Kokemuksia koirien siirtämisestä uuteen kotiin?
Onko täällä kellään kokemuksia koirien siirtämisestä esimerkiksi kaverien tai sukulaisten hoitoon?
Miten meni?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
No on paljonkin, erilaisista tilanteista, kun koiria kasvatan. Oma mieliipiteeni kokemusteni perusteella on, että asiaa dramatisoidaan ihan turhaan. Jotkuthan jopa lopetuttavat terveitä koiria koska kuvittelevat, etteivät ne voisi sopeutua uuteen kotiin. Mutta käytännössä sopeutuvat hyvinkin nopeasti hyvään kotiin, varsinkin jos alussa koirille tarjotaan paljon virikkeitä ja liikuntaa niin ettei niillä ole aikaa koko ajan muistella ja ikävöidä entistä omistajaansa.
Hoitoon jättämiset - kyllähän toiseen kotiin meno aina on koiralle jonkinlainen stressi, ja siksi kovin usein ei tätä toivoisi tapahtuvan ainakaan herkän luonteisille koirille. Jos koira on niitä jotka ei juuri välitä hoitoon jäännistä niin se on ok, mutta on niitäkin jotka ekan viikon syövät huonosti, uikuttelevat oven edessä omistajaa odottaen, ja näille toki jatkuva hoidoissa oleminen huonontaa elämänlaatua. Usein niille olisi parempi päästä pysyvästi kotiin josta ei tarvitse joutua hoitoon vähän väliä.
Mukavaa että on ammattilaisia linjoilla. Miten mielestäsi pitäisi puhua osapuolelle, jonka mielestä on ihan hirveää siirtää koirien hoitovastuu jollekin toiselle ihmiselle?
ap
Aivan varmasti on jollain kokemusta tästä. Miten se onnistui?
Koira ikävöi pari päivää ja yötä. Voi syödä huonosti, tehdä tarpeita sisälle, olla apaattinen. Jos sitä aktivoidaan riittävästi se sopeutuu ja laumautuu uuteen paikkaan parissa viikossa. En veisi omiani koirahoitoloihin joissa ovat omissa oloissaan selleissä tai tarhoissa ulkokoirina. Ei ole hyväksi koiran psyykelle. Kotihoito on eri juttu.
Siis puhutaanko tässä nyt hoitoon jättämisestä vai koiran myymisestä/antamisesta uuteen kotiin? Kokemusta on kyllä molemmista. Kyllä ne sopeutuvat, tokihan se aikansa vie. Enkä kyllä ymmärrä tuota hoitoloiden demonisoimistakaan, hyvin ne siellä pärjäävät.
Tuli mieleen lapsuudestani. Meidän Suomen pystykorva, mitä rotua ei kovin pehmeänä pidetä, jätettiin hautajaisreissun takia kenneliin (kasvattaja) viikoksi.
Kun tultiin hakemaan, juoksi koira häkistä vinhaa vauhtia autollemme ja oli kerrassaan onnellinen. Osasipa mörököllikin, joka ei esim. silityksistä välittänyt, olla iloinen jälleen näkemisestä.
Otin muutaman kuukauden ikäisen koiran, jota ensimmäinen perhe ei pystynyt pitämään. Pari päivää tosiaan ikävöi, mutta hyvin on sopeutunut. Vähän helposti vieläkin stressaantuu, mutta on aivan ihana koira.
No on paljonkin, erilaisista tilanteista, kun koiria kasvatan. Oma mieliipiteeni kokemusteni perusteella on, että asiaa dramatisoidaan ihan turhaan. Jotkuthan jopa lopetuttavat terveitä koiria koska kuvittelevat, etteivät ne voisi sopeutua uuteen kotiin. Mutta käytännössä sopeutuvat hyvinkin nopeasti hyvään kotiin, varsinkin jos alussa koirille tarjotaan paljon virikkeitä ja liikuntaa niin ettei niillä ole aikaa koko ajan muistella ja ikävöidä entistä omistajaansa.
Hoitoon jättämiset - kyllähän toiseen kotiin meno aina on koiralle jonkinlainen stressi, ja siksi kovin usein ei tätä toivoisi tapahtuvan ainakaan herkän luonteisille koirille. Jos koira on niitä jotka ei juuri välitä hoitoon jäännistä niin se on ok, mutta on niitäkin jotka ekan viikon syövät huonosti, uikuttelevat oven edessä omistajaa odottaen, ja näille toki jatkuva hoidoissa oleminen huonontaa elämänlaatua. Usein niille olisi parempi päästä pysyvästi kotiin josta ei tarvitse joutua hoitoon vähän väliä.