Lue keskustelun säännöt.
Olen syrjäytynyt yhteiskunnasta
28.02.2017 |
Olen 20v mies ja en saa töitä mistään. Minulla ei ole ikinä ollut tyttöystävää. Vietän kaikki päivät yksiössäni ja pelaan pleikkaria. Töitä ei löydy mistään, olen todennäköisesti loppuelämäni sossupummi.
Kommentit (48)
Tietenkään et saa töitä. Aivan jokaiseen hakemaasi työpaikkaan on hakenut vähintään yksi, joka on tehnyt muutakin kuin pelannut tietokoneella. Jos haluat töitä, sun pitää ryhtyä tekemään jotain sellaista, mistä on hyötyä työpaikkaa haettaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut jotakin koulua/opiskelupaikkaa? Vaikka aikuislukio ei tuntuisi omalta paikalta ajatuksena, niin kannattaa kokeilla. Todellisuus on yleensä eri kuin mitä kuvittelee.
Aikuislukion voi suorittaa myös etänä. Ainoastaan tentteihin ja yo-kirjoituksiin tarvitsee mennä paikan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tee asialle jotain, hae koulutukseen tms
Suomessa on liikaa koulutettuja työttömiä. Miksi et tarjoa ratkaisuksi työpaikkoja, mitä koulutus auttaa jos ei ole työpaikkoja?
Sellaista työpaikkaa, johon kelpaa kouluttamaton plekkariurpo ei liiemmin löydy. Vaatimustaso on kohonnut väestön koulutustason kohenemisen myötä. Ennen olisi vahvaselkäinen mies päässyt ahtaajaksi, nyt hoitaa senkin koneet ja laitteet.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tämä pullamössö sukupolvi istuu kotona pleikkarin ohjain kädessä ja odottaa että joku tulee ja hoitaa homman. Itse ei tarvitse tehdä mitään, paitsi tietysti valittaa.
Eihän ennen tälläsiä tyyppejä ollut. Kaikki räkälät täynnä.
Miksi vielä pelaat pleikkarilla, vaihda aikuisten laitteeseen: tietokoneeseen! Saat naisen kun menet pelaamaan pelejä, joita naisetkin pelaavat. Mikä tahansa mmorpg on läpikotaisin täynnä hissukseen pelailevia naisia. Maksimoidaksesi naisen saannin, voit pyrkiä naisvaltaiseen kiltaan.
Jos et saa töitä, hae kouluun tai keksi jokin uusi harrastus. Esim kieliä voi ja pystyy ihan hyvin opiskelemaan ilmaiseksi netissä. Liikuntakin on ihan ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan eri syistä masentuneita ja aloitekyvyttömiä ollut ennenkin. Ainoa ero, ettei yhteiskunta elättänyt. Toisaalta, silloin riitti noita lapionvarsihommia kaikille.
Perusta pelifirma, pääset lopulta verolistojen kärkeen. Eiköhän siinä joku nainenkin sitten löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut jotakin koulua/opiskelupaikkaa? Vaikka aikuislukio ei tuntuisi omalta paikalta ajatuksena, niin kannattaa kokeilla. Todellisuus on yleensä eri kuin mitä kuvittelee.
Sieltä ei saa ammattia, joten ei kannata. Mieluummin ammatillisten opintojen pariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tee asialle jotain, hae koulutukseen tms
Suomessa on liikaa koulutettuja työttömiä. Miksi et tarjoa ratkaisuksi työpaikkoja, mitä koulutus auttaa jos ei ole työpaikkoja?
Sellaista työpaikkaa, johon kelpaa kouluttamaton plekkariurpo ei liiemmin löydy. Vaatimustaso on kohonnut väestön koulutustason kohenemisen myötä. Ennen olisi vahvaselkäinen mies päässyt ahtaajaksi, nyt hoitaa senkin koneet ja laitteet.
Kyllä se ahtauskonekin kuljettajan tarvitsee. Ilman eivät vielä liiku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko illa siellä kotona ja pelata sitä pleikkaa. Hiihtämään, lenkille, vapaaehtoistyö yms. Syrjäytyminen on pitkälti omasta asenteesta ja omista valinnoista kiinni.
Jaa- vai oma asenne? Ap:llä on vielä toivoa siksi koska on nuori. 20-vuotias voi kyllä tehdä vielä tässä maailmassa mitä vaan. Ongelma vain on se, että yksin on joskus vaikea löytää sitä tapaa nousta siitä suosta.
