Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi vain, mutta en ole opiskellut naistutkimusta yliopistossa. Opiskelen sairaanhoitajaksi, ja haluaisin vaihtaa koulutusohjelmaa (terveydenhoitoon, bioanalytiikka kiinnostaisi myös mutta kumpaankaan en päässyt aiemmin). Minusta kiintiöt ovat käsittämättömiä, monet eivät uskalla enää hakea mihinkään, ja jos ala, johon on päässyt, ei olekaan sitten sellainen mitä työtä haluaa tehdä eläkkeelle asti, olisi oltava alanvaihdon mahdollisuus. Edes jollakin tavalla, mutta itse olen huomannut että koulun sisälläkin lähes samanlaiseen koulutusohjelmaan vaihto (sh -> th) on kuin yrittäisi mennä neulan silmästä läpi.

Minusta ensikertalaiskiintiöistä ja niiden vaikutuksista pitäisi puhua enemmän mediassa ja yhteiskunnassa, eivät ne poliitikot varmaan ymmärtäneet sen seurauksia jotka ne keksivät ja jotka niiden puolesta äänestivät. Ei ne kiintiöt nopeuta nuorten siirtymistä työelämään, päin vastoin.

AP

Mutta mietipä sitä, että jos ei ensikertalaiskiintiöitä olisi, hauissa suosittaisiin kieltämättä aikaisemmin työelämässä olleita. Ensikertalaisilla kuten esim lukion käynneillä ei välttämättä ole sitä ensimmäistäkään ammattia. Sen takia minusta se kiintiö on vaan hyvä asia, vaikka ymmärrän toisaalta alanvaihtajien harmituksen.

Ymmätkö, että kyse ei ole vain harmituksesta? Kyse on myös siitä, että ihmisillä ei ole mahdollisuutta parantaa työllistymismahdollisuuksiaan, mikä on epäoikeudenmukaista ja syrjäyttää ihmisiä, kun työttömyys pitkitty. Kalliiksi se työttömyyskin tulee yhteiskunnalle.

Minä olen esimerkki tästä. Haen uudestaan opiskelemaan koska olen työtön. Jos en pääse niin työttömyys varmasi jatkuu niin kauan kunnes pääsen toiseen ammattiin. Ketä se hyödyttää?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä jos poistetaan. Omaan opintosuuntaani on selkeästi vähentyny hakumäärät kun tää tuli voimaan. Ei niin tunnettu ala, niin ihmiset ei osaa hakea. Niin ei tule näitä ketä hakee lääkikseen. Moni kumminkin vahingosa jäänytkin tälle alalle. Turhat välivuodet on vaan lisääntynyt kun ei uskalleta ottaa paikkaa vastaan.

ainakin lääkikseen pyrkivät ovat lukeneet kemiaa ja fysiikkaa ja nyt vähemmän koska nk ensikertalaisuuskiintiö

Vierailija kirjoitti:

Olisiko täällä joku, joka osaisi tehdä kansalaisaloitteen ensikertalaiskiintiöiden poistamisesta tai ainakin niiden pienentämisestä (minusta 70 % on liian iso osuus ensikertalaisille)? Kansalaisaloite.fi-sivulla voi tehdä kansalaisaloitteita.

Sanokaa minun sanoneeni kiintiöt vain hidastavat nuorten siirtymistä työelämään ja lisäävät välivuosia ja syrjäytymistä, kun entisellä tutkinnolla ei saa töitä tai ei enää pysty tekemään sen mukaisia töitä.

AP

"Sanokaa minun sanoneen" tuskin riittää perusteluksi. Jos asia on sinulle tärkeä, taustoita esityksesi ja perehdy kansalaisaloiteohjeisiin. Korkeakoulutetun ihmisen pitäisi pystyä tekemään aloite itsekin. Miksi homma pitää ulkoistaa?

