Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta

Itse hain koulun sisäistä alanvaihtoa viime keväänä mutta sitä ei hyväksytty, koska se on liian kallista koululle. Hain kuitenkin samaa paikkaa niin sanotussa normaalissa haussa muiden kanssa ja pääsin sisään! Hakijoita noin 1500 ja 60 otettiin, joten AP hae rohkeasti siinä normihaussa keväällä :)

Ensikertalaisuus on kyllä näkynyt omassa ryhmässäni aika voimakkaasti. Sen suuremmin analysoimatta, 19-vuotias ei vain ole henkisesti valmis korkeakouluun (tai hyvin harvat ovat). On aika tuskaa tehdä esim. ryhmätöitä (mitä korkeakouluissa on nykyään vähintään yksi joka kurssilla, johtuen säästöistä. Opettajat eivät enää opeta vaan jakavat ryhmätyöt ja oppilaat opettavat muita...) viime keväänä ylioppilaaksi kirjoittaneen kanssa. En tarkoita että he olisivat tyhmiä vaan heillä ei yksinkertaisesti ole vielä elämänkokemusta ja muutenkaan ajattelu ei ole kehittynyt tarpeeksi.. Itse olen siis 26v ja ero parikymppisiin ihan selkeä. Ryhmässämme on onneksi muodostunut sisäisiä ryhmiä, jossa nämä nuoremmat tekevät omat työnsä ja me ns. vanhat omamme..

Voi ei, vai kallista koululle :( Pitäisi olla kyllä enemmän mahdollisuuksia vaihtaa linjaa, ei palvele ketään, kun se on niin vaikeaa Suomessa. Ja ensikertalaiskiintiöt ovat todella huonosti suunniteltu keksintö, ketä tosiaan palvelee, jos nuori aloittaa koulun, mutta huomaa ettei se sovikaan itselle tai ole mitä ajatteli ja ei saa mahdollisuutta vaihtaa linjaa, sitten masentuu ja on kortistossa koko loppuelämän. Kustannuksia tulee yhteiskunnalle. Minä yritän sisäistä hakua tänä keväänä taas, mutta myös yhteishakua. Itsekin olen nyt 26 ja tuntuu välillä että on kyllä eroa 19-vuotiaisiin juuri aloittaneisiin. 

Yrititkö muuten vaihtaa aivan erilaiselle linjalle kuin millä ensin opiskelit? Silloin se voikin olla kallista koululle, kun vain harva kurssi voitaisiin hyväksilukea. Mutta jos tutkinnot ovat lähellä toisiaan, kuten sh ja th niin en ymmärrä, miksi se olisi kallista. Kun esim. minä luopuisin alkuperäisestä paikasta, siinäkin joku toinen saisi taas paikan siitä, kun minä siirtyisin toiseen tutkintoon.

Ellei pääse siihen mihin haluaa ja on realistiset mahikset niin ei kannata ottaa mitään muuta paikkaa ettei menetä ensikertalaisuuskiintiötä, voi päästä toisella tai kolmannella kertaa. Ehkä sitten täytyy laittaa suunnitelmat uusiksi  ellei pääse. 

Minusta ensikertalaiskiintiö on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta niitä tosiaan vois olla reippaasti vähemmän. Opiskelemaani alaan otettiin aloittaessani 45 opiskelijaa, joista 35 paikkaa oli varattu ensikertalaisille, aivan älytöntä. Mielestäni selkeä 50-50% jako olisi kohtuullista kaikin puolin.

Olen samaa mieltä, että 50 % aloituspaikoista ensikertalaisille olisi vielä kohtuullinen, mutta nykyinen n. 70 % ensikertalaisille on aivan liikaa ja asettaa mielestäni ei-ensikertalaiset eriarvoiseen asemaan. Vaikka laissa ja kuvauksissa ensikertalaiskiintiöstä sanotaankin toisin.

Ap

Vähän kyllä itseänikin harmittaa kun tuli aikanaan juuri kirjoittaneena otettua vastaan paikka humanistiselta alalta joka oli kyllä mielenkiintoinen, muttei todellakaan työllistä koska järjetön liikakoulutus alalla. Nyt sitten opintojen aikana olen herännyt tosiasioihin ja koitan vaihtaa paremmin työllistävälle alalle jossa toki mukava 70%:n ensikertalaiskiintiö. Jos en nyt yhteishaussa pääse niin toinen vaihtoehto lienee suorittaa sivuaineena tuon alan perus ja aineopinnot ja hakea sitten suoraan maisterivaiheeseen, mutta jos en sinnekään pääse niin eipä taida olla juuri muita vaihtoehtoja kuin valmistua kortistoon. 

Ensin viedään aloituspaikat (ja mahdollisuus sisäänpääsyyn) ja sitten vielä opintotuet nii kyllä kannustetaan lähtemään opiskelemaan!

Nim. Työtön Tyhmä, joka suoritti amk-tutkinnon valmiiksi.

