Kaljuuntuminen pilaa täysin 20 vuotiaiden miesten naisten tapailut.

Kaljut miehethän ovat ihania. Minun mieheni alkoi kaljuuntua kuulemma jo alle 20-vuotiaana ja kaljuuntuminen oli jo aika pitkällä kun hän oli 24v, jolloin tavattiin. Hän toi itse hiusasiansa esiin tosi aikaisin, varmaan pari viikon seurustelun jälkeen alkoi valitella kaljuuntumistaan. En oikeasti edes ollut kiinnittänyt siihen huomiota ennen kuin hän alkoi harmitella sitä. Ei se kaljuuntuminen ollut mikään turn off, mutta siitä vinkuminen kieltämättä oli. Onneksi mies oli huonosta itsetunnostaan huolimatta muuten niin hyvä pakkaus, että päätin pitää hänet ja nykyään hänellä on sitä paitsi tosi paljon parempi itsetunto! (Ja varmaan mietit olenko ruma, no en ole.)

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa kerta, kun olen ollut lähellä pettää miestäni oli kerran parikymppisenä baarissa, kun eräs raamikas kaljupää tuli iskemään. Olin kuolannut sitä koko illan ja se varmaan tajusi, mistä oli kyse. Mutta sitten kaverini otti asiasta pultit ja jouduin lähtemään rauhoittelemaan häntä. Olen todella uskollista tyyppiä, joten en varmaan olisi koskaan antanut itselleni anteeksi, jos olisin sen kaljupään matkaan lähtenyt. Muta siinä vain oli jotain eläimellistä vetovoimaa. Kai se huokui testosteronia, kaljuuntuminenhan johtuu runsaasta testosteronin tuotannosta.

Taisi olla höylä kalju eikä mikään kranssi kalju. Ja eihän komeille miehille kaljuuntuminen varmaan tuhoa viehättävyyttä yhtä radikaalisti kuin muilla

Kyllä se oli ihan oikeasti päälakikalju. Varmaan höylällä ajellut loput toki. Lihaksikas kyllä ja siinä mielessä komea. Mutta lihakset voi kuka tahansa käydä salilta hankkimassa. Nykyään olen muuten naimisissa kaljun miehen kanssa. Ihan aito kalju sekin on.

Ne lihakset ei tee kenestäkään yksinään maskuliinisen komeaa. Tarvitaan komeita kasvonpiirteitä ja pituutta myös

Huoh. Joo, itse asiassa mieheni on aivan jumalaisen komea, varhain kaljuuntunut entinen valokuvamalli. Ja se minua baarissa iskemään tullut mies oli ammatiltaan Hollywood-näyttelijä. Onko tämä nyt uskottavampi tarina?

Asiassa ei tarvitse mennä liiallisuuksiin. Ja ymmärräthän että nyt puhutaan rumista miehistä ylipäätään. Rumasta tulee entistä rumempi kaljuna ja taviksesta taas rumempi. Ymmärrät varmaan logiikan? Sieltä pohjalta on etenkin minun mahdotonta ponkaista naisten mielestä komeaksi

Tarvitseeko "ruman" miehen edes tavoitella sellaista, että olisi naisten mielestä komea? Ei meinaan mikään ihme, että joutuu pettymään jos tavoittelee mahdottomia.

No mielestäni se on aika iso juttu ikäiselleni miehelle unohtaa naiset loppuiäksi mutta tietenkin tilanteen kannalta olisi järkevää

Siis meinaat, että jos et ole yleisellä tasolla naisten mielestä komea, niin sitten voit unohtaa naiset loppuiäksesi?? Että sinulle ei riitä se, että olisit vaikka tavallisen näköinen ja ehkä joidenkin naisten mielestä jopa viehättävä? Jännä juttu miten muutkin ei-komeat miehet onnistuvat pariutumaan ihan hyvin, mutta sinulle se olisi mahdotonta ellet ole mahdollisimman monen naisen mielestä komea.

Kyse onkin nyt siitä että en ole edes tavallisen näköinen vaan ruma. Miksi rumaa pitäisi kukaan viehättävänä kun parempiakin on naisille tarjolla? Tottakai tavalliset miehet löytää jonkun vaikka 30:n puolella.

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa kerta, kun olen ollut lähellä pettää miestäni oli kerran parikymppisenä baarissa, kun eräs raamikas kaljupää tuli iskemään. Olin kuolannut sitä koko illan ja se varmaan tajusi, mistä oli kyse. Mutta sitten kaverini otti asiasta pultit ja jouduin lähtemään rauhoittelemaan häntä. Olen todella uskollista tyyppiä, joten en varmaan olisi koskaan antanut itselleni anteeksi, jos olisin sen kaljupään matkaan lähtenyt. Muta siinä vain oli jotain eläimellistä vetovoimaa. Kai se huokui testosteronia, kaljuuntuminenhan johtuu runsaasta testosteronin tuotannosta.

Taisi olla höylä kalju eikä mikään kranssi kalju. Ja eihän komeille miehille kaljuuntuminen varmaan tuhoa viehättävyyttä yhtä radikaalisti kuin muilla

Kyllä se oli ihan oikeasti päälakikalju. Varmaan höylällä ajellut loput toki. Lihaksikas kyllä ja siinä mielessä komea. Mutta lihakset voi kuka tahansa käydä salilta hankkimassa. Nykyään olen muuten naimisissa kaljun miehen kanssa. Ihan aito kalju sekin on.

Ne lihakset ei tee kenestäkään yksinään maskuliinisen komeaa. Tarvitaan komeita kasvonpiirteitä ja pituutta myös

Huoh. Joo, itse asiassa mieheni on aivan jumalaisen komea, varhain kaljuuntunut entinen valokuvamalli. Ja se minua baarissa iskemään tullut mies oli ammatiltaan Hollywood-näyttelijä. Onko tämä nyt uskottavampi tarina?

Asiassa ei tarvitse mennä liiallisuuksiin. Ja ymmärräthän että nyt puhutaan rumista miehistä ylipäätään. Rumasta tulee entistä rumempi kaljuna ja taviksesta taas rumempi. Ymmärrät varmaan logiikan? Sieltä pohjalta on etenkin minun mahdotonta ponkaista naisten mielestä komeaksi

Tarvitseeko "ruman" miehen edes tavoitella sellaista, että olisi naisten mielestä komea? Ei meinaan mikään ihme, että joutuu pettymään jos tavoittelee mahdottomia.

No mielestäni se on aika iso juttu ikäiselleni miehelle unohtaa naiset loppuiäksi mutta tietenkin tilanteen kannalta olisi järkevää

thaimaa tai venäjä jne

Vierailija kirjoitti:

Ap on päättänyt että syynä naisettomuuteen (ja kai myös työttömyyteen ja täydelliseen yksinäisyyteen) on se että hän on lyhyt ja ruma ja kalju. Jo pelkästään loogisella ajattelulla ja miehen viestejä lukemalla selviää, että nuo kolme asiaa ovat miehellä ongelmista pienin. Mies siis syyttää kaljuaan ja lyhyyttään ja rumuuttaan ja naiset jättävät hänet väliin ihan muista syistä. Miehen polla ei kuitenkaan riitä ymmärtämään näistä syistä mitään, vaan hän toistaa rumaa, lyhyttä ja kaljua kuin jumiin jäänyt levysoitin. Miten tästä eteenpäin? Ei kai mitenkään. Ihmiset jaksaa vastailla miehelle koska kukaan ei tahdo millään uskoa että joku voi olla näin sakea.

Vain täysi idiootti ei ymmärrä kuinka paljon nuo ulkonäölliset viat vaikuttaa naissuhteissa menestymiseen negatiivisesti

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2771 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä samaa mieltä monen kaljuudesta valittavan kanssa täällä. Itse olen 26-vuotias "ohimokalju". Mulla on ohuet vaaleat hiukset ja niin kauan kuin muistan, on hiusrajani ollut tosi korkealla. Se ei ole alkanut ns. keskiotsasta vaan otsan yläosasta. Oikeastaan olisin hiustensiirron tarvinnut jo varmaan 16-vuotiaana. Olen hyvähygieninen ja pukeudun fiksusti ja siististi. Miesten hoitotuotteet ovat aina olleet itselle tuttuja. Aloin 21-vuotiaana käymään salilla ja hommasin itselleni timmimmän vartalon kun 85% miehistä, joita näätte pävittäin. Nuoret naiset eivät kuitenkaan halua olla kanssani tämän hiusrajaongelman takia. Minulla on kaiken lisäksi tuon korkean otsan lisäksi ihan tosi iso pää, jolle en mahda mitään ja kaljun ajaminen vaatisi aika paljon munaa.

