Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjattomat kitisee. Ne joilla on jo tutkinto ei kuulu yhteishakuun. Alanvaihtajat hakekaa suoraan maisterivaiheeseen tai avoimen yliopiston kautta.
Eli ne lahjattomat on siis niitä, jotka eivät pysty kilpailemaan reilusti samoilla säännöillä kuin muut vaan tarvitsevat edun ensikertalaisuuteensa vedoten? Miksi nämä eivät mene avoimen yliopiston kautta niin ei tarvitse "kitistä"?
Toiskertalaiset ovat jo mahdollisuutensa saaneet ja ilmeisesti sen tuhlanneet. Oma moka. Miksi muiden pitäisi sinun mokasi vuoksi antaa sinulle uusi mahdollisuus? Mokaat kuitenkin senkin. Jos olisit lahjakas ei olisi merkitystä pääsykoe sillä toiskertalaisuudella.
Minä itseasiassa olen edelleen ensikertalainen, sillä olen opiskellut nimenomaan siellä avoimessa yliopistossa, enkä vie kenenkään paikkaa yhteishaussa koska aion myös hakea avoimen väylähaussa tiedekuntaan, kiitos kysymästä.
Siltikään en ymmärrä, mitä ne toiskertalaiset ovat "mokanneet"?
Jos on niin lahjaton, että ensikertalaisuuskiintiö on ainoa mahdollisuus eikä pärjää pääsykokeessa ilman sitä, niin sitten voisi mennä vaikka amikseen lukemaan itselleen ammatin.Potilaan näkökulmasta haluaisin mieluummin lääkärin, jolla on seitsemän ammattia ja keski-iän kutsumuksena lääkis, kuin jonkun nippanappa lääkiksen läpi räpiköineen joka ei olisi päässyt edes sisään ilman ensikertalaiskiintiötä. Miksi nämä tyypit ansaitsee sen maintsemasi mokailu mahdollisuuden sen sijaan, että hakeutuisivat alalle jonne pääsevät ilman mitään etulyöntiasemiakin?
Kyllä se seitsemän eri koulutusta rääppinyt lääkäri on paljon epäilyttävämpi tapaus kuin suorilla lukiosta opiskelemaan päässyt motivoitunut kyvykäs opiskelupaikkakunnalla ja. Jokainen jonka kyvyt riittää lääkikseen pääsemiseen pärjää kyllä opinnoissaan. Toisin kuin luuseri, joka ei ole edellisillä tutkinnoillaan työllistynyt tai jolla ei ole mitään sitkeyttä tosipaikan tullen hyödyntää näitä koulutuksissa. Kaikkien wannabe haihattelijoiden nyt vaan ei kuulu sinne lääkikseen päästä
Oletko nyt puolesta vai vastaan ensikertalaisuuskiintiötä? Vaikutat puhuvan puolesta, mutta sitten kuitenkin toteat, ettei kaikkien wannabe haihattelijoiden kuulu sinne lääkikseen edes päästä, mikä minusta ainakin puhuu sen puoelsta, ettei mitään ensikertalaisia suosivia järjestelyjä kuulu olla, eikä sinne lääkikseen päästä, jos sinne ei muiden kanssa samalta viivalta pääse..?
eri
Ensikertalaiskiintiöiden puolesta.
Wannabe haihattelijat on näitä, jotka tekee kolme neljä eri tutkintoa ja diplomia ja sitten keksitään että halutaakin jollekin hakupainealoille, kun se on hienoa. Näillä on aina kaikki ihan väärin ja oikeaan työhön niistä ei ole millään alalla.
Kaikilla vaan ei lahjakkuus riitä esim lääkikseen. Itse tunnen muutaman kaverin, jotka hakeutui suoraan yhden FM tutkinnon tehtyään lääkikseen pääsykokeiden kautta viime vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään ihme että yhä nuoremmat ahdistuu ja palaa loppuun. Kerrasta pitäisi jo nuorena tietää mitä haluaa tehdä. Sitäpaitsi opiskelu ja työelämä eroavat niin paljon että vasta valmistumisen jälkeen saattaa huomata että ei yhtään sovi alalle ja että se on aivan jotain muuta mitä luuli
Kannattaa ottaa asioista selvää etukäteen ja luulla vähemmän. Eikö nykyisin ole yhtään ammatinvalinnan ohjausta missään.
