Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Auttakaa! En ymmärrä toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa! D:

Vierailija
26.02.2017 |

Tarkemmin sanottuna en ymmärrä miten tuo ratkaisukaava johdetaan. Esim. wikipedian artikkelissa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toisen_asteen_yht%C3%A4l%C3%B6

ymmärrän johtamisen riville (2ax+b)² = b²-4ac asti, mutten enää tuosta eteenpäin.

Jos tuosta yhtälöstä ottaa puolittain neliöjuuren, niin eikö tuloksena ole itseisarvoyhtälö? Näin ainakin itse käsitän asian. Mutta en tajua miten siitä päästään tilanteeseen 2ax+b = ±sqrt(b²-4ac). Tilanne menee monimutkaiseksi siinä vaiheessa kun itseisarvomerkkien poistamiseksi pitää ruveta tutkimaan, missä tapauksissa lauseke 2ax+b saa positiivisen arvon ja missä negatiivisen. Miksi wikipediassa hypätään kokonaan tämän vaiheen yli??

Tajuaako kukaan muu pitkää matikkaa lukeva/lukenut tätä?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ymmärrät sen noin pitkälle, niin ei siinä sitten pitäisi oikein olla pahempaa ongelmaa. Minun mielestäni tuo neliöksi täydentäminen oli aikoinaan se epäintuitiivinen osa (omasta luokioajasta on kyllä jo yli kymmenen vuotta, joten en muista tarkasti). Nyt jos x^2 = a  => x = +/- sqrt(a). Siitä se sitten on aika suoraviivaista.

Vierailija
2/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

a + b rappu = squirttaus 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten joku ei voi ymmärtää tuota

Vierailija
4/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei meillä ainakaan lukiossa edes johdettu sitä mitenkään. Sovittiin vain että näin sillä ratkaistaan. DI opinnoissa sitä taas ei käsitelty ollenkaan vaan oletettiin että jokainen osaa. 

Vierailija
5/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensin pitäisi olla selvyys siitä mitä tuollainen merkintätapa tarkoittaa. Nyt tuo on ainakin minulle ihan silkkaa hepreaa. Varmaan tuossa joku suurempi logiikka siellä takana on, mutta notaatio ei aukea.

Vierailija
6/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt jos x^2 = a  => x = +/- sqrt(a). Siitä se sitten on aika suoraviivaista.

Mutta onko se noin yksinkertaista, jos x:n paikalla on lauseke? Eikö lauseke² = a tarkoita että |lauseke| = sqrt(a), ja sitten noiden itseisarvomerkkien poistamiseksi täytyy tutkia, millä x:n arvoilla lauseke on positiivinen ja millä negatiivinen? Ja niillä x:n arvoilla millä se on negatiivinen, pätee: lauseke = -sqrt(a) kun taas niillä arvoilla millä se on positiivinen lauseke = sqrt(a). Eikö?

Ongelmana tässä nyt on lähinnä tuon lausekkeen etumerkin riippuvuus x:stä ja a:sta.

- Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lausekkeesta voi ottaa neliöjuuren samalla tavoin kuin jostain luvustakin, eli samat säännöt pätevät. Se on juuri niin yksinkertaista.

Vierailija
8/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olkoon x = 23 ja Y mikä lystää. Laske alles, vitun hikipinko

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lausekkeesta voi ottaa neliöjuuren samalla tavoin kuin jostain luvustakin, eli samat säännöt pätevät. Se on juuri niin yksinkertaista.

Tottakai voi ottaa. Mutta siitä ei ollutkaan nyt kysymys, vaan siitä että kun lausekkeen neliöstä ottaa neliöjuuren, on tuloksena lausekkeen itseisarvo. Ja itseisarvomerkkien poistaminen edellyttää sen tutkimista, milloin lauseke on arvoltaan negatiivinen ja milloin positiivinen.

- Ap

Vierailija
10/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, olisikohan parempi jos siirtyisit lukemaan lyhyttä matematiikkaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
26.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teet nyt asioista liian monimutkaisia. Jos tiedät, että tuo sääntö pätee, niin sovella sitä.