Ja teidän on turha alkaa mitään, että tuo ei ole se syy, mutta minähän se päivittäin itsenäni elän, käyn koulussa/töissä ja liikun ihmisten ilmoilla ja kuulen mitä minustakin puhutaan. Minulle on baarissakin naiset muutamana kerran sanoneet "Laita hiukses kuntoon" tai "Laita ulkonäkö kuntoon" jne. ja se tuntuu tosi pahalta, koska välitän ulkonäöstäni enemmän kuin moni parisuhteessa oleva mies ja naiset eivät sitä tajua. En vaan ole kasvonpiirteitteni takia tarpeeksi hyvännäköinen. Pitäisi olla otsa tyyliä Robin ja hiukset kammattu yhtä v*tun hintisti.

Olen myös silloin opiskellessa joskus äitilleni puhelimessa itkenyt, eikö voitaisi hankkia sitä hiustensiirtoa, että niitä saisi Latviassa tai Turkissa 2000-4000 eurolla ja äitini on aina kieltänyt ja vähätellyt asiaa osittain varmaan siksi, että minulla olisi parempi olo. Ja kyllä tämä varmaan teistä kuullostaa säälittävältä ja minun pitäisi kasvattaa selkäranka ja olla sinut itseni kanssa paremmin vaan miten se on mahdollista kun asiasta saa jatkuvasti kuulla? Jatkuvasti sain koululla kuulla ivallista pilkkaa ulkonäön takia, niin miten se hyvän itsetunnon hankkiminen on mahdollista? Kun ei kelpaa niin ei kelpaa :(

Nimenomaan kun me kaljuuntuvat emme juuri kelpaa ulkonäkömme takia niin silloinhan se on ihan niistä naisista kiinni, pariudummeko vai emme. Sinulla kuulostaa tuo tilanne olevan vielä ihan toivoa täynnä. Jos sulla on hiuksia riittävästi ja vaan tuo hiusraja on ongelma niin ilman muuta mene hiustensiirtoon. Kyllä se hinta varmasti on sen arvoista että naiset kiinnostuisivat enemmän. Suomestakin saat jo tuolla 4000 e hinnalla tuon otsan kuntoon

Ap

Mietipä nyt järjellä. Minä olen nainen. Miten minä voin vaikuttaa sinun pariintumiseesi? En yhtään mitenkään. Miten joku random-nainen tuolla ulkona tai netissä voi vaikuttaa sinun pariintumiseesi? Ei yhtään mitenkään. Arvaan kyllä mitä ajat takaa: jonkun naisen pitäisi päättää pariutumisestasi rakastumalla sinuun, mutta trust me, tuo ei ole normaali ajatusmaailma. Tuo on todella, todella outo ajatusmaailma ja olen aivan varma, että tuo outous on paljon suurempi syy yksinäisyyteesi kuin kaljuuntumisesi.

Sitä juurikin ajoin takaa. Minä en voi asiaa oikein muuttaa. Pallo on naisten puolella nyt miten he tähän sitten suhtautuvat. He määrittävät siis sen tulenko koskaan seurustelemaan. En sano että naisilla olisi velvollisuus rakastua minuun mutta heistä se on silti nyt enemmän kiinni.

Tämä pätee vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että pariutumisen ainoa este on ulkonäkösi niiltä osin, joita et voi muuttaa. Oletko nyt aivan varma, että se on ainoa syy? Jos katsot ympärillesi, huomaat kuitenkin, että lyhyys tai kaljuus eivät ole mitään ehdottomia esteitä pariutumiselle joten kuinka suurella todennäköisyydellä ne ovat ainoita tai edes varsinaisia esteitä sinunkaan pariutumisellesi?

Miksi se ei sitten voisi olla ainoa este? Olen ihan samanlainen kun muutkin ikäiseni pojat: hauskana ja fiksuna pidetty ja ystäviä löytyy sekä miehistä että naisista. Harrastuksiakin on. Mistä muusta se voisi olla kiinni kun rumuudesta? Ja täytyy ottaa huomioon sekin että en ole vain pelkästään lyhyt, kalju tai ruma vaan noita kaikkia. Ja kyllähän sen naisten puheistakin kuulee että on se ulkonäkö heillekkin keskeistä miehistä puhuttaessa.

No ihan hyvin voi olla kyse pelkästään siitä, että et ole vielä vain kohdannut sitä "oikeaa". Ottaen huomioon hyvin nuoren ikäsi, tuo vaihtoehto ei ole edes epätodennäköinen taikka epätavallista.

Sitten jos muita mahdollisia syitä pohtii, niin et sinä tällä palstalla itsestäsi kovin fiksua mielikuvaa ole antanut, sorry vaan. Viestiesi perusteella ajatusmaailmasi on aika yksioikoinen ja lapsellisuuteen saakka ehdoton. Olet toistuvasti sortunut todella karkeisiin yleistyksiin tyyliin "kukaan nainen ei huoli lyhyttä miestä", "kaikille naisille ulkonäkö on miehessä tärkeintä" jne. Tämän jälkimmäisen väitteen olet vienyt jopa niin pitkälle, että olet haukkunut valehtelijoiksi ne naiset, jotka ovat sanoneet etteivät pidä ulkonäköä tärkeänä.