Hallitus varmaankin tietää, että tämä on epäreilu epäinhimillinen järjestelmä ja hullummaksi menee, kun pääsykokeet poistetaan. Kai nämä uudistukset tehdään, koska tiedetään työttömyyden räjähtävän vielä enemmän käsiin. Esimerkiksi maisterivalintoihinkin on alettu ottaa rajoituksia, kun niihin on haettu paljon enemmän. Jos ei halua homehtua Suomessa, niin suosittelen ulkomaita.

Mutta miksi hallitus haluaa tietenkin tahtoen vaikeuttaa ihmisten uudelleenkouluttautumista? Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaihtaa alaa/linjaa jos haluaa ja jos se edistää työllistymistä. Ulkomaille itselläni ei ole mahdollisuutta lähteä sillä miehellä on vakituinen työ täällä. Muuten voisikin koska osaan ruotsia tosi hyvin.

Luulen että ensikertalaiskiintiö -uudistus on myös sellainen hallituksen laki jota ei ole valmisteltu kunnolla.

AP

Minusta ensikertalaiskiintiöistä pitäisi tehdä juttu esimerkiksi Helsingin Sanomiin. Entä se kansalaisaloite, olisiko joku halukas tekemään sen yhdessä minun kanssani? 

AP

Up

Ensikertalaiskiintiö pitää saada pois! Ei oikein motivoi hakea kouluun, kun on jo menettänyt ensikertalaisuuden. PS. En omista mitään ammattia, joten mun kouluttaminen olisi yhteiskunnan kannalta järkevää.

Ja huom. Monet aikuisena opiskelevat eivät välttämättä tarvitsisi opintotukea tai muita tukia, vaikka opiskelisivatkin toisen tutkinnon, sillä monet käyvät esim. töissä opintojen ohessa. Siis kyllä mekin jotka haluamme opiskella toisen tutkinnon tuomme sitä rahaa yhteiskunnalle.

Jos joku olisi kiinnostunut tekemään kansalaisaloitetta ensikertalaiskiintiöiden pois saamiseksi, laittaisitko vaikka sähköpostiosoitteesi tänne? Voin laittaa sinulle viestiä.

Ap

Ajattelin siis, että jos joku toinen on kiinnostunut myös tekemään kansalaisaloitteen ensikertalaiskiintiöiden poistamiseksi, niin voitaisiin tehdä se yhdessä. Minusta tästä ensikertalaiskiintiöasiasta pitää pitää keskustelua yllä yhteiskunnassa, ja siitä, kuinka se vaikuttaa ei-ensikertalaisten pääsyyn opiskelemaan. Minusta tämä on epäreilu uudistus, joka asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Ap

Kaikki eivät välttämättä edes tiedä tästä uudistuksesta. Nykyajan muuttuvassa yhteiskunnassa olisi hyvä, että pystyy tarpeen vaatiessa vaihtamaan koulutusta tai kouluttautumaan uudelleen. Minusta on myös typerää, että koulutuslinjan vaihtaminen on erittäin vaikeaa esim. ammattikorkeakoulussa nykyään, kuin neulansilmästä menisi. Itselläni on arvosanat 3-5 ja keskiarvo 4,15 mutta en saa silti siirtoa toiseen tutkintoon. Jos ei olisi ensikertalaiskiintiöitä, olisi päivänselvää, että hakisin yhteishaussa niin monta kertaa kunnes onnistun, mutta koska meitä ei-ensikertalaisia otetaan sisään vain vähän, pelkään, että pääseminen on hyvin vaikeaa... Tähän mennessä olen hakenut koulun sisällä siirtoa kaksi kertaa, onnistumatta.

Ap

"kärryillä ollaan, tiedän että kun ottaa paikan vastaan niin ei ole ensikertalainen. Uudistus tulossa 2018. "

Ensikertalaiskiintiö on kyllä jo nyt voimassa. Otettiin osittain käyttöön muistaakseni jo syksyn 2015 yhteishaussa ja keväällä 2016 oli jo kaikissa korkeakouluissa käytössä.

