Mitä tuli tuntemistasi "kutosen pojista ja tytöistä" isona?
Millainen elämä on tuntemillasi peruskoulussa huonosti pärjänneillä nykyään?
Kommentit (49)
Mä oon matkustellut viimeiset 10 vuotta. Tehnyt milloin mitäkin pienhommia että olen saanut rahaa sitten jatkaa matkaa.
Nyt taas Suomessa pitkästä aikaa ja teen kulttuuri-alalla töitä. Ei ole koulutusta mutta kokemusta kylläkin.
En tod. ole rikas, enkä varmaan koskaan tule olemaankaan, mutten koe itseäni köyhäksi.
Hjallis Harkimo ja Sedu Koskinen.
Tavallisia duunareita suurin osa, yksi poikkeus kuitenkin on. Tästä poikkeuksesta tuli hyvin tienaava julkkis.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei tunnettu lukihäiriötä, niin jotkut pojat joutuivat kärsimään tahattomasti.
Käytännössä olivat kuitenkin fiksuja ja lahjakkaita, joten ovat töihin päästyään menestyneet hienosti. Ja tienaavat minua, lukuihmistä, paremmin.
Ei tunnettu lukihäiriötä? Millä vuosikymmenellä tai -sadalla olet käynyt koulusi..? Ainakin 1980-luvulla lukihäiriöstä tunnettiin varsin hyvin, ja meidän luokalla ollut lukihäiriöinen tyttö sai erityisopetusta, samoin kuin kaksi r- ja s-vikaista oppilastakin.
HUOM: lukihäiriö EI OLE sukupuolisidonnaista, vaikka kuinka pojat haluaisivat olla erityisiä lumihiutaleita ja kärrrrrrsiä ynnä tuntea itsensä kaltoinkohdelluiksi...
Ainakin tästät 6,2 keskiarvolla tuli ensin talonrakentaja ja sen jälkeen rakennusinsnööri sekä yamk kutsuu. Töissä ollaan suunnittelutoimistossa, ei lapsia, ei naista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajia, kokkeja, tradenomeja ja mitä kenestäkin. Itsestäni tuli fysioterapeutti ja nyt luen ravitsemustiedettä. Ei se silloin aikanaan kiinnostanut, nyt opiskelu kiinnostaa niidenkin vuosien edestä
Niin ei näissä aloissa mitään vikaa ole. En käsitä sitä että ajatellaan ihminen olisi joku luuseri kun opiskelee amiksessa.
Sanoinko, että olisi vikaa? Olen itsekin käynyt ammattikoulun yläasteen jälkeen ja myöhemmin aikuislukion.
Ja toisinpäin mennään myös: mä opiskelin muutama vuosi ylioppilaaksi pääsyn jälkeen artesaanitutkinnon amiksessa. Meidän luokalla ei muutenkaan ollut yhtään peruskoulupohjaista oppilasta, tai artesaanioppilaissa ylipäätään. Metalliartesaaniksi opiskelevissa taisi olla pari, mutta hekin olivat vanhempia kuin varsinaiset amisoppilaat, joita muuten pyöri ympärillä esim. ruokalassa.
Tuli kyllä jotenkin tosi vanha olo, kun itse oli 23 ja suurin osa muista oppilaista jotain 16-18. :D
Jotkut ovat menestyneet hienosti, osa erittäin hienosti. Muutamat lähtivät lukioon ja korkeakouluihinkin. Itse olin yläasteella patalaiska ja lukiossa vielä laiskempi, lukion keskivaiheilla pääaineeni oli lintsaaminen, ja silti veivasin itseni yliopistoon. Koulunkäynti sinänsä oli mulle helppoa eivätkä arvosanat ikinä ihan kauheita olleet. Ei silti, varmaan monet koulussa keskiverrot tai alisuorittajat pärjäävät myöhemmin suht hyvin. Tai sitten ei. Vinkku muuten maistuu mukavasti mullekin, akateemiselle keskipalkkaiselle, samoin monelle kouluttautuneelle kaverilleni... ei pelkästään niille, joilla opiskelut jäivät alkutekijöihinsä.
Elämänkoulua, rekkakuskia ja tehtaan duunaria löytyy.