Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko se tasa-arvoa, jos äiti ei halua että isä jää lapsen kanssa kotiin?

Vierailija
02.03.2017 |

Onko nainen matriarkaattisen harhan vallassa jos katsoo että äitinä pitää jäädä kotiin?

Kommentit (89)

Vierailija
21/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Miten se on käytännössä mahdollista? Kellotetaanko aikaa vai miten?

Vierailija
22/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei palkkaeron ja työsuhde-etujen sekä työaikamuodon eron vuoksi ollut mitään järkeä siinä, että mies olisi jäänyt kotiin ja mä olisin mennyt töihin.

Miehen palkka (brutto) 3100 + lisät 500-1000e/kk. Etätyömahdollisuus ja liukuvat työajat. Ei ilta- tai viikonlopputöitä, ellei erityisesti halua tehdä töitään juuri silloin. Ei henkisesti tai fyysisesti rankkaa hommaa.

Mun palkka (brutto) 2300 + lisät 200-400. Kolmivuorotyö, ei liukumaa, listat tehdään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Ei siis mitään mahdollisuutta joustoon työajan puolesta. Lisiä tulee, jos työskentelee öisin ja viiikonloppuisin (iltalisä olematon). Henkisesti ja fyysisesti rankka työ, listat epäergonomisia eli paljon iltavuorosta aamuvuoroon, yksittäisiä vapaita, yövuorojen jälkeen vain yksi vapaa yms.

Eli kun jäin kotiin, oli meillä nettotulot yli 3000 euroa kotihoidontuellakin. Jos mies olisi jäänyt, olisi netto ollut kotihoidontukiaikana 2300e. Onko joku ihme, että ihan yhteistuumin valittiin mut jäämään kotiin?

Eli miehesi luopui isyydestä ja omiin lapsiinsa tutustumisesta 700 euron kuukausikorvausta vastaan. Toivottavasti saitte ostettua sillä rahalla kivan auton, mistä naapurit ovat kateellisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Miten se on käytännössä mahdollista? Kellotetaanko aikaa vai miten?

No kellota. Jos älysi ei muuten riitä jakamaan aikaa. Kellotat varmaan sukulaisvierailutkin, että kaikkia tulee huomioitua tasapuolisesti.

Vierailija
24/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tasa-arvoa, että nainen jää ja haluaa jäädä miestä useammin kotiin. Nainen on siihen biologisesti soveltuvampi.

Miksi nainen on biologisesti soveliaampi? Synnytys ja imetys on hoidettu, mitä enää tarvitaan?

Jokin idea siinä kuintenkin on, että lapsen ensinmäinen hoivaaja on nainen. Ja pienet lapset tarvitsevat äitiä äidin ja isän vaistojen ollessa erilainen. Sanotaankin, että  isä on se, joka rohkaisee lasta kehittymään, äiti taas huolehtii tunnepuolesta. Vanhempinen pitäisi täydentään toisiaan omia vahvuuksia käyttäen, eikä kaikkea voi millään jakaa tasan.

Ei mitään sanotaankin-mutua vaan ihan rehtiä faktaa pöytään.

Vierailija
25/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Vierailija
26/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei palkkaeron ja työsuhde-etujen sekä työaikamuodon eron vuoksi ollut mitään järkeä siinä, että mies olisi jäänyt kotiin ja mä olisin mennyt töihin.

Miehen palkka (brutto) 3100 + lisät 500-1000e/kk. Etätyömahdollisuus ja liukuvat työajat. Ei ilta- tai viikonlopputöitä, ellei erityisesti halua tehdä töitään juuri silloin. Ei henkisesti tai fyysisesti rankkaa hommaa.

Mun palkka (brutto) 2300 + lisät 200-400. Kolmivuorotyö, ei liukumaa, listat tehdään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Ei siis mitään mahdollisuutta joustoon työajan puolesta. Lisiä tulee, jos työskentelee öisin ja viiikonloppuisin (iltalisä olematon). Henkisesti ja fyysisesti rankka työ, listat epäergonomisia eli paljon iltavuorosta aamuvuoroon, yksittäisiä vapaita, yövuorojen jälkeen vain yksi vapaa yms.

Eli kun jäin kotiin, oli meillä nettotulot yli 3000 euroa kotihoidontuellakin. Jos mies olisi jäänyt, olisi netto ollut kotihoidontukiaikana 2300e. Onko joku ihme, että ihan yhteistuumin valittiin mut jäämään kotiin?

Turha puhua siis että haluaa tasa-arvoa, kun oikeasti haluaa rahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tasa-arvoa, että nainen jää ja haluaa jäädä miestä useammin kotiin. Nainen on siihen biologisesti soveltuvampi.

Miksi nainen on biologisesti soveliaampi? Synnytys ja imetys on hoidettu, mitä enää tarvitaan?

Jokin idea siinä kuintenkin on, että lapsen ensinmäinen hoivaaja on nainen. Ja pienet lapset tarvitsevat äitiä äidin ja isän vaistojen ollessa erilainen. Sanotaankin, että  isä on se, joka rohkaisee lasta kehittymään, äiti taas huolehtii tunnepuolesta. Vanhempinen pitäisi täydentään toisiaan omia vahvuuksia käyttäen, eikä kaikkea voi millään jakaa tasan.

Jos vaikka kuoriutuva ankka näkee ensimmäisenä koiran, ankka pitää sitä emonaan. Näin on biologia määrännyt. Voikin siis miettiä, onko luonto järjestänyt kaiken aina ihan järkevimmällä mahdollisella tavalla.

Vierailija
28/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Ketjun aihe ei ollut tämä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei palkkaeron ja työsuhde-etujen sekä työaikamuodon eron vuoksi ollut mitään järkeä siinä, että mies olisi jäänyt kotiin ja mä olisin mennyt töihin.

Miehen palkka (brutto) 3100 + lisät 500-1000e/kk. Etätyömahdollisuus ja liukuvat työajat. Ei ilta- tai viikonlopputöitä, ellei erityisesti halua tehdä töitään juuri silloin. Ei henkisesti tai fyysisesti rankkaa hommaa.

Mun palkka (brutto) 2300 + lisät 200-400. Kolmivuorotyö, ei liukumaa, listat tehdään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Ei siis mitään mahdollisuutta joustoon työajan puolesta. Lisiä tulee, jos työskentelee öisin ja viiikonloppuisin (iltalisä olematon). Henkisesti ja fyysisesti rankka työ, listat epäergonomisia eli paljon iltavuorosta aamuvuoroon, yksittäisiä vapaita, yövuorojen jälkeen vain yksi vapaa yms.

Eli kun jäin kotiin, oli meillä nettotulot yli 3000 euroa kotihoidontuellakin. Jos mies olisi jäänyt, olisi netto ollut kotihoidontukiaikana 2300e. Onko joku ihme, että ihan yhteistuumin valittiin mut jäämään kotiin?

Turha puhua siis että haluaa tasa-arvoa, kun oikeasti haluaa rahaa.

Eihän tuo lainaamasi kirjoittaja mitään tasa-arvosta puhunut. Vaan myönsi ihan reilusti, että vain rahalla oli jotain merkitystä tuossa päätöksessä. Ei häntä tasa-arvo kiinnosta yhtään tippaa.

Vierailija
30/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tasa-arvoa, että nainen jää ja haluaa jäädä miestä useammin kotiin. Nainen on siihen biologisesti soveltuvampi.

Yrittäkää nyt päättää mitä te haluatte. Aina vingutaan, että miehenkin pitäisi jäädä hoitovapaalle, mutta samalla todetaan ette miehet osaa.

Salli minun nauraa.

Kai tajuat, että ei ole olemassa mitään "naisten mielipidettä"? Ai niin, mutta kommenttisihan osoittaa että et tajua sitten yhtään.