Ap

Ymmärrettävää olisi, jos ensikertalaiskiintiö olisi esimerkiksi 40-50 % aloituspaikoista kaikissa koulutusohjelmissa, mutta kun ensikertalaiskiintiöt ovat nykyisellään 70-85 %, se on aivan liian suuri osuus ja asettaa ei-ensikertalaiset mielestäni eriarvoiseen asemaan. Vaikka laissa sanotaankin, että ei-ensikertalaiset eivät saa joutua kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan ensikertalaisiin nähden.

Alla asiaa kiintiöistä:

"Ensikertalaiskiintiö

Korkeakoulujen on lain mukaan vuodesta 2016 alkaen varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.

Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa

et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.

Ensikertalaisuus määräytyy hakuajan päättymispäivän tilanteen mukaan

Kevään yhteishaussa on kaksi hakuaikaa ja ensikertalaisuus määräytyy jälkimmäisen hakuajan päättymispäivän mukaan riippumatta siitä kumpana hakuaikana hakee.

Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaisille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ensikertalaishakijoiden ja muiden hakijoiden joukosta. Yleensä ensikertalaiset ja muut hakijat valitaan samojen valintakriteerien mukaan. Valintaperusteet käyvät ilmi kunkin hakukohteen kuvauksesta koulutustarjonnassa.

Et ole ensikertalainen

jos olet jo suorittanut suomalaisen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon tai

olet ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta suomalaisessa korkeakoulussa (koskee myös siirtohakuja).

Myös ei-ensikertalaiset voivat hakea yhteishaussa. Lain mukaan aloituspaikkojen varaaminen ensikertalaisille ei saa kohtuuttomasti heikentää muiden kuin ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan."

Epäreilua on, että ainakin 70 % paikoista on varattu ensikertalaisille ja ne loputkin (30 %) paikat täytetään ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kesken, eli loput 30 % ei ole pelkästään varattu ei-ensikertalaisille. Jos ensikertalaiskiintiö on koulutuksessa siis vaikka 80 %, ei-ensikertalaisille on tarjolla korkeintaan 20 % paikoista.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oike4in kenellä ei vielä ammattia niin pääsee jos muuten edellytyksiä, pääsykokeet pois tietyiltä aloilta ja suoraan yo kirjoituksen perusteella valita. 

Amk vaatii puolestaan kakkos tason amiksen, kakkos tasolla nämä kiintiöt just uusittu, tuskin muuttavat vastakohdiksi.... eli haluisit ohitella jonossa johonkin suosittuun koulutukseen kun sanoit että "tietyillä aloilla"

Kyllä kolmos tasolla pitää jo tietää mikä kiinnostaa, ei saa olla ikuinen opiskelija!

On huono asia monestakin syystä:

- Ensikertalaisuuskiintiö estää uuden valinnan tekemistä eli virheen korjaamista, kun ensimmäinen valinta osoittautuu vääräksi.

- Ei nuori ihminen tunne edes itseään saati maailman työmarkkinoita niin hyvin, että osaisi tehdä hyvän valinnan.

- Asettaa erilaiset hakijat eriarvoiseen asemaan. Huonoimmassa ovat ne nuoret naisylioppilaat, jotka eivät mene armeijaan eikä muutenkaan ole tarkoituksenmukaista pitää välivuotta. Paradoksi on siinä, että juuri heitä varten tämä ensikertalaisuuskiintiö on! Armeijaan menevillä pojilla ja tytöilläkin on vuosi enemmän miettimisaikaa, ja ammattikoulun käyneet voivat tehdä työtä ja tutustua valitsemansa ammatin arkee, mutta silti ovat korkekouluhaussa ensikertalaisia.

