Lue keskustelun säännöt.
Asperger-luonnehdinta käy minuun täydellisesti, psykiatri sanoo, olen täysin terve
Mitä Tekisin
26.02.2017 |
On ollut masennus-ja paniikkihäiriöjaksoja ajoittain, mutta ollessani psykon puolella, väittivät täysin terveeksi ja meinasivat lopettaa Rivatrilit ja Sepramit kokonaan.
Yrittivät sitkeästi aina vaan uudelleen niiden sijaan jotain lääkityksiä, josta psyykkeeni meinasi ihan hajota kokonaan sivuoireet olivat niin kauheat. Sitten pienensivät Rivatrilia ja tuplasivat Sepramin, niin että juuri ja juuri tulen toimeen pääni kanssa niiden avulla. Sukujuhliin yms pitää Rivatrilia kyllä ottaa moninkertainen annos, jotta selviän ilman kauhukohtauksia.
Tiedän itse, etten ole "normityyppi" koskaan ollutkaan, olen yliherkkä, usein jotenkin kuin toiselta planeetalta pudonnut ja minua on aina jotenkin ihmetelty ja naureksittu persoonaani ja oloni on miltei aina tukala varsinkin tiettyjen, pahojen ilkimysten kanssa.
Ihmisten kanssa on tosi vaikeaa näytellä "normaalia" - sillä en osaa enkä pysty olemaan ihmisjoukoissa kauaa ja tosiaan kaikki asperger-luonnehdinnat käyvät minuun ihan miltei täydellisesti.
Olen hoitoalalla, mutta en kykene enää tekemään sitä työtä, koska henkinen, psyykkinen paine niin kova ilkeiden työkavereiden takia ja syövän jälkeen myös fyysinen terveys huonontunut entisestään, että ei senkään takia jaksa sitä työtä tehdä, tosin ikääkin jo on, mutta eläkeikä häilyy vasta aivan useiden vuosien kuluttua.
En tiedä mitä tekisin, päiväni kuluvat netissä. Jospa pääsisin edes sairauseläkkeelle, mutta eivätpä nuo päästä.
Ja tosiaan - psykiatrit sanovat kuorossa, että olen aivan terve???
Kommentit (12)
Ei ole sairaus, mikä se sitten on, oireyhtymäkö?
Tiedän kuitenkin ihmisiä jotka saavat aspergerin oireisiin vartavasten lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oireyhtymä on, mutta ei siihen ole parantavaa hoitoa, samalla ihmisellä mahdollisesti ilmeneviä ylivilkkausoireita tai psyykkisiä oireita, jotka nekin ovat valitettavan tavallisia, pystytään kyllä lääkitsemään.
Aspergeriä ei lääkitä, se ei ole sairaus. Jos siihen liittyy häiritseviä oireita, niitä voidaan lääkitä.
Moni aikuisena diagnoosin saanut on puhunut siitä, kuinka elämä on muuttunut ja itsetunto kohentunut, kun kaikki elämän oudot asiat ovat saaneet selityksen. Se on totta kai hyvä asia. Samoin olen ilolla katsonut, kuinka tuntemiani lapsia on kuntoutettu.
Mutta välillä mietin sitäkin, tullaanko tässä medikalisoineeksi kokonainen luonteenpiirteiden kirjo. Ja muuttuuko käsityksemme normaalista ihmisestä koko ajan kapeammaksi? Eli pitäisikö yhteiskunnan muuttua autismiystävällisemmäksi sen sijaan, että jaetaan diagnooseja yhä useammalle.
N40, sosiaalisesti toistaitoinen (liian rehellinen) minäkin.
Kiitos paljon vastauksistanne - eli eipä asperger-diagnoosin jälkeenkään ilmeisesti sairauseläkkeelle pääsisi, vaikka työntekokin on niin mahdottoman tukalaa - enkä toisaalta edes tiedä ottaisivatko edes enää mihinkään, kun jo vuoden ollut työttömänä ja ikääkin on.
Onko täällä muuten muitakin tällaisia "outoja hiihtelijöitä Aspergerimaassa"?:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon vastauksistanne - eli eipä asperger-diagnoosin jälkeenkään ilmeisesti sairauseläkkeelle pääsisi, vaikka työntekokin on niin mahdottoman tukalaa - enkä toisaalta edes tiedä ottaisivatko edes enää mihinkään, kun jo vuoden ollut työttömänä ja ikääkin on.
Onko täällä muuten muitakin tällaisia "outoja hiihtelijöitä Aspergerimaassa"?:D
Joo, ainaskin meissä assilasten ja muiden neurokirjolaisten vanhemmissa näkyy olevan kaikenlaisia hiihtäjiä. Kuka mitenkin pärjäillään. Lapset hyötyvät tutkimuksista, kun osataan ohjata kuntoutukseen, aikuisille sitten on tarjolla lähinnä tietoon perustuvaa itsekuntoutusta ja ympäristön ymmärtävää suhtautumista, vaikeimmin arjessa selviytyvät voivat saada arjenhallintataitoihin semmosta strukturoivaa kuntoutusta, kalenterin ja tehtävälistojen opettelua. Asiantuntevaa psykiatrista hoitoa voi löytää tosi hyvällä tuurilla. Asperger-dg:lla ei tietääkseni Suomessa saa mitään eläkepäätöksiä, länsinaapurissa toisin. -3
En usko, että Rivatrileja siksi halutaan pois, että olisit terve, vaan koska se ei ole ensisijainen lääkitys masennukseen. Se on rauhoittava joka koukuttaa pahasti ja jolla on suuri väärinkäyttöpotentiaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko, että Rivatrileja siksi halutaan pois, että olisit terve, vaan koska se ei ole ensisijainen lääkitys masennukseen. Se on rauhoittava joka koukuttaa pahasti ja jolla on suuri väärinkäyttöpotentiaali.
Itselläni Rivatril on määrätty alunperin ainoastaan voimakkaaseen ahdistuksen ja paniikkihäiriön yhdistelmään, joka puhkesi eräässä erittäin vaikeassa elämän tilanteessa.
Myöhemmin Sepram määrättiin lisäksi voimakkaaseen masennukseen ja Ketipