Lue keskustelun säännöt.
Siis niin täydellisen kertakaikkisen kyllästynyt ruuanlaittoon! Kaupassakäynti sylettää ja sen ainaisen paistamisen ja keittämisen jälkien siivoaminen!
01.03.2017 |
Haluaisin antaa perheelle vain semmoisen yhden ihmepillerin, jokka täyttäisi niiden vatsat ja antaisi ravinteet sillä tavalla, että ne painuis maha täynnä vielä illallkin nukkumaan.
Sitä ainaista samaa sitä laittaa kuitenkin. Aina ja aina.
Ja vaikka miten kattoo jamien pika-aterioita, niin itse en samaan pysty kykeentymään.
Millä te ruokitte arjessa perheen? Mistä ideat? Mistä kaappeihin täytettä? Mistä jaksaminen??
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitustasi, ellet ole oikeasti uupunut tms. Ymmärrätkö että Suomessakaan kaikilla ei ole varaa ostaa ruokaa tällä hetkellä? Ja sinä olet vain kyllästynyt käymään kaupassa ja laittamaan ruokaa? Grow up, sweetheart.
Kyllä tämän väsymisen ymmärtää, monet perheenäidit ovat sanoneet kun viimein saivat omaa aikaa, että ruoanlaitto kypsytti kaikkein eniten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä ruokaa tosiaan saa laittaa. Koululaisten lomilla tuntuu että kun edellisen saa siivottua, seuraavaa pitää alkaa laittaa.
Itselläni siivoaminen on silti se ykkösinhokki...
Ap, oletko minä?
Olen aina inhonnut ruoanlaittoa, kaupassa käyntiä ja sen kokkaamisen jälkeistä siivousta. Olen yh, kotona vielä 2 teiniä, vanhin asuu omillaan. Pärjäisin itse tyyliin ruisleivällä ja lämmitettävillä aterioilla, mutta lapsille väännän ruokaa. Onneksi 2/3 lapsistani ovat taitavia kokkeja ( kiitos isovanhemmat opeista!), ja ovat mielellään keittiössä.
Joskus jos asun yksin, en tasan aio enää lämmintä ruokaa valmistaa, niin turhauttavaa..
Ja ne ruokamenot: 2 teiniä syövät aika paljon, vaikka taloudellisesti eletäänkin, ja yritän ostaa tarvikkeita joista saa tehtyä muutaman päivän ruuat. Enkä ikinä keksi mitään uutta, meillä olisi joka päivä jauhelihamakaronia tai kaalilaatikkoa heille, jos olisi mun mielikuvituksesta kiinni 😊.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tismalleen samaa mieltä! Mä tosin käyn kaupassa ihan mielelläni, käydään aina sunnuntai-iltaisin kaupassa ja ostetaan kaikille arkipäiville ruoka. Helpottaa huomattavasti, kannattaa kokeilla.
Mutta se jälkien siivoaminen, AAAAARGH. Ja ihan erityispaskasti ruuanlaitto alkaa, jos pitää aloittaa jonkun pannun tai kattilan tiskaamisella. Pestään kyllä huoletta tiskikoneessa, mutta aika usein käy niin, että ei helkkari, se on toinen kattila jääkaapissa ja toinen koneessa, pakko hinkata käsin. Joka välissä pakko pestä käsiä vaikken ole edes mikään hygieniafriikki, sipulinkuoria siellä täällä, jos jotain kuorii niin niiden niljaisten kuorien siirtäminen altaasta roskikseen...
Meillä on tollainen paska metallinen tiskipöytä, ei jostain syystä tähän muutettaessa tajuttu, miten v-mäinen se on. Sitä ei saa mitenkään putsattua niin, ettei siihen jää niitä ällöjä rätinjälkiä, ellei huolellisesti myös kuivaa. Ja tää täytyy tehdä jokaisen ruuanlaiton jälkeen.
Ohis....mutta miksi et käytä sieniliinoja. Niillä ei jää mitään rantuja. Esim. Lidlissä on hyviä.
Siis sieniliinoista ei jää mitään rantuja metallipöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä valitustasi, ellet ole oikeasti uupunut tms. Ymmärrätkö että Suomessakaan kaikilla ei ole varaa ostaa ruokaa tällä hetkellä? Ja sinä olet vain kyllästynyt käymään kaupassa ja laittamaan ruokaa? Grow up, sweetheart.