Olet myös kertonut että sinulle itsellesi naisen ulkonäkö on tärkein asia parinvalinnassa. Olet sanonut että arvostat naisia ennenkaikkea viehättävän ulkonäön perusteella. Olet siis mitä ilmeisimmin itse hyvin pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen ihminen. Ja ei siinä mitään, saathan sinä sitä olla, mutta sitten ei pidä ihmetellä, että huomiosi kiinnittyy niinikään ulkonäkökeskeisiin ja pinnallisiin ihmisiin. Olet tässäkin ketjussa jo sanonut, että muunlaisia nuoria naisia ei olekaan kuin ulkonäköön tuijottavia. Tämä kertoo selvää kieltä siitä, että et ole edes huomannut niitä nuoria naisia, joille ulkonäkö ei ole määräävässä asemassa. Kuitenkin ihan jokaisessa ketjussa johon olet osallistunut, sellaisia naisia on ollut. Mutta heidän olemassaolonsa sinä joko unohdat seuraavaan ketjuun mennessä, tai leimaat heidät valehtelijoiksi.

Lisäksi ainoa aihe josta ainakaan täällä tunnut keskustelevan, on ulkonäkö ja nimenomaan keskityt todella mielelläsi oman ulkonäkösi haukkumiseen. Kai nyt sentään kavereidesi kanssa puhut muustakin? Mutta oikeasti tuo kuukaudesta toiseen alati jatkuva itsesäälisurkuttelu on tosi iso turn-off, ihan ulkonäöstäsi riippumatta. Tiedät itsekin kuinka paljon sinua on yritetty täällä rohkaista ja avata maailmankuvaasi näkemään muutakin kuin omat ehdottomat uskomuksesi. Mutta mikään ei auta. Parhaimmassa tapauksessa jätät hyviin ja rohkaiseviin argumentteihin reagoimatta ja pahimmillasi olet lytännyt niiden esittäjän siksi, että hän ei voi mitään mistään tietää, koska ei ole niin ruma kuin sinä.

Minä uskon että ikä ja elämänkokemus korjaa ison osan näistä mainitsemistani jutuista. Paljon antaa anteeksi jo se fakta, että olet vielä niin nuori, että hädin tuskin olet lapsenkengistä ulos pyristellyt. Mutta ehkä oikeasti kannattaisi ulkonäön sijaan joskus ottaa kriittisen silmäilyn alle myös ne omat asenteet.

Mistä voin siis erottaa ne naiset joille ulkonäköni ei olisi este? Ovatko esimerkiksi kaikki kauniiksi miellettävät naiset sitten ulkonäkökeskeisiä ja vaikkapa ylipainoiset eivät ikinä ole? Itse en kyllä usko että on olemassa sitä "oikeaa" joka vain osuu jokaisen kohdalle. Kyse on markkina-arvosta eli siitä kuinka monelle kelpaat kumppaniksi. Mitä enemmän sitä sinulla on , sitä enemmän on niitä vastaan tulevia "oikeita" joiden kanssa tulee juttuun.

Aika kuvaavaa, että ainut asia, jota koko pitkästä viestistäni sinulle käteen jäi, oli, kuinkas muutenkaan, ulkonäkö... 😉😃

Eihän tuollaiseen kysymykseen mitään yleispätevää vastausta ole, mutta näin karkeasti ottaen sellainen nainen, joka ei kiinnitä suurta huomiota omaan ulkonäköönsä, harvemmin tekee sitä toistenkaan kohdalla. Toisaalta, kun kerran uskot markkina-arvoteoriaan, niin eikö homma ole aika helppo. Alat etsiä niitä oman tasoisia naisia. Kun kerran pidät itseäsi rumana, todennäköisesti sinun tasoisesi nainen on myös sellainen, jota pidät rumana.

Kyse on viehättymisestä, ei siitä kuinka tärkeänä arvona ulkonäköä pitää. Miksi luulet että rumakaan nainen viehättyisi rumasta miehestä ? Kyllä minullekin vaikka olen ruma itse on sillä väliä onko nainen silmääni viehättävä vai ei.