Itselläni on ikää huomattavasti enemmän. On ollut paljon vastoinkäymisiä ja nyt huomaan olevani tilanteessa, jossa kaikki luottamus kanssaihmisiin on mennyt totaalisesti. En tiedä kuinka pystyisin muuttamaan oma epäluuloani, koska olen tullut niin ala-arvoisesti kohdelluksi ihmisten taholta, joiden asemansa puolesta luulisi toimivan rehellisellä tavalla ja suoraselkäisesti. Sen sijaan olen nyt osana jotain ihme "kissa-hiiri" leikkiä, jossa kaikkiin yhteydenottoihin suhtaudutaan yliolkaisesti. Yhtäkkiä ongelmani eivät enää kuulu kenenkään toimialaan tai vastuuseen.
Et siis mene kouluun koska et kuitenkaan työllisty? Mitäs peräkammariluuserin puhetta tuommoinen on?
Siellähän sitten punnerrat. Kannattavampaa olisi pyrkiä vaikkapa saatana lähihoitajakoulutukseen, siellä tarvitaan miehiä. Jos siis oot oikea mies etkä mikään sivarineiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko illa siellä kotona ja pelata sitä pleikkaa. Hiihtämään, lenkille, vapaaehtoistyö yms. Syrjäytyminen on pitkälti omasta asenteesta ja omista valinnoista kiinni.
Jaa- vai oma asenne? Ap:llä on vielä toivoa siksi koska on nuori. 20-vuotias voi kyllä tehdä vielä tässä maailmassa mitä vaan. Ongelma vain on se, että yksin on joskus vaikea löytää sitä tapaa nousta siitä suosta.
Itselläni on ikää huomattavasti enemmän. On ollut paljon vastoinkäymisiä ja nyt huomaan olevani tilanteessa, jossa kaikki luottamus kanssaihmisiin on mennyt totaalisesti. En tiedä kuinka pystyisin muuttamaan oma epäluuloani, koska olen tullut niin ala-arvoisesti kohdelluksi ihmisten taholta, joiden asemansa puolesta luulisi toimivan rehellisellä tavalla ja suoraselkäisesti. Sen sijaan olen nyt osana jotain ihme "kissa-hiiri" leikkiä, jossa kaikkiin yhteydenottoihin suhtaudutaan yliolkaisesti. Yhtäkkiä ongelmani eivät enää kuulu kenenkään toimialaan tai vastuuseen.
Oletko hakenut apua vertaistukiryhmistä? Ihmiset joutuvat kamppailemaan erilaisten viranomaistahojen kanssa ilman tarvittavaa tietämystä. Vertaistuessa voi kohdata ihmisiä, joilla on tarvittava tietämys ja he osaavat neuvoa, miten tulee toimia ja mihin tahoihin ottaa yhteyttä, jotta asiat sujuvat.
Ihan mikä tahansa koulutus olisi tuossa tilanteessa hyvä asia ja koulun oheen jotain töitä. Ihan sama mitä opiskelet, koska joudut luutavasti kuitenkin myöhemmin vaihtamaan ammattia. Harvoissa ammateissa voi nykyään olla koko työikänsä. Opiskeluista ja töistä saisit sosiaalisia suhteita tai ainakin paremman statuksen, mikä tahansa työ tai opiskelupaikka kuulostaa paremmalta kuin "pelaan kotona pleikkaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko illa siellä kotona ja pelata sitä pleikkaa. Hiihtämään, lenkille, vapaaehtoistyö yms. Syrjäytyminen on pitkälti omasta asenteesta ja omista valinnoista kiinni.
Nuo mainitsemasi asiat eivät kerrytä eläkettä eivätkä tuota rahaa pankkitilille. Voin vaikka punnertaa aamusta iltaan kotona eikä se mitään hyödytä jos ei saa töitä.
ap
Ei se pleikkarin pelaaminenkaan kerrytä eläkettä! Mutta sen tyttöystävän saaminen on helpompaa kun poistuu kotoa. Ei kukaan tule itseään sun ovelle tyrkyttämään, saatika työtä tarjoamaan. Itse olet siis tilanteesi herra.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, tämä pullamössö sukupolvi istuu kotona pleikkarin ohjain kädessä ja odottaa että joku tulee ja hoitaa homman. Itse ei tarvitse tehdä mitään, paitsi tietysti valittaa.