Kyllä tämän väsymisen ymmärtää, monet perheenäidit ovat sanoneet kun viimein saivat omaa aikaa, että ruoanlaitto kypsytti kaikkein eniten.
Tämä on niin totta. Kun meiltä lähti nuorimmainenkin pois kotoa, niin kiinnostus ruuanlaittoon loppui tyystin. On kerta kaikkiaan mahtavaa, kun töistä ei ole kiire kotiin tekemään ruokaa. Ruokaa teen, jos huvittaa, en tee, jos ei huvita. Mies murisee, mutta eipä ole vielä nälkään kuollut. Olen muutenkin saanut tarpeekseni muistakin kotitöistä, joten minimillä mennään.
Se oli toisinaan ihan työn ja tuskan takana keksiä, mitä syötäisiin. Jos kysyi lapsilta, niin vastaus oli "ihan sama". Mies taas vastasi, että "perunaa ja jotain kastiketta" tai "riisiä ja jotain kastiketta". Paljonpa oli apua.
Meitä sisaruksia oli monta, ja silti äitimme oli aina innoissaan ruoanlaitosta, oli kekseliäs ja monipuolinen.
Minä asun yksin, ja olen kyllästynyt ruokakaupassa käymiseen, päivittäisten aterioiden miettimiseen, ruoan valmistamiseen ja jälkien siivoamiseen. Toisaalta tällaisia jaksoja on ollut aiemminkin, ja jossain vaiheessa olen taas alkanut innostua ruoanlaitosta.
Haluan syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Nyt etsiskelen sellaisia valmisaterioita (pakasteita lähinnä), joissa nämä ominaisuudet täyttyvät joten kuten.
Olen huomannut, että paras tapa on käydä kaupassa vain n. 1-2 kertaa viikossa, satsata riittoisiin peruselintarvikkeisiin ja ostaa aina pakastimeen valmiita aterioita.
Lapsiperheellisellä on enemmän mietittävää tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ruoka pitää tehdä kiireessä ja miksi lasten tai kenenkään muunkaan pitäisi sitä nälkäisenä odottaa? Jos kotiin tullaan esim 16-17, otetaan välipala, laitetaan rauhassa ruoka ja syödään 18-20 välillä.
Meillä esimerkiksi viikonloppuisin on tälläinen aikataulu. Aamupala 7-9:30 (eri-ikäisiä lapsia, pienet ylhäällä varhain, koululaiset taas ei), pienille välipala noin klo 10, jonka jälkeen tehdään jotain kuten ulkoillaan tai hoidetaan asioita. Kotiin tullaan yleensä puolen päivän maissa ja silloin kaikilla on kamala nälkä. Laitetaan nopeahko lämminruoka. Sitten pienet päiväunille. Pienet ovat tottuneet arkisin saamaan päivällisen noin klo 16 ja viikonloppuisin on vaihtoehtona joko tarjota välipala päiväunien jälkeen tai sitten päivällinen heti. Taaperot eivät kuitenkaan pärjää välipalalla kauas, joten jos sen tarjoaa niin ei voida lähteä mihinkään, kun pitää heti tulla laittamaan ruokaa. Päivällinen siis 16-17:30 (jos vasta viiden maissa niin tarvitaan se välipala. Iltapala sitten noin 19:30.
Tuntuu vaan, että juuri on siivottu keittiö, kun seuraavaa ruokaa saa alkaa miettiä. Arkisin siis helpompaa, kun taaperoille löytyy aina jotain rippeitä lounaaksi ja välillä laitetaan kahden päivän päivälliset kerralla. Mies myös laittaa ruokaa, mutta tämä on yhteisyritys joten toisen kokatessa ei toinen vain makoile sohvalla vaan yleensä auttaa tai tekee jotain muuta. Arkisin ei olekaan niin siis kiirettä, ongelma on viikonloput, jolloin on kiva tehdä muutakin kuin olla keittiössä.
Sama homma. Kärjistettynä viikonloppu se vasta kuluukin hellan ääressä ja pakka on sekaisin jos erehtyy poikkeamaan rytmistä.
Olen laittanut ruokaa mielelläni, mutta ei ole koskaan käynyt mielessä se, että pitäisi tehdä kaikille mieleistä ruokaa. Laittakoon itse se, jolla ei minun laittama kelpaa. Ja kyllä lapsetkin ovat oppineet ruokaa tekemään.