Vierailija kirjoitti:
Toista tutkintoa opiskeleville lukukausimaksut.
Tämä. Joka on hukannut jo kertaalleen yhteiskunnan häneen sijoittamat resurssit niin saa itse maksaa seuraavan yrityksen. Jokaiselle se yksi tutkinto yhteiskunnan kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitäisi olla samalla viivalla. Parhaat sisään, ei mitään ensikertalaisetuja.
Niinhän nyt tapahtuu. Sekä parhaat ensikertalaiset että toiskertalaiset pääsee sisään. Jos et kuulu tähän joukkoon, ehkä kannattaisi sopeuttaa toiveitaan niitä omia kykyjään vastaaviksi.
Ei tapahdu. Voi käydä niin, että 10. paras ei pääse sisään, mutta 150. paras pääsee.
eri
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään ihme että yhä nuoremmat ahdistuu ja palaa loppuun. Kerrasta pitäisi jo nuorena tietää mitä haluaa tehdä. Sitäpaitsi opiskelu ja työelämä eroavat niin paljon että vasta valmistumisen jälkeen saattaa huomata että ei yhtään sovi alalle ja että se on aivan jotain muuta mitä luuli
Kannattaa ottaa asioista selvää etukäteen ja luulla vähemmän. Eikö nykyisin ole yhtään ammatinvalinnan ohjausta missään.
Ei kaikkea pysty aina tietämään etukäteen. Ja nuorilla aivojen kehitys on kesken jolloin päätöksentekokyky ja asioiden ajattelu pitkällä tähtäimellä ei ole ihan parasta laatua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjattomat kitisee. Ne joilla on jo tutkinto ei kuulu yhteishakuun. Alanvaihtajat hakekaa suoraan maisterivaiheeseen tai avoimen yliopiston kautta.
Eli ne lahjattomat on siis niitä, jotka eivät pysty kilpailemaan reilusti samoilla säännöillä kuin muut vaan tarvitsevat edun ensikertalaisuuteensa vedoten? Miksi nämä eivät mene avoimen yliopiston kautta niin ei tarvitse "kitistä"?
Toiskertalaiset ovat jo mahdollisuutensa saaneet ja ilmeisesti sen tuhlanneet. Oma moka. Miksi muiden pitäisi sinun mokasi vuoksi antaa sinulle uusi mahdollisuus? Mokaat kuitenkin senkin. Jos olisit lahjakas ei olisi merkitystä pääsykoe sillä toiskertalaisuudella.
Minä itseasiassa olen edelleen ensikertalainen, sillä olen opiskellut nimenomaan siellä avoimessa yliopistossa, enkä vie kenenkään paikkaa yhteishaussa koska aion myös hakea avoimen väylähaussa tiedekuntaan, kiitos kysymästä.
Siltikään en ymmärrä, mitä ne toiskertalaiset ovat "mokanneet"?
Jos on niin lahjaton, että ensikertalaisuuskiintiö on ainoa mahdollisuus eikä pärjää pääsykokeessa ilman sitä, niin sitten voisi mennä vaikka amikseen lukemaan itselleen ammatin.Potilaan näkökulmasta haluaisin mieluummin lääkärin, jolla on seitsemän ammattia ja keski-iän kutsumuksena lääkis, kuin jonkun nippanappa lääkiksen läpi räpiköineen joka ei olisi päässyt edes sisään ilman ensikertalaiskiintiötä. Miksi nämä tyypit ansaitsee sen maintsemasi mokailu mahdollisuuden sen sijaan, että hakeutuisivat alalle jonne pääsevät ilman mitään etulyöntiasemiakin?
