammattikoulutus myös niille pojille, joiden isä oli kuollut.
Siirtolaisuus on aina ollut paitsi taloudellisen turvallisuuden hakemista myös mahdollisuus etsiä paikka, jossa toteuttaa omaa tahtoa, omaa mielipidettä, omaa tapaa olla ja elää.
Maailman sivu, myös "kehittyneissä länsimaisissa yhteiskunnissa" on tiedetty, että johtajauros (ja myös naaras, kuten Katariina Suuri tai nykypäivän superjulkimot) voi harrastaa seksiä miten huvittaa. Parisuhde on normi, mutta ei sellainen, johon kaikki pyrkisivät. Ja silloin kun tilaisuus tulee, suuri osa ihmisistä myös hyvin mielellään poikkeaa tästä normista.
Ap:lla on siis ihan hyvä pointti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin elän pitkälle kehittynyttä länsimaista elämää kuin jotain eristäytynyttä alkuperäiskulttuuria.
Niin, siis tää materialismi ja sisäinen tyhjyys koska ihminen on vain yhteiskunnallinnen tuotantoeläin joka on propagandalla ja aivopesulla saatu uskomaan, että elää jotenkin tosi kehittynyttä ja hyvää elämää. Koululääketiede, tiedemaailma, media kaikki toitottavat tätä materialistista maailmankatsomusta, jossa vain näkyvä ja mitattava on totta kutistaa ihmiset robottimaisiksi yhteiskunnan palvelijoiksi, jotka todellakin luulevat olevansa kehityksenhuipulla.
Ikävää, että se suljettu, ehkäpä menetetty sielu joka luuraa sydämen kohdalla, se pieni tunne...jos jollain sitä enää onkaan kertoo kuinka TYHJÄÄ JA MITÄTÖNTÄ on tämän kehittyneen, titteleitä, vaatemerkkejä, ulkomaanmatkoja, statusta, valtaa,. rahaa halajavan ihmisen elämä.
Nisäkkäillä on monenlaisia malleja. Valtavista laumoista aina yksinäisiin yksilöihin jotka ovat yhdessä vain paritellakseen ja emokin vieroittaa poikaset elääkseen taas yksin.