Miksi ap ei tule ollenkaan ajatelleeksi, että joku muu voisi joskus laittaa ruokaa kuin hän itse?
14: hanki kolmaskin kattila tai pannu. Jälkitöitä helpottaa kovasti se, että ENSIN ottaa esille kaikki tarvittavat aineet ja astiat. Niitä laitetaan sitten saman tien pois kun ei enää tarvita. Kun ruoka on valmis, ei ole enää muuta siivottavaa kuin se ainoa astia, jossa on ruokaa ja ruokailuastiat ja välineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku valitteli edellä sitä, että aina ei ole puhdasta kattilaa mistä ottaa, kun alkaa laittaa ruokaa. Toinen likainen, toinen jääkaapissa. En haluaisi arvostella, mutta heräsi kysymys, että miksi se kattila on jääkaapissa? Ruuantähteitäkö siinä on? Itse siirrän aina ruuantähteet eri astiaan jääkaapissa säilytettäväksi, en missään nimessä säilytä niitä kattilassa. Itse en pärjäisi mitenkään vain kahdella kattilalla, ja siksipä minulla on seitsemän erikokoista teräskattilaa, 1,5 l ja 5 l väliltä. Viisi kattilaa näistä seitsemästä on jokapäiväisessä käytössä tarpeen mukaan. Usein tiskaan kattilat heti käytön jälkeen, mutta panen myös tiskikoneeseen silloin kun kone täyttyy senhetkisistä astioista. En seisota niitä pesemättömänä tiskikoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en keksi enää uusia ruokia.
Kannattaa hakea inspiraatiota ruokaohjelmista, keittokirjoista, lehtien resepteistä, ravintoloiden ruokalistoista, eri maiden ruokakulttuureista (google), nettiresepteistä. Minua on ainakin inspiroinut ravintoloissa ruokailu, erityisesti ulkomailla. Olen halunnut tuoda kokemiani ruokia ja makuja kotikeittiiöön. Tykkään myös katsoa kokkailuohjelmia, siis ihan sellaisia missä laitetaan ruokaa. Ne todella inspiroivat. Minua inspiroi myös omat mielihalut, ja tietenkin perheenjäsenten vastaavat.
Palkkaa ruuanlaittaja. Voit ottaa palkollisen esimerkiksi joka toinen päivä kahdeksi tunniksi niin, että hän kokkaa ruokaa 2-3 päiväksi kerrallaan. Tee ostokset netissä ja hae kaupasta valmiit kassit tai tilaa kotiinkuljetus. Voit tehdä kerralla vaikka kuukauden ruokalistan ja suunnitella ostettavat ja tehdä tilaukset valmiiksi sen mukaan. Kahdessa tunnissa ehtii kyllä tehdä ruuat ja siistiä jäljet. Jos maksat vielä kolmannestakin tunnista, voit sisällyttää töihin muutakin kodinhoitoa (siivous, pyykkäys, silitys).
Tai sitten voit ihan vain käskeä miestä ja lapsia kokkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää vaan lopetin. :/ Ilmoitin miehelle että en enää tee arkisin perheelle ruokaa. Omat ruokani hoidan (Syön paljon kasvisruokaa, salaatteja jne) mutta mies saa hoitaa muun perheen ruuat. En vaan enää jaksanut miettiä että mikä ois semmoista mikä kelpais ihan kaikille: pitää olla lihaa (mies ei oikein ymmärrä kasviruokia vaikka niitä pitkin hampain syökin), ei saa olla liian tulista, ei saa olla liian isoja sipulin palasia tai liikaa vihanneksia (lapset nirsoilee), lihan pitää olla riittävän mureaa jotta lapset pystyy hyvin syömään myös, pasta / riisi / peruna aina oltava jne jne jne.
Ihan hyvin tää toimii. Viikonloppuisin saatan tehdä ison annoksen jotain perusruokaa; saavat syödä sitä alkuviikollakin. Mut arkisin en enää suunnittele enkä tee koko perheen ruokia.
Kuulostat ihanalta äidiltä ja vaimolta. Älä sitten ylläty jos joku päivä muu perhe ilmoittaa että he sitten haluaisivat viettää esimerkiksi joulun keskenään.