No yksilöllistähän se on, millaisista miehistä kukakin viehättyy, myös rumien kohdalla. Toisaalta rumalta naiselta saattaisi löytyä enemmän ymmärrystä toisen ulkonäkövirheitä kohtaan, kun on omistaan saanut kärsiä. Ja kun ihan oikeasti kaikki naiset eivät viehäty miehessä vain tai edes ensisijaisesti ulkonäköön, vaan persoona ratkaisee paljon. Mutta tätähän sinä et ole tähänkään mennessä uskonut, joten tuskin uskot nytkään. Siksi ilmeisesti mieluummin ryvet kuukaudesta toiseen itsesäälissä kuin edes yrittäisit kehittää itsessäsi niitä henkisiä ominaisuuksia.

Tuota väittämää nyt ei varmaan kukaan usko

Mun mieheni on 30-vuotias ja kaljuuntuu päälaelta.

Se on silti mun mielestäni maailman komein mies.

Mutta sillä on hyvä itsentunto. Yrittäisit sinäkin aloittaja kasvattaa hiusten sijaan itsetuntoa. Itsevarma mies on seksikäs, oli hiuksia tai ei. Epävarma mies on epäseksikäs, oli hiuksia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Mun mieheni on 30-vuotias ja kaljuuntuu päälaelta.

Se on silti mun mielestäni maailman komein mies.

Mutta sillä on hyvä itsentunto. Yrittäisit sinäkin aloittaja kasvattaa hiusten sijaan itsetuntoa. Itsevarma mies on seksikäs, oli hiuksia tai ei. Epävarma mies on epäseksikäs, oli hiuksia tai ei.

Ei rumaa kaljupäätä mikään asenne pelasta. Toisille sopii kalju ja toiset se saa näyttämään aivan kamalalta

Hiusrajani on ollut aina korkealla, aloin kaljuuntua jo 17v ja nyt 26v on vaan ohuet hiukset pää laella erittäin huonolla hiusrajalla, pidän hattuja koska asia ahdistaa mutta olen huomannut että asia ahdistaa enemmän minua kuin muita ihmisiä tai nais kumppaneita. Ongelmani onkin se että teen asiasta itse ongelman ja älyän

kyllä sen mutta en voi jotenkin muuttaa pinttynyttä ajatus maailmaani. Olen kokeillut eri tyylejä tai yhdistelmiä mm. Parta+kalju, kalju + ei partaa, harvat hiukset + parta jne.. olen huomannut sen että nais asioissa jokaisella naisella on ollut oma mielipiteensä ja en voi miellyttää kaikkia, ehkä yleisin naisten mielipide on ollut että pää asia että tukka on siistitty jos ei siis voi olla hyvä tukka. Parrasta jotkin tykkäävät ja jotkin inhoavat. Ehkä pitää vaan hyväksyä itsensä ja olla sujut itsensä kanssa mutta se on erittäin vaikeaa kun oma itsekriittisyys estää paljon normaalia toimintaa ja ajattelua. Noidankehä!

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies kaljuuntuu 20 vuotiaana? Onko se jokin geneettinen ongelma? Mieheni on 45 ja hänellä on paksut hiukset.

Se johtuu korkeasta testosteroni tasosta. Eli kaljuilla miehillä se on korkea ja ihmisrodun jatkumisena välttämätön. Ihmisen karvoitus on koko ajan vähenemässä ja lopulta naisillakaan ei ole hiuksia päässä, koska ihmisrotu ei tarvitse niitä selviytyäkseen. Evoluutio menee eteenpäin ja muuttaa ihmistä tarpeen mukaan, enää ei tarvita karvapeitettä kun ei asuta luolissa ja lämmitellä nuotion varassa. Nämä nyt kaljuuntuvat tietysti kärsivät, mutta he ovat kehityksessä aikaansa edellä.

Minun mielestä on turhaa ruokkia ajatusta, että kaljuuntuminen pilaa jotakin elämästä. Se vain ruokkii huonoa itsetuntoa, negatiivista kuvaa itsestä ja vaikeuttaa asioita. Ajattelen näin, koska se on asia mille ei voi tehdä oikeastaan mitään eikä ole omavalinta jos puhutaan perinnöllisestä kaljuuntumisesta. Se on tavallaan yksi osa kehon toimintaa. En todellakaan siis vähättele tai kiellä sen aiheuttamaa kärsimystä, mutta siitä on turha luoda jotain ongelmaa. Sellaisesta ei ole mitään hyötyä ja pahentaa vain asioita. Kannattaa miettiä, onko sellainen kumppani sopiva joka ei hyväksy jotain itsessäni ja mikä on ydin? Ulkonäkö vai kokonaisuus?