Jatkan kissanpäiviäni työmarkkinatuella... 😅

Ensikertalaiskiintiö vaikuttaa noin 250 ihmisen opiskelupaikan saantiin vuosittain. Oon itsekin sitä mieltä että huono juttu, mutta ei se nyt niiiiiiiiiiin iso asia ole kuin mitä monet kuvittelee. 

Keskimäärin niitä ensikertalaisia on uusien opiskelijoiden joukossa aina ollut se noin 70%. Muutos ei ole siis suurensuuri.

Miksi yhteiskunnan pitäisi tukea sitä, että nuoret eivät osaa päättää, mitä alaa opiskella, tai preppaavat ensimmäiset opintovuodet  pääsykokeisiin toiselle alalle, jonne kyvyt eivät riitä mutta jonne on silti pakko päästä? 

Vierailija kirjoitti:

Keskimäärin niitä ensikertalaisia on uusien opiskelijoiden joukossa aina ollut se noin 70%. Muutos ei ole siis suurensuuri.

Niinpä. Kiintiön niin sanottu toimimattomuus tarkoittaa, että kiintiö on monilla aloilla liian alhainen vaikuttaakseen millään tavalla opiskelijavalintaan. 

Ensikertalaisia suositaan aivan liikaa! Korkeakouluihin pääseminen on tehty mahdottomaksi ensikertalaisuuden menettäneille ja niille, joille lukiosta jo aikaa. Varmaan joku 40v. lähteekin vielä uusimaan kaikki yo-kokeensa. amk-koekin suosii ensikertalaisia.

Up

Tehkää kansalaisaloite

UUp

Olen terveydenhoitajaopiskelija ja meille ainakin vaihtoi sairaanhoitajaryhmästä opiskelija joka halusikin terkkariksi. Taitaa enemmänkin riippua koulusta miten onnistuu ja siitä onko ryhmässä tilaa.

Meidän tutkinnossa on tosi paljon samaa kuin sairaanhoitajilla. Jos haluat esim. Työterveyteen, kouluun tai neuvolaan niin sitten kannattaa pyrkiä terkkariksi, mutta muuten pystyt kyllä myös sairaanhoitajana työskentelemään esim. Terveysasemalla tai jollain poliklinikalla tai kolmannella sektorilla. Ei ole mikään pakko mennä sairaalatyöhön :)

Vierailija kirjoitti:

Olen terveydenhoitajaopiskelija ja meille ainakin vaihtoi sairaanhoitajaryhmästä opiskelija joka halusikin terkkariksi. Taitaa enemmänkin riippua koulusta miten onnistuu ja siitä onko ryhmässä tilaa.

Meidän tutkinnossa on tosi paljon samaa kuin sairaanhoitajilla. Jos haluat esim. Työterveyteen, kouluun tai neuvolaan niin sitten kannattaa pyrkiä terkkariksi, mutta muuten pystyt kyllä myös sairaanhoitajana työskentelemään esim. Terveysasemalla tai jollain poliklinikalla tai kolmannella sektorilla. Ei ole mikään pakko mennä sairaalatyöhön :)

Niin ja en siis tiedä miten tuo vaihto on tarkalleen tapahtunut. Tiedän useamman sh:sta th:ksi vaihtaneen, mutta en tiedä miten vaihto on tapahtunut.. eli ovatko siis kuitenkin ihan hakeneet jotenkin vai eivät. Ei mitään tietoa.

Niinhän se on, että terkkariksi, ensihoitajaksi, röntgenhoitajaksi, kätilöksi yms on paljon vaikeampi päästä kuin sairaanhoitajaksi. Noihin on oikeasti valtava määrä hakijoita ja aloituspaikkoja joku 20-30!!! Todella pienet mahikset päästä, mutta aina joku pääsee joten älä luovuta! Tämä vaan tiedoksi niille jotka väittää, että amkiin helppo päästä.. ei todellakaan ole, varmaan insinööriksi pääsee helpommin kuin osaan hoitoaloista (terkkari, ensihoitaja, kätilö).

Ensikertalaiskiintiöllä yritetään vaan turvata kaikille tai mahdollisimman monelle ammatti, mutta ymmärrän kyllä aloittajankin näkökulman. Kiintiö on ihan hyvä ajatus, mutta se voisi olla mieluummin vaikka 40-50% hakijoista.

Oletko todella yrittänyt vaihtoa? Sanottiinko suoraan ettei onnistu? Eikös sairaanhoitajille ole jotain omia "muuntokoulutuksia" terkkariksi vai muistelenko ihan väärin? Bioanalyytikko onkin sitten ihan eri koulutus. Kannattaa varmistella vielä mahdollisuuksia vaihtaa koulutusta saman katon alla, kun kuitenkin samasta alasta kyse.

Voithan sä myös valmistua sairaanhoitajaksi ja sitten valmistumisen jälkeen yrität hakeutua muuhun koulutukseen, saat varmasti hyväksilukujakin ettei ole niin pitkä koulutus. Lisäksi vinkkinä, että monimuotototeutukseen hakee varmaan vähemmän ensikertalaisia? Olisiko sinne helpompaa päästä "ei ensikertalaisena"?