Lue keskustelun säännöt.
Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta
27.02.2017 |
Hei,
Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?
Kommentit (710)
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaiskiintiö on erittäin hyvä!
Jos yhden koulutuksen jälkeen haluaa vaihtaa alaa, niin varmasti motivaatiota on paljon ja pääsee pääsykokeilla sisään.
Opiskelun maksaa yhteiskunta ja ei ole oikein, että osa ihmisistä kouluttautuu moniin ammatteihin, tekemättä kuitenkaan niissä töitä.
Tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus saada edes yksi koulutus!
Jos ei alalla olekaan töitä, ja pääset vain töihin, joihin riittäisi lukion käyminen (ja palkka sen mukainen)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noissa hakupainealoissa ei ole mitään eroa suoraan todistuksella pääsevien ensikertalaisten ja monikertalaisten välillä, ja arvosanoja saa korottaa niin monta kertaa kuin haluaa, kunhan on suorittanut yo-tutkinnon tietyn aikaikkunan sisällä.
Plus yksi ylimääräinen vuosi lukemista on ihan jees nuorelle, jos ei tullut älläriviä. Yliopistossa nimittäin vasta saakin lukea, ja aiheet paljon lukiotasoa korkeammalla ja/tai omaksuttavat tietomäärät suurempia. Ero voi oikeasti olla aika karu.
Aikuisena muuten ihan sama homma: Aina voi korottaa yo-arvosanoja ja/tai skarpata pääsykokeissa. Hankalaa se tietty on, käytännön syistä. Tsemiä hakijoille!
Ongelmahan onkin juuri siinä että kun nyt kaikki rannalle jääneet alkavat korotella niitä arvosanojaan kilvan niin joka vuosi todistusrajat nousevat aina vain ylemmäs. Itsekin korotin viimeisen vuoden aikana kolmea ainetta mutta en ollut silti yhtään sen lähempänä päästä sisään todistuksella.
Ilman sarvia ja hampaita: Jos et saa niitä älliä repäistyä, mieti, miten sijoittuisit pääsykokeessa, puhumattakaan opinnoista.
Ja tsemppiä, kyl ne ällät napsuu jahka tekee raakaa työtä.
Mutta kun se ei toiskertalaista auta! T: LLLLE
https://yle.fi/uutiset/3-11950507
Otetaan muutamia esimerkkejä siitä, mitä voi päästä opiskelemaan ilman pitkää matematiikkaa tai laudatureja.
Vaasan yliopistoon olisi päässyt viime keväänä opiskelemaan kauppatieteitä, jos olisi kirjoittanut vaikkapa eximian äidinkielestä ja magnat pitkästä ja keskipitkästä kielestä, lyhyestä matematiikasta ja psykologiasta.
Historian opintoihin Itä-Suomen yliopistoon olisi auennut ovet, jos olisi kirjoittanut magnat äidinkielestä, pitkästä ja keskipitkästä kielestä, historiasta ja uskonnosta. Matematiikkaa ei olisi tarvinnut lainkaan.
Magna-rivistöllä olisi päässyt myös Metropolia Ammattikorkeakouluun opiskelemaan esimerkiksi kätilöksi tai suuhygienistiksi, jos olisi kirjoittanut äidinkielen, lyhyen matematiikan, keskipitkän kielen ja mitkä tahansa kaksi reaaliainetta. Cum laudeilla olisi voinut tulla valituksi vaikkapa konetekniikan opintoihin.
Ei hyödytä ketään, jos lukiolaisille tulee olo, että ilman laudatureja ja pitkää matematiikkaa ei pärjää
Pisterajat vaihtelevat vuosittain. Viime keväänä yliopistojen todistusvalintaa laajennettiin joillain aloilla koronapandemian takia, ja sillä on voinut olla vaikutusta pisterajoihin.
En halua väheksyä lukiolaisten paineita, vaan tuoda esiin, että vaihtoehtoja riittää. Lisäksi yhä on myös muita reittejä korkeakouluihin kuin todistusvalinta.
Todistusvalinnan pisteytyksessä on ongelmansa, joita on syytäkin tuoda esiin. Silti toivoisin keskusteluun lisää suhteellisuudentajua ja konkretiaa. Ei hyödytä ketään, jos lukiolaisille tulee olo, että ilman laudatureja ja pitkää matematiikkaa ei pärjää.
Kallimmaksi tulee yhteiskunnalle se, että yliopistosta ei koskaan valmistuta. Näin käy helposti, jos ala tuntuukin väärältä, koska ei ole motivaatiota oposkella ja toiselle alalle vaihtaminen on tehty niin hankalaksi.
Parhaat pitäisi valita. Nyt hyvin kirjoittaneet pääsee valitsemaan parhaat päältä.
On yksilön ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta pyrkiä monta kertaa opiskelemaan. Jos ei kerralla pääse, niin sitten johonkin helpommalle alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parhaat pitäisi valita. Nyt hyvin kirjoittaneet pääsee valitsemaan parhaat päältä.
Jos ovat ensikertalaisia...
Hmmm. Voisiko esim. 50-v. hakea ensikertalaiskiintiössä yliopistoon, jos ei ole varsinaista korkeakoulu- tai AMK-tutkintoa?
t. Kysymys On Vilpitön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On yksilön ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta pyrkiä monta kertaa opiskelemaan. Jos ei kerralla pääse, niin sitten johonkin helpommalle alalle.
Helppohan se on sanoa, jos on itse aina tiennyt, mitä haluaa opiskella. Mahdollisuudet päästä opiskelemaan ovat huomattavasti korkeammalla, jos oikeasti tietää mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat pitäisi valita. Nyt hyvin kirjoittaneet pääsee valitsemaan parhaat päältä.
Hyvin kirjoittaneet ovat niitä parhaita? Sinänsähän hakupaine aloilla kuten lääkikseen valitaan vain joku 60 % todistusvalinnalla. Loput pääsee osoittamaan "paremmuudensa" pääsykokeella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kallimmaksi tulee yhteiskunnalle se, että yliopistosta ei koskaan valmistuta. Näin käy helposti, jos ala tuntuukin väärältä, koska ei ole motivaatiota oposkella ja toiselle alalle vaihtaminen on tehty niin hankalaksi.
Niin tulee kalliiksi, ettei valmistuta tai mennään toiseen koulutukseen. Ensikertaisuuskiintiö vähentää tätä.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Voisiko esim. 50-v. hakea ensikertalaiskiintiössä yliopistoon, jos ei ole varsinaista korkeakoulu- tai AMK-tutkintoa?
t. Kysymys On Vilpitön
Voit hakea, mutta vanhalla yo-todistuksella ei saa pisteitä todistusvalinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Voisiko esim. 50-v. hakea ensikertalaiskiintiössä yliopistoon, jos ei ole varsinaista korkeakoulu- tai AMK-tutkintoa?
t. Kysymys On Vilpitön
Ensikertalaiskiintiö
Korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.
Myös ei-ensikertalaiset voivat silti hakea yhteishaussa. Lain mukaan aloituspaikkojen varaaminen ensikertalaisille ei saa kohtuuttomasti heikentää muiden kuin ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan.
Ensikertalaiskiintiön määräytyminen
Olet yhteishaussa ensikertalainen, jos
sinulla ei ole yhteishaun hakuajan loppuun mennessä suoritettua Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa ja
et ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.
Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaisille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta. Valintaperusteet käyvät ilmi kunkin hakukohteen kuvauksesta koulutustarjonnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallimmaksi tulee yhteiskunnalle se, että yliopistosta ei koskaan valmistuta. Näin käy helposti, jos ala tuntuukin väärältä, koska ei ole motivaatiota oposkella ja toiselle alalle vaihtaminen on tehty niin hankalaksi.
Niin tulee kalliiksi, ettei valmistuta tai mennään toiseen koulutukseen. Ensikertaisuuskiintiö vähentää tätä.
Joo, mutta kun kaikilla se eka alavalinta ei menekään ihan nappiin, varsinkaan, jos ei joudu edes pääsykoetta tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikertalaiskiintiö on hyvä asia, kunhan se on oikeassa suhteessa aloituspaikkoihin ja hakijamääriin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat pitäisi valita. Nyt hyvin kirjoittaneet pääsee valitsemaan parhaat päältä.
Hyvin kirjoittaneet ovat niitä parhaita? Sinänsähän hakupaine aloilla kuten lääkikseen valitaan vain joku 60 % todistusvalinnalla. Loput pääsee osoittamaan "paremmuudensa" pääsykokeella.