Edellisen sukupolven ei tarvinnut edes valittaa. Kotoa tultiin hakemaan töihin, mitään ei tarvinnut osata eikä koulua käydä. Omakotitalot ja kesämökit oli hetkessä maksettu. Nykyään joutuu vielä 3-kymppisenä tappelemaan saadakseen ensimmäisen vakituisen työpaikan.
Nyt on nyt, mennyt on menyttä, ajat muuttuu. Vain vahvat pärjää ja vaikka syntyvyys suomessa vähentynyt , jaksetaan persehedelmiä sinnikkäästi pusata lisää, vaikka kilpalu kovenee koko ajan ja jaettavaa ihmisille koko ajan vähemmän....
Saako ahneet ihmiset, jotka on toisten hyväksikäytöllä hankkineet varallisuutta, niin saako ne ampua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko illa siellä kotona ja pelata sitä pleikkaa. Hiihtämään, lenkille, vapaaehtoistyö yms. Syrjäytyminen on pitkälti omasta asenteesta ja omista valinnoista kiinni.
Jaa- vai oma asenne? Ap:llä on vielä toivoa siksi koska on nuori. 20-vuotias voi kyllä tehdä vielä tässä maailmassa mitä vaan. Ongelma vain on se, että yksin on joskus vaikea löytää sitä tapaa nousta siitä suosta.
Itselläni on ikää huomattavasti enemmän. On ollut paljon vastoinkäymisiä ja nyt huomaan olevani tilanteessa, jossa kaikki luottamus kanssaihmisiin on mennyt totaalisesti. En tiedä kuinka pystyisin muuttamaan oma epäluuloani, koska olen tullut niin ala-arvoisesti kohdelluksi ihmisten taholta, joiden asemansa puolesta luulisi toimivan rehellisellä tavalla ja suoraselkäisesti. Sen sijaan olen nyt osana jotain ihme "kissa-hiiri" leikkiä, jossa kaikkiin yhteydenottoihin suhtaudutaan yliolkaisesti. Yhtäkkiä ongelmani eivät enää kuulu kenenkään toimialaan tai vastuuseen.
Oletko hakenut apua vertaistukiryhmistä? Ihmiset joutuvat kamppailemaan erilaisten viranomaistahojen kanssa ilman tarvittavaa tietämystä. Vertaistuessa voi kohdata ihmisiä, joilla on tarvittava tietämys ja he osaavat neuvoa, miten tulee toimia ja mihin tahoihin ottaa yhteyttä, jotta asiat sujuvat.
Mitähän vertaistukiryhmiä tarkoitat? Tällä hetkellä näyttää siltä, että taho joka ehkä(?) osaisi ottaa tilanteeseeni kantaa, on juristi.
Olin itse samassa tilanteessa vielä vuosi sitten, kannattaa hakea opiskelemaan ihan minne vaan vähänkin on toivoa päästä sisään tai hakea niitä töitä vaikka sieltä kammotulta Siwan kassalta. Itse hain opiskelemaan alaa joka ei oikeasti kiinnosta p*skaakaan, mutta onpahan jotakin tekemistä. Olen tosin edelleenkin todella etäinen muista ihmisistä, mt-ongelmat ovat vieneet voimat sosialisointiin.
Kyllä se vielä siitä kun saa vähän rutiinia elämään. Harva nainen haluaa seurustella sossupummin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 20v mies ja en saa töitä mistään. Minulla ei ole ikinä ollut tyttöystävää. Vietän kaikki päivät yksiössäni ja pelaan pleikkaria. Töitä ei löydy mistään, olen todennäköisesti loppuelämäni sossupummi.
Hae starttirahaa ja perusta hautaustoimisto. Näitä tarvitaan kun suuret ikäluokat potkaisevat tyhjää. Loppuu ainakin yhden sukupolven osalta se loputon ahneus.
Kukkakauppa siihen kylkeen vielä, niin on jollekin floristillekin töitä itsesi lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tämä pullamössö sukupolvi istuu kotona pleikkarin ohjain kädessä ja odottaa että joku tulee ja hoitaa homman. Itse ei tarvitse tehdä mitään, paitsi tietysti valittaa.
Itsepä kasvatit(te) lapsenne.
Tuossa iässä ovat tosiaan kaikki mahdollisuudet auki.