Kiitos, he kyllä kertovatkin minulle melkeinpä päivittäin miten ihana ja rakas heille olen. :) ;)
Vierailija kirjoitti:
Joku valitteli edellä sitä, että aina ei ole puhdasta kattilaa mistä ottaa, kun alkaa laittaa ruokaa. Toinen likainen, toinen jääkaapissa. En haluaisi arvostella, mutta heräsi kysymys, että miksi se kattila on jääkaapissa? Ruuantähteitäkö siinä on? Itse siirrän aina ruuantähteet eri astiaan jääkaapissa säilytettäväksi, en missään nimessä säilytä niitä kattilassa.
Älä sitten arvostele.
Meillä saattaa olla kattilassa esimerkiksi keittoa, joka ei enää riitä koko perheelle (tai ei haluta enää kolmatta päivää syödä samaa) mutta joka on säilössä sitä varten, että mies ottaa siitä vielä lounasta ennen iltavuoroon lähtöään. Luonnollisesti keitto kuumennetaan hellalla eikä muovikulhossa mikrossa. Se vasta turhaa olisi, että suttaisi yhden keiton takia monta säilytysastiaa, ensin kattilan, sitten muovikulhon, sitten taas kattilan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää vaan lopetin. :/ Ilmoitin miehelle että en enää tee arkisin perheelle ruokaa. Omat ruokani hoidan (Syön paljon kasvisruokaa, salaatteja jne) mutta mies saa hoitaa muun perheen ruuat. En vaan enää jaksanut miettiä että mikä ois semmoista mikä kelpais ihan kaikille: pitää olla lihaa (mies ei oikein ymmärrä kasviruokia vaikka niitä pitkin hampain syökin), ei saa olla liian tulista, ei saa olla liian isoja sipulin palasia tai liikaa vihanneksia (lapset nirsoilee), lihan pitää olla riittävän mureaa jotta lapset pystyy hyvin syömään myös, pasta / riisi / peruna aina oltava jne jne jne.
Ihan hyvin tää toimii. Viikonloppuisin saatan tehdä ison annoksen jotain perusruokaa; saavat syödä sitä alkuviikollakin. Mut arkisin en enää suunnittele enkä tee koko perheen ruokia.
sulla on varmaan sellainen mies, joka osaa laittaa ruokaa edes auttavasti? Silloin kun meillä mies on ruokavastuussa, lapset saa joko makkaramunakasta, pakastepizzaa tai menevät mäkkäriin. Jos erikseen sanon että olisi hyvä jos lapset eivät tänään saisi pikaruokaa, hän saattaa laittaa ranskalaisia ja kalapuikkoja uunissa. Sen pidemmälle ei taidot riitä. Jos haluan että lapset syö pääosin terveellisesti, mun on pakko laittaa heille ruokaa.
Juu on, mies osaa tehdä ruokaa. Siinä suhteessa ollaan onnekkaita ja se tietty mahdollistaa sen että voin jättää omalta osaltani arkikokkailut pois. Ymmärrän kyllä jos ei huvita "luovuttaa" lapsia mäkkärilinjalle.. Mut ehkäpä makkaramunakas silloin tällöin on silti ihan jees, saat pientä breikkiä ruuanlaittoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää vaan lopetin. :/ Ilmoitin miehelle että en enää tee arkisin perheelle ruokaa. Omat ruokani hoidan (Syön paljon kasvisruokaa, salaatteja jne) mutta mies saa hoitaa muun perheen ruuat. En vaan enää jaksanut miettiä että mikä ois semmoista mikä kelpais ihan kaikille: pitää olla lihaa (mies ei oikein ymmärrä kasviruokia vaikka niitä pitkin hampain syökin), ei saa olla liian tulista, ei saa olla liian isoja sipulin palasia tai liikaa vihanneksia (lapset nirsoilee), lihan pitää olla riittävän mureaa jotta lapset pystyy hyvin syömään myös, pasta / riisi / peruna aina oltava jne jne jne.
Ihan hyvin tää toimii. Viikonloppuisin saatan tehdä ison annoksen jotain perusruokaa; saavat syödä sitä alkuviikollakin. Mut arkisin en enää suunnittele enkä tee koko perheen ruokia.
Taas yksi ilmoittautuu vuoden pa*kin mutsi kisaan.
Ai kun meillä mieskin laittaa ruokaa? :D Siinä tapauksessa hyvillä mielin otan pokaalin vastaan! :)
Muakin välillä vituttaa tehdä 2 lämmintä ateriaa päivässä. Mutta sitten mietin, kuinka paljon parempaa, terveellisempää ja halvempaa ruokaa saan, kun teen kaiken itse. Kuinka paljon terveempi oloni on, parempi ihoni on, ja tilillä enemmän rahaa.