Oikikseen valitaan 60% pääsykokeen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallimmaksi tulee yhteiskunnalle se, että yliopistosta ei koskaan valmistuta. Näin käy helposti, jos ala tuntuukin väärältä, koska ei ole motivaatiota oposkella ja toiselle alalle vaihtaminen on tehty niin hankalaksi.
Niin tulee kalliiksi, ettei valmistuta tai mennään toiseen koulutukseen. Ensikertaisuuskiintiö vähentää tätä.
Joo, mutta kun kaikilla se eka alavalinta ei menekään ihan nappiin, varsinkaan, jos ei joudu edes pääsykoetta tekemään.
Opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kirjoitti hiljattain Tilastoneuvos-blogiin tekstin (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkasteli eri aineita kirjoittaneiden menestystä opiskelijavalinnassa viime vuosina – ja totesi muutokset pieniksi.
Muutosten pienuus johtunee siitä, että vaikka valintatavat ovat muuttuneet, valinnoissa arvostetaan edelleen varsin samankaltaista osaamista kuin aiemmin, blogitekstissä lukee.
Hyvönen toteaa, että matematiikan ja esimerkiksi fysiikan kirjoittamisesta voi olla aiempaa enemmän etua. Hänen mukaansa on kuitenkin yleisesti niin, että tietyillä koulutusaloilla tietyt lukion ainevalinnat olivat hyödyllisiä tai lähes välttämättömiä jo ennen opiskelijavalintojen uudistusta. Niin on edelleen uudistuksen jälkeen.
Jos siis haluaa opiskella esimerkiksi lääketiedettä, pitkän matematiikan opiskelu oli ennen ja on edelleen hyödyllistä. Laudaturitkaan eivät ole pahitteeksi. Onneksi on muitakin aloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat pitäisi valita. Nyt hyvin kirjoittaneet pääsee valitsemaan parhaat päältä.
Hyvin kirjoittaneet ovat niitä parhaita? Sinänsähän hakupaine aloilla kuten lääkikseen valitaan vain joku 60 % todistusvalinnalla. Loput pääsee osoittamaan "paremmuudensa" pääsykokeella.
Oikikseen valitaan 60% pääsykokeen perusteella.
Lääkikseen 49%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallimmaksi tulee yhteiskunnalle se, että yliopistosta ei koskaan valmistuta. Näin käy helposti, jos ala tuntuukin väärältä, koska ei ole motivaatiota oposkella ja toiselle alalle vaihtaminen on tehty niin hankalaksi.
Niin tulee kalliiksi, ettei valmistuta tai mennään toiseen koulutukseen. Ensikertaisuuskiintiö vähentää tätä.
Joo, mutta kun kaikilla se eka alavalinta ei menekään ihan nappiin, varsinkaan, jos ei joudu edes pääsykoetta tekemään.
Opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kirjoitti hiljattain Tilastoneuvos-blogiin tekstin (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkasteli eri aineita kirjoittaneiden menestystä opiskelijavalinnassa viime vuosina – ja totesi muutokset pieniksi.
Muutosten pienuus johtunee siitä, että vaikka valintatavat ovat muuttuneet, valinnoissa arvostetaan edelleen varsin samankaltaista osaamista kuin aiemmin, blogitekstissä lukee.
Hyvönen toteaa, että matematiikan ja esimerkiksi fysiikan kirjoittamisesta voi olla aiempaa enemmän etua. Hänen mukaansa on kuitenkin yleisesti niin, että tietyillä koulutusaloilla tietyt lukion ainevalinnat olivat hyödyllisiä tai lähes välttämättömiä jo ennen opiskelijavalintojen uudistusta. Niin on edelleen uudistuksen jälkeen.
Jos siis haluaa opiskella esimerkiksi lääketiedettä, pitkän matematiikan opiskelu oli ennen ja on edelleen hyödyllistä. Laudaturitkaan eivät ole pahitteeksi. Onneksi on muitakin aloja.
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2021/03/17/onko-lukion-ainevalintojen-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Voisiko esim. 50-v. hakea ensikertalaiskiintiössä yliopistoon, jos ei ole varsinaista korkeakoulu- tai AMK-tutkintoa?
t. Kysymys On Vilpitön
Voit hakea, mutta vanhalla yo-todistuksella ei saa pisteitä todistusvalinnassa.
Kyllä saa.
Osallahan on vanhempi esim juristi.Ekonomi.Lääkäri.DI.Opettaja.Psykologi jne. Tutustukaa eri ammatteihin.