Paljon parempi vaihtoehto olisi antaa lisäpisteitä iän perusteella: enintään 18-vuotiaalle 3, 19-vuotiaalle 2 ja 20-vuotiaalle 1, niin tulisi hyvitettyä sitä, ettei heillä ole ollut aikaa hankkia muita lisäansioita.

Vierailija kirjoitti:

Hallitus varmaankin tietää, että tämä on epäreilu epäinhimillinen järjestelmä ja hullummaksi menee, kun pääsykokeet poistetaan. Kai nämä uudistukset tehdään, koska tiedetään työttömyyden räjähtävän vielä enemmän käsiin. Esimerkiksi maisterivalintoihinkin on alettu ottaa rajoituksia, kun niihin on haettu paljon enemmän. Jos ei halua homehtua Suomessa, niin suosittelen ulkomaita.

Pääsykokeiden poistamisen sijasta pitäisi palata karsintakurssijärjestelmään, joka on ollut ainakin lääketieteellisissä viime vuosisadan alkupuolella. Silloin yliopistoihin pääsivät sisään kaikki ylioppilaat, senkun vaan kirjoittautuivat valitsemaansa tiedekuntaan! Parhaat pääsivät jatkamaan, heikoimmat karsiutuivat jo alkuvaiheessa - ja sitten vaan kirjoittautumaan sisään johonkin toiseen tiedekuntaan!

Tämä olisi paras keino karsia jyvät akanoista mm. lääketieteellisessä ilman kalliita valmennuskursseja.

Pitäisi myös antaa hyvitystä työkokemuksesta ja vaatia alan ennakkoharjoittelu ennen opintojen aloittamista. Näin se on ennen. Se vähentäisi opintojen keskeyttämistä ja uudelleenkouluttautumista, kun vaihdon voisi tehdä jo ennen opintojen aloittamista kun huomaisi, että ei tämä ollutkaan se oma ala.

Omalla alallani 1980-luvulla opiston käyneistä suuri osa aloittaneista valmistui aikanaan ja on ollut koko työuransa sen alan työssä. Työmarkkinoitten ja oman elämäntilanteen muutokset ovat johtaneet omankin kurssin 16 valmistuneesta vain muutaman kouluttautumaan toiselle alalle paljon myöhemmin.

Olen hakemassa opiskelemaan psykologiaa Helsingin yliopistoon ei-ensikertalaisena. Tutkintoa ei ole, mutta paikan olen joskus ottanut vastaan.

Silti ensikertalaiskiibtiöt ovat mielestäni hyvä ratkaisu. Ensinnäkin monilta tuntuu menevän ohi se miten ne on päätetty. Niissä on käytetty apuna aiempien vuosien tilastoja. Esim. Jos vuosittain ensikertalaisia oli aiemmin n 70% sisäänpäässeistä, on kiintiö nyt 70%. Käytännön muutos on ollut todella pieni. Näitä tilastoja löytyy jokaisen korkeakoulun sivuilta.

Lisäksi monet korkeakoulut parantavat sisäisiä vaihtomahdollisuuksia. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa kandiohjelmat ovat muuttuneet siihen suuntaan, ettei tarkkaa valintaa edes tarvitse tehdä heti alkuun, vaan ensimmäisen vuoden jälkeen.

Tietenkin joitakin vuosia menee muutokseen totutelless eikä se kaikkia miellytä, mutta mielestäni tässä on ehdottomasti menty oikeaan suuntaan.

Ennen välitettiin siitä, että ei päästä sisään kun toiset ovat lukeneet niitä samoja kirjoja jo vuosia. Nyt valitetaan, kun ensimmäinen tutkinto ei miellyttävän ja pitäisi päästä vaihtamaan helpommin.

Mielestäni ikuisesti ei voi miettiä ja on jo aika ottaa vastuuta vääristävät valinnoista ja antaa muutosten tapahtua, sillä järjellä ajateltuna niistä tulee olemaan enemmän hyötyä kuin haittaa yhteiskunnalle.