En pysty syömään edes mitään kaupan eineksiä, ne maistuvat kamalalta, en pidä niitä ravitsevana ruokana. Ymmärrän kuitenkin täysin perheellisiä, joilla muksut kiukuttelevat nälkää ja on kiire ja vituttaa. Itsekin aivan varmasti tarjoisin silloin välillä einestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivalmisteita ja järjestelmällisyys keittiössä. Likaiset tykötarpeet heti tiskikoneeseen ja pyyhit heti kun jotain roiskuu pöydälle. Sitä mukaa ruoka-aineita pois kaappiin, kun ei tarvita. Kun tiskikone täyttyy, niin heti päälle ja loput likaiset astiat siistiin pinoot odottamaan omaa vuoroa.
Mä haluaisin jonku nices dicer -tyyppisen leikkurin kotiini. Mutta toimivana, en usko tuon tv-tuotteen olevan hyvä. Se säästäisi minulla 1/2-1h ruuan esivalmistelussa. Mutta itse kokkaus tapahtuu nopeasti ja pinnat on puhtaat siihen mennessä, kun perunat on kypsiä. Nykyään raastan porkkanaa, yms. Telkkarin ääressä.
No meillä on tiukka linja siitä että syöminen (ja ruoanlaitto) tapahtuu keittiössä. Mutta toisaalta, eipä meillä juurikaan koskaan telkkari aukikaan ole.
Tietenkin laitetaan käytetyt astiat heti koneeseen ja ruoka-aineet takaisin kaappiin, ja samalla katetaan pöytää jne ja kone laitetaan päälle kun se on täysi - itsestään selvyyksiähän nuo? En oikein tiedä mitä tarkoitat puolivalmisteilla? Valmiiksi paloiteltuja salaatinlehtiä? No meillä salaattiin menen n 4 kaupan salaattipöydissä, joten jos ne kaikki ostaisi valmiiksi pilkottuina niin rahat loppuisi jo 15 päivä. Onneksi ollaan opetettu myös nuoret tekemään oma osuutensa...
No otsikossa tuli vähän toisenlainen mielikuva. Ei siinä siivoamisessa mene yhtään sen enempää aikaa, kuin ruuanlaitossakaan. Ja puolivalmisteilla tarkoitin lähinnä vaikka pakastevihanneksia, keittovihannespusseja yms. Joista saa supernopeasti ruokaa kiirepäivinä. Salaatin pilkkominen taitaa olla kaikista nopein esivalmistelua kaipaava raaka-aine.
Ja ne jamie oliverin pikakokkaukset on ihan huijausta. Suurin osa raaka-aineista on esikäsiteltyjä, kai se on nopeaa heittää valmiiksi pilkottu sipuli pataan, kun ei sitä telkkariajassa pilkota.
Meidän pikaruokia on erilaiset ruskeat kastikkeet makaroonilla, kalasoppa seitistä ja keittovihannespussista, nuudelikeitto suoraan lautaselle tehtynä, vain wokkikasvikset ja proteiini kypsennetään pannulla, munakas, pastakastike johon paistetaan jauheliha joukkoon..... Eikä näitä siis syödä päivittäin, vaan hektisinä aikoina. Muuten pyrin tekemään ihan 'kunnon' ruokaa, joka sisältää kuorimisen, pilkkomisen, kypsennyksen ja huoh..
No meillä on tiukka linja siitä että syöminen (ja ruoanlaitto) tapahtuu keittiössä. Mutta toisaalta, eipä meillä juurikaan koskaan telkkari aukikaan ole.
Tietenkin laitetaan käytetyt astiat heti koneeseen ja ruoka-aineet takaisin kaappiin, ja samalla katetaan pöytää jne ja kone laitetaan päälle kun se on täysi - itsestään selvyyksiähän nuo? En oikein tiedä mitä tarkoitat puolivalmisteilla? Valmiiksi paloiteltuja salaatinlehtiä? No meillä salaattiin menen n 4 kaupan salaattipöydissä, joten jos ne kaikki ostaisi valmiiksi pilkottuina niin rahat loppuisi jo 15 päivä. Onneksi ollaan opetettu myös nuoret tekemään oma osuutensa...