Oliko teillä nuorena biletysvaihe?

Oli, siinä 17-vuotiaasta reilu parikymppiseksi. Pari-kolme kertaa kuussa kävin juhlimassa. Hauskaa oli ja lämmöllä muistelen, mutta ei haittaisi, vaikka olisi jäänyt välistäkin.

Ei ollut, en kaipaa.

Oli. Joskus 19-21 vuotiaana. Oltiin välillä kolmekin kertaa viikossa ulkona. Vähintään ne 2 krt.

Oli koko teini-iän ja aina suunnilleen 25v saakka. Bailasin ihan hulluna, kolme kertaa viikossa täysi-ikäistyttyä ja hauskaa oli! :)

Oli siinä 18-25-vuotiaana. Hienoa aikaa, mutta en kaipaa.

Oli, 17-22-vuotiaana. Tuskin olisi jatkunut noin kauaa jossen olisi päässyt opiskelemaan alaa jonka ainejärjestöllä oli vähintään kerran viikossa bileet.

Ei ollenkaan. Olin rauhallinen kirjatoukka nuorena, menot ei kiinnostaneet. Mulle tuli kyllä biletysvaihe sitten yli nelikymppisenä eron jälkeen. TOsin aika äkkiä kyllästyin, ehkä vuoden jaksoin kiitää yössä ja sitten kun eroangstit oli juomiin hukutettu ja laastarisuhteiltu tarpeeksi, palasin kotihiireksi.

Oli. Lukion jälkeen eka vaihe ja toinen kun erosin 4 vuoden suhteesta.

Oli 18-22 vuotiaana, 2-3 krt viikossa tuli juotua ja käytyä baareissa.

Oli kivaa ja hauska muistella jälkikäteen lämmöllä. En vain voi ymmärtää, miten silloin jaksoi. Nyt 29 vuotiaana ei jaksa kuin maksimissaan kerran vuodessa käydä baareissa ja silloinkin muiden painostuksesta. Olen todella tyytyväinen, että koin nuorena kokea tuon vaiheen :) 

Oli, 17-25. Ja hauskaa oli, en kadu yhtään. Ah, sitä huoletonta nuoruutta, onneksi sain sen elää.

Ei ollut. Kävin ensimmäisen kerran baarissa 20-vuotiaana ja käyn sen 1-2 kertaa vuodessa. Siellä ei kyllä koskaan ole kivaa, niin en tiedä miksi käyn :D olen nyt 26. Minulla on saman ikäinen kaveri, jolla on edelleen biletysvaihe päällä... kävisi vaikka joka viikonloppu jos joku lähtisi mukaan.

Bilevaihe taisi olla siinä yhdeksännellä luokalla ja vuosi sen jälkeen. 18-vuotiaana tuli välillä käytyä mutta ei mitenkään joka viikonloppu. Itselläni ei yleensä ole kauheata hinkua lähteä, mutta kun kaverit pyytää mukaan tai on jokin juhla niin usein sitten menen. :)

Ei ollut, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Yöelämässä toki kävin, mutta en edes kuukausittain eli tiedän kyllä mitä se on.

Biletystä en harrastanut muiden ikäisteni tavoin nuorena ollenkaan.

Meillä oli kotona erittäin ankara kuri ja dominoiva ja käskevä isä, joten en siis päässyt minnekään nuorisokerhoihin ja käymään paikallisissa diskoissa ja muissa juhlintapaikoissa. 

Kilttinä tyttönä sitä totteli vanhempiaan.

Toisaalta en oikeastaan kovin montaa kertaa sitä biletystä edes kaivannut, jostain syystä.

Biletyksen, tai baareissa käymisen aloitin vasta noin kolmekymppisenä.

Siis verraten aika myöhään.

Se, että biletys ei kiinnosta, tai sitä ei harrasta, ei ole minusta mitenkään poikkeavaa, tai muuta vastaavaa.

Päinvastoin.

Joo, oli. 18-19 vuotiaana, sitten seurustelin vakituisesti muutaman vuoden, jäin sinkuksi ja siinä oli uusi n. 1v kestävä bilevaihe 25-26 vuotiaana, saatettiin olla baarissa 3 iltaa viikossa. Sitten menin naimisiin ja nyt on biletystä 2x vuodessa. En tiedä oletko jäänyt jotain paitsi. itselle noi on ollu tärkeitä kasvun paikkoja, paremmin tiedän mitä haluan ja mitä en, ja en oleta, että jossain olisi joku asia paremmin kuin mitä itsellä on nyt. Nyt on ikää 45v. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut. Kävin ensimmäisen kerran baarissa 20-vuotiaana ja käyn sen 1-2 kertaa vuodessa. Siellä ei kyllä koskaan ole kivaa, niin en tiedä miksi käyn :D olen nyt 26. Minulla on saman ikäinen kaveri, jolla on edelleen biletysvaihe päällä... kävisi vaikka joka viikonloppu jos joku lähtisi mukaan.

Samanlainen, parikymppisenä kävin ehkä kerran kuussa, kun oli pakko käydä, oli niiin siiistii! Ei muuten ollut.

En saanu mitään siitä, ja kävin vaan koska kaverit halus

Nyt kolmekymppisenä, käyn kerran kahdessa vuodessa

Ei. 18-21-vuotiaana kävin kesäisin terasseilla ja paikallisessa pari kertaa kuussa koska tuntui ettei kukaan suostunut tekemään mitään muutakaan. En nauttinut siitä ja olisin mielummin tehnyt ihan muita juttuja. Mielummin suostuin sitten kuitenkin rehelliseen baareiluun kuin siihen että huvipuistoreissu tai rauhallinen mökkeily olisi pilattu viinalla "kompromissiratkaisuna".

Oli. Keskiviikko, perjantai ja lauantai oli biletyspäivät. Useimmiten kuitenkin vain viikonloppuna. Sittemmin vuorotöissä vaikka maanantai. Loppui lasten myötä 25-vuotiaana eikä sitä muutenkaan jaksaisi.

Tykkään olla kotona, juoda viiniä, kuunnella juuri sitä musiikia mitä haluan ja tanssia vaikka villasukissa tai alasti. Tätä tapahtuu ehkä kerran kahdessa kuukaudessa.

Minulla ei ollut biletysvaihetta. Juhliminen ei kiinnosta. En pidä ihmishälinästä. Alkoholikin on pahaa ja aiheuttaa paniikkikohtauksen. En edes paljon juonut. Pari kertaa kokeillut sitä ensin vanhempien ja sitten poikaysttävän seurassa. Nyt loppuelämä menee ilman alkoholia.

n20

Ei ollut eikä haittaa. Ei sitä vielä tiedä, jos se iskee, olen nyt 25-vuotias, mutta en usko. Mun kavereilla on kyllä jäänyt se biletysvaihe päälle.