Kyllä se seitsemän eri koulutusta rääppinyt lääkäri on paljon epäilyttävämpi tapaus kuin suorilla lukiosta opiskelemaan päässyt motivoitunut kyvykäs opiskelupaikkakunnalla ja. Jokainen jonka kyvyt riittää lääkikseen pääsemiseen pärjää kyllä opinnoissaan. Toisin kuin luuseri, joka ei ole edellisillä tutkinnoillaan työllistynyt tai jolla ei ole mitään sitkeyttä tosipaikan tullen hyödyntää näitä koulutuksissa. Kaikkien wannabe haihattelijoiden nyt vaan ei kuulu sinne lääkikseen päästä
Oletko nyt puolesta vai vastaan ensikertalaisuuskiintiötä? Vaikutat puhuvan puolesta, mutta sitten kuitenkin toteat, ettei kaikkien wannabe haihattelijoiden kuulu sinne lääkikseen edes päästä, mikä minusta ainakin puhuu sen puoelsta, ettei mitään ensikertalaisia suosivia järjestelyjä kuulu olla, eikä sinne lääkikseen päästä, jos sinne ei muiden kanssa samalta viivalta pääse..?
eri
Ensikertalaiskiintiöiden puolesta.
Wannabe haihattelijat on näitä, jotka tekee kolme neljä eri tutkintoa ja diplomia ja sitten keksitään että halutaakin jollekin hakupainealoille, kun se on hienoa. Näillä on aina kaikki ihan väärin ja oikeaan työhön niistä ei ole millään alalla.
Kaikilla vaan ei lahjakkuus riitä esim lääkikseen. Itse tunnen muutaman kaverin, jotka hakeutui suoraan yhden FM tutkinnon tehtyään lääkikseen pääsykokeiden kautta viime vuonna.
Siis... Millä ihmeen perusteella se ensikertalaisuus sitten tekee pääsykokeissa huonommin pärjänneestä lahjakkaamman?
Kyllä riittävän pätevä ja motivoitunut hakija pääsee alalle kuin alalle vaikkei olisi ensikertalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitäisi olla samalla viivalla. Parhaat sisään, ei mitään ensikertalaisetuja.
Miten mielestäsi ensikertalaiset hyötyy? Jos katsotaan vaikkapa lääkiksen viime vuoden todistusvalinnan alimpia hyväksyttävä pisteitä , niin ne ovat ensikertalaiskiintiössä korkeammat kuin kaikille avoimessa kiintiössä paria poikkeusta lukuunottamatta.
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaket…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitäisi olla samalla viivalla. Parhaat sisään, ei mitään ensikertalaisetuja.
Miten mielestäsi ensikertalaiset hyötyy? Jos katsotaan vaikkapa lääkiksen viime vuoden todistusvalinnan alimpia hyväksyttävä pisteitä , niin ne ovat ensikertalaiskiintiössä korkeammat kuin kaikille avoimessa kiintiössä paria poikkeusta lukuunottamatta.
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaket…
Pääsykokeissa taas kävi näin
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteell…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitäisi olla samalla viivalla. Parhaat sisään, ei mitään ensikertalaisetuja.
Miten mielestäsi ensikertalaiset hyötyy? Jos katsotaan vaikkapa lääkiksen viime vuoden todistusvalinnan alimpia hyväksyttävä pisteitä , niin ne ovat ensikertalaiskiintiössä korkeammat kuin kaikille avoimessa kiintiössä paria poikkeusta lukuunottamatta.
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-todistusvalinta/laaket…Pääsykokeissa taas kävi näin
https://www.laakisvalmennus.fi/laaketieteellisen-paasykoe/laaketieteell…
Viime vuonna ensikertalaiset eivät hyötyneet lääkikseen pyrkiessään ensikertalaisuudesta sillä heidän kiintiönsä pisterajat oli korkeammat kuin kaikille avoimessa kiintiössä ja pääsykokeen perusteella ei ollut ensikertalaisuuskiintiötä.
Jos et päässy lääkikseen, et vaan ollut tarpeeksi hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Mutta kun se ei toiskertalaista auta! T: LLLLE
https://yotilastot.fi/ näkee miten lukioissa kirjoitettiin 2021 ja vanhempia 2014 alkaen. Hgissä rajut erot.
Ei ole mikään ihme että yhä nuoremmat ahdistuu ja palaa loppuun. Kerrasta pitäisi jo nuorena tietää mitä haluaa tehdä. Sitäpaitsi opiskelu ja työelämä eroavat niin paljon että vasta valmistumisen jälkeen saattaa huomata että ei yhtään sovi alalle ja että se on aivan jotain muuta mitä luuli