Ensikertalaiskiintiö pois korkeakoulujen yhteishausta

Vierailija kirjoitti:

Joissain tutkinnoissa ensikertalaiskiintiöt ovat jopa 85 %. Esim. terveydenhoitajatutkintoon haettaessa Metropoliaan aloituspaikkoja on 28, joista vähintään 21 ensikertalaisille.

AP

Kamalaa! Terveydenhoitajan ammatti on aikuiskouluttajan lisäksi sellainen, joka vaatii ehdottomasti enemmän elämänkokemusta, jotta työtään voi tehdä uskottavasti.

Omien lasten ikäinen  neuvolan terveydenhoitajana yli nelikymppiselle monisynnyttäjälle tai työvoimakoulutuksen opettajana ... ei oikein taida olla vakuuttavaa.

Minusta tosiaan 40-50 % olisi sopiva ensikertalaiskiintiö, silloin olisi enemmän toivoa muillakin. En ymmärrä miksi muka 80 % kiintiö ei kohtuuttomasti vaikeuta muiden sisään pääsyä?

En ymmärrä eivätkö hallituksen edustajat tajua, että ensikertalaiskiintiöt ovat kohtuuttoman suuret? Pitäisi varmaan laittaa viestiä jollekin kansanedustajalle niihin liittyen.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko täällä joku, joka osaisi tehdä kansalaisaloitteen ensikertalaiskiintiöiden poistamisesta tai ainakin niiden pienentämisestä (minusta 70 % on liian iso osuus ensikertalaisille)? Kansalaisaloite.fi-sivulla voi tehdä kansalaisaloitteita.

Sanokaa minun sanoneeni kiintiöt vain hidastavat nuorten siirtymistä työelämään ja lisäävät välivuosia ja syrjäytymistä, kun entisellä tutkinnolla ei saa töitä tai ei enää pysty tekemään sen mukaisia töitä.

AP

Onko se oikeasti 70%??? Kuka tuollaisen tyhmyyden on keksinyt .. Nyt v**uttaa. Opiskelen paskaa alaa yliopistossa (en tahdo opettajaksi tai miksikään muuksikaan sellaiseksi, mihin alaltani valmistuneet ovat työllistyneet), ja tällä hetkellä luen pääsykokeisiin alalle, joka on ollut unelma-alani jo 4 vuotta. Ongelma on vain ollut se että siihen alalle ei pääse nauraen sisälle. Tästä syystä otin nykyisen opiskelupaikan vastaan viime vuonna vähän kuin varmuuden vuoksi, koska 3 välivuotta on aika pitkä aika ja pitäisi vielä elämäänkin ehtiä.

On se 70 % ainakin joissain koulutuksissa, pienin näkemäni oli muistaakseni lääketieteellisessä jossa se on 65 %. Jossain oli jopa 80 % mikä on mielestäni todella iso. Niinpä, samaa mietin että kukahan /ketkähän poliitikot ovat tämän keksinnön taustalla... 

Ap

Luulenpa, että tämäkin tulee kostautumaan yhteiskunnalle ja kovaa. Moni nuori jättää hakematta kouluun (joo pakotetaan hakemaan, mutta ei se tarkota yhtään mitään, kyllä ne pääsykokeet pystyy pilaamaan). Osa menee kouluun -> huomaa ettei pidä-> lopettaa, jotta voi säästää tukikuukausia-> hakee uutta koulua. En usko tämän uudistuksen saavan nuoria yhtään sen nuorempana valmistumaan. Kelan jonot pitenee, kun nuoret eivät mene kouluun minne eivät ole halua tai pelkäävät tätä yhden paikan politiikkaa.

Joo, itsekin olisin ehkä jo kunnolla työelämässä ilman tätä kiintiöuudistusta, koska nyt mieleiselle alalle hakeminen on entistä vaikeampaa. Olen kyllä tehnyt töitä mutta en kokoaikaisesti. Ja luulen kyllä, että monet nuoret ei uskalla ottaa mitään paikkaa vastaan. Kiinnostaisi todella tietää, ketkä kansanedustajat tätä uudistusta ovat puoltaneet. Luulen jotenkin, että vähän vanhemmat edustajat. Ja tosiaan, jos pääsykokeista taas luovuttaisiin ja sisään otettaisiin vain yo-arvosanojen perusteella, huomioitaisiinko vanhoja (esim. 10 vuotta vanhoja) arvosanoja? Olisiko vanhemmilla hakijoilla enää mitään mahdollisuuksia päästä? Syrjivää olisi minusta jos ei olisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Kuinka moni muu on sitä mieltä, että korkeakoulujen yhteishaun ensikertalaiskiintiö on huono asia ja että se saisi olla pienempi? Onkohan sen poistamiseksi jo kansalaisaloitetta, tai olisiko joku muukin kiinnostunut tekemään sellaisen?

Johan se on kertaalleen ollut olemassa ja todettu lainvastaiseksi ja poistettu. Eiköhän tälläkin kertaa taas kierretä kehää, kunnes taas parin vuoden päästä joku keksii, että nuoret saadaan nopeammin työelämään tällä "ainutlaatuisella innovaatiolla"...

Tuo YO-kirjoituksien perusteella hakeneminenkin on hieman kaksipiippuinen juttu, koska elämä ei nyt vaan mene niinkuin saduissa. Mitä jos kirjoitukset menevät penkin alle esim. sairastumisen, läheisen kuoleman yms. takia? Onko peli pelattu sitten? Siinä sitten nuori seisoo tyhjänpalttina. Ei voi hakea amikseen (no lähäriksi kyllä taitaa sentään olla vielä yo pohjaisia koulutuksia) ja korkeakoulut poissa pelistä huonosti menneiden kirjoitusten takia. Jos tämä paikataan sillä, että kirjoituksia voi uusia niin monta kertaa, kun haluaa, niin sinnehän ne valmennuskurssit siirtyvät. "Saat L:n, kun käyt kurssimme". Koska sinne ne valmennuskurssit siirtyvät, joista hallitus, ainakin omien sanojensa mukaan, haluaa päästä osittais eroon, jos yo-pohjaiseksi haku menee. 

Päläkälä.

Teihin lässyköihin on yhteiskunnan turha enempää panostaa. Muuttakaa maasta.

Maikat haluu nuorta lihaa kouluihin eikä mitään elämäntapaemeriittoja

"Johan se on kertaalleen ollut olemassa ja todettu lainvastaiseksi ja poistettu. Eiköhän tälläkin kertaa taas kierretä kehää, kunnes taas parin vuoden päästä joku keksii, että nuoret saadaan nopeammin työelämään tällä "ainutlaatuisella innovaatiolla"..."

Ai miten niin ensikertalaiskiintiö on poistettu? Kyllä se on vielä olemassa, kun itse katsoin juuri tänään yhteishaun aloituspaikkoja, niin niissä lukee, että tietty määrä on varattu ensikertalaisille. Ja joissain luki jopa kuinka monta paikkaa vähintään on varattu ensikertalaisille.

Ap

"Maikat haluu nuorta lihaa kouluihin eikä mitään elämäntapaemeriittoja"

Ai onko 26-vuotias sinusta vanha? Ymmärrän että tuo oli vitsi. Mutta vakavasti ajatellen, kun eläkkeellekin pääsee vasta 70-vuotiaana, niin olisi hyvä olla koulutus, jonka mukaista työtä jaksaa tehdä mahdollisimman pitkään. Ja kun eläkeikä muutenkin nousee todennäköisyys on suuri että moni meistä joutuu hankkimaan toisen koulutuksen.

Kuinka monta korkeakoulututkintoa minun pitää olla valmis maksamaan per pää? Olen sitä mieltä, että yksi per henkilö. Seuraavat kouluttautumiset sitten yksilön omasta pussista ja/tai työnanatajan kautta. Kiitos.

En tarkoitakaan että itseisarvo olisi että jokainen suorittaisi monta tutkintoa, mutta pitäisi olla jo hyvissä ajoin nykyistä helpompaa vaihtaa linjaa tai koulutusta. Näin vältytään siltä että seilataan vuosikausia eri tutkinnoissa tai suoritetaan useita tutkintoja. Siksi ensikertalaiskiintiötkin pitäisi saada pois, koska ihmiset vain ovat erehtyväisiä ja voivat valita ensimmäisellä kerralla väärin, varsinkin nuorena, ja huomata, ettei tutkinnon tarjoama työ olekaan sitä, mikä itselle parhaiten sopii. Esimerkiksi juuri ammattikorkeakoulussa on todella vaikeaa vaihtaa opintolinjaa, 2 kertaa olen itsekin yrittänyt siirtohaulla mutta ei ole onnistunut. Arvosanani ovat hyviä, kiitettäviä ja erinomaisia (ei yhtään huonompia), mutta silti ei onnistu. Toisekseen, tuskin ensikertalaiskiintiöiden poistaminen aiheuttaisi sen, että kaikki opiskelisivat huvikseen monta tutkintoa. Tosiasia on myös, että eri tutkinnot ovat eri lailla työllistäviä, joten täytyy olla mahdollisuus valita uudelleen, vaikka sitten itse kustantaisikin toisen tutkintonsa.

Ap

"Kuinka monta korkeakoulututkintoa minun pitää olla valmis maksamaan per pää? Olen sitä mieltä, että yksi per henkilö. Seuraavat kouluttautumiset sitten yksilön omasta pussista ja/tai työnanatajan kautta. Kiitos."

Esimerkiksi lisä-/täydennyskoulutukset olisivatkin hyvä, ja jos niitä olisi enemmän, ja hyvä olisi myös, jos työnantaja kouluttaisi, mutta aina ei näin ole. Esimerkiksi moniin töihin vaaditaan Suomessa täsmäkoulutus, jolloin on vaikeaa päästä, jos ei ole juuri tiettyä toivottua koulutusta. Tämänkin takia monet haluavat juuri siihen tiettyyn koulutukseen, koska se on ainoa väylä, jolla tiettyä työtä voi tehdä. Esimerkiksi sairaanhoitajan on vaikeaa päästä neuvolaan töihin vaan sinne halutaan terveydenhoitajia. Laboratorioiden näytteenottoon ei oteta sairaanhoitajia juurikaan, vaan täytyy olla bioanalyytikko.

Lisäksi joskus elämässä menee vain niin, että ei työllisty ollenkaan tutkinnollaan, jolloin olisi pakko opiskella uusi tutkinto tai lisätä osaamistaan. 

Ap

Up

Käyttäjä4469 kirjoitti:

"kärryillä ollaan, tiedän että kun ottaa paikan vastaan niin ei ole ensikertalainen. Uudistus tulossa 2018. "

Ensikertalaiskiintiö on kyllä jo nyt voimassa. Otettiin osittain käyttöön muistaakseni jo syksyn 2015 yhteishaussa ja keväällä 2016 oli jo kaikissa korkeakouluissa käytössä.

Ap

 tarkoitan yhteishakua

Yhteishaussa se ensikertalaiskiintiö onkin käytössä juuri.

Ap

Voisi edes olla enemmän lisäkoulutuksia, joita voisi suorittaa valmistumisen jälkeen esim. Pientä maksua vastaan, esim. Voisi olla hyvä jos terveydenhoitaja- ja kätilökoulutus olisivat jatkokoulutuksia jotka voisi suorittaa sairaanhoitajatutkinnon jälkeen. Eli niihin voisi hakea valmiit sairaanhoitajat.

Ap