Me naiset emme päätä joukolla mitä me naiset haluamme, vaan jokaisella on omat näkemyksensä.

Iso osa naisista vaatii tasa-arvoa, mutta sitten kun tulee kyse siitä, onko lapsen kanssa isä vai äiti, tasa-arvo unohtuu naiseltakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tasa-arvoa, että nainen jää ja haluaa jäädä miestä useammin kotiin. Nainen on siihen biologisesti soveltuvampi.

Miksi nainen on biologisesti soveliaampi? Synnytys ja imetys on hoidettu, mitä enää tarvitaan?

XX-kromosomit ja valtavasti erilaiset hormonit. Onhan se sattumaa, että naiset hakeutuvat hoitoalalle edelleen v. 2017.

Väität siis että nainen ei itse päätä koulutusta ja työtään vaan naisen hormonit?

Jos kyseessä on hormonit, näyttää siltä, ettei tasa-arvon vaatimuksiin ole enää mitään edellytyksiä.

Vierailija
32/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Ketjun aihe ei ollut tämä.

Niin, ketjun aihe oli onko lastenhoitokysymys tasa-arvokysymys ja sitä se ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Ketjun aihe ei ollut tämä.

Niin, ketjun aihe oli onko lastenhoitokysymys tasa-arvokysymys ja sitä se ei ole.

Syyt vaan ovat vieä epäselvät. On tarjottu syyksi rahaa, miehen empatiakyvyttömyyttä, erilaista psyykettä (mitkä erot?), biologia kuten hormoneja...

Mikäli nämä lähtökohdat ulotetaan koko yhteiskuntaan, ei naisten kannata enää vaatia tasa-arvoa.

Vierailija
34/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta kyse on lähinnä perheen tilanteesta ja perheen vanhemmista mikä on järkevää.

Jos toisen kotiin jääminen olisi syystä tai toisesta taloudellisesti mahdotonta niin vaikeahan sitä on toteuttaa.

Jos jompikumpi vanhemmista ei halua olla lasten kanssa tai kokee että lasten kanssa oleminen on vain somessa kirjoittelua/pleikan pelaamista ym niin ei tällaisen kannata jäädä lapsia hoitamaan koska lapset kärsivät hoidon puutteesta.

Eli perheessä kannattanee miettiä kaikkia eri vaihtoehtoja ja etsiä perheelle sopiva ratkaisu. Ratkaisu ei saisi olla epäreilu kumpaakaan vanhempaa kohtaan eikä varsinkaan lapsia kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Ketjun aihe ei ollut tämä.

Niin, ketjun aihe oli onko lastenhoitokysymys tasa-arvokysymys ja sitä se ei ole.

Syyt vaan ovat vieä epäselvät. On tarjottu syyksi rahaa, miehen empatiakyvyttömyyttä, erilaista psyykettä (mitkä erot?), biologia kuten hormoneja...

Mikäli nämä lähtökohdat ulotetaan koko yhteiskuntaan, ei naisten kannata enää vaatia tasa-arvoa.

Voi jankuti jankuti. Lue ap:n kysymys otsikosta. Ei kaikkea voi laittaa tasa-arvon piikkiin, on kyse kahden ihmisen keskinäisestä vallankäytöstä. Tasa-arvoon vedoten kyseinen henkilö voi vaatia jakoa puoliksi, mutta kaikilla jako puoliksi ei ole tasa-arvoa.

Vierailija
36/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Ketjun aihe ei ollut tämä.

Niin, ketjun aihe oli onko lastenhoitokysymys tasa-arvokysymys ja sitä se ei ole.

Syyt vaan ovat vieä epäselvät. On tarjottu syyksi rahaa, miehen empatiakyvyttömyyttä, erilaista psyykettä (mitkä erot?), biologia kuten hormoneja...

Mikäli nämä lähtökohdat ulotetaan koko yhteiskuntaan, ei naisten kannata enää vaatia tasa-arvoa.

Voi jankuti jankuti. Lue ap:n kysymys otsikosta. Ei kaikkea voi laittaa tasa-arvon piikkiin, on kyse kahden ihmisen keskinäisestä vallankäytöstä. Tasa-arvoon vedoten kyseinen henkilö voi vaatia jakoa puoliksi, mutta kaikilla jako puoliksi ei ole tasa-arvoa.

Nyt tuli niin krpytistä tavaraa että tiedätkö enää itsekään, mitä kirjoitat?

Vierailija
37/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Se voi olla tai voi olla olematta. Jos toinen vanhemmista käy mielummin palkkatöissä ja toinen hoitaa lasta, sekin voi olla tasa-arvoa. Molemmat saa päättää mitä haluavat.

Ketjun aihe ei ollut tämä.

Niin, ketjun aihe oli onko lastenhoitokysymys tasa-arvokysymys ja sitä se ei ole.

Syyt vaan ovat vieä epäselvät. On tarjottu syyksi rahaa, miehen empatiakyvyttömyyttä, erilaista psyykettä (mitkä erot?), biologia kuten hormoneja...

Mikäli nämä lähtökohdat ulotetaan koko yhteiskuntaan, ei naisten kannata enää vaatia tasa-arvoa.

Voi jankuti jankuti. Lue ap:n kysymys otsikosta. Ei kaikkea voi laittaa tasa-arvon piikkiin, on kyse kahden ihmisen keskinäisestä vallankäytöstä. Tasa-arvoon vedoten kyseinen henkilö voi vaatia jakoa puoliksi, mutta kaikilla jako puoliksi ei ole tasa-arvoa.

Siksi tarvitaankin lainsäädäntö, että vältytään vallankäytöltä.

Vierailija
38/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No olipas ''hieman'' kärjistetty kommentti. Ihanko totta mielestäsi se työelämään palaava vanhempi luopuu vanhemmuudestaan? 

Meillä siis mies pystyi myös olemaan enemmän läsnä lapsen kanssa työnteon ohella (joustavan työajan vuoksi) kuin mitä itse olisin (ei-joustava työaika, pidemmät työmatkat).

Tietysti se rahakin painoi vaakakupissa! Ei kuitenkaan niin paljon, että olisimme edes harkinneet lapsen laittamista hoitoon heti vanhempainvapaakauden jälkeen :) Mutta ymmärtänet eron elintasossa, jos tulot ovat rapiat 2000e vs. rapiat 3000e. 

Vierailija
39/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on tasa-arvoa, että nainen jää ja haluaa jäädä miestä useammin kotiin. Nainen on siihen biologisesti soveltuvampi.

Miksi nainen on biologisesti soveliaampi? Synnytys ja imetys on hoidettu, mitä enää tarvitaan?

XX-kromosomit ja valtavasti erilaiset hormonit. Onhan se sattumaa, että naiset hakeutuvat hoitoalalle edelleen v. 2017.

Väität siis että nainen ei itse päätä koulutusta ja työtään vaan naisen hormonit?

Jos kyseessä on hormonit, näyttää siltä, ettei tasa-arvon vaatimuksiin ole enää mitään edellytyksiä.

Nainen ja hormoninsa tietty. Yksi on näemmä saatu käännytettyä jo.

Vierailija
40/89 |
02.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteen työnjaolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa, sillä on, että molemmat tekevät yhtä paljon. (mitä nyt sitten tekevätkään)

Mikä sinusta korvaa lapsen hoidon ja kasvattamisen? Olisiko kuitenkin niin että se on korvaamaton?

Nyt oli kyse tasa-arvosta ja sitä ei ole työtehtävien jakaminen eri tehtävien kesken. Lastenhoito voidaan jakaa tasan ajallisesti vanhempien kanssa ja kasvattajina molempia tarvitaan.

Tasa-arvoa on että molemmat viettävät lapsen kanssa saman ajan.

Tasa-arvoa on sitten sekin, etteivät tuhannet naiset lisäänny ilman, että taloudessa asuu mies. Tuet tosin juoksee noin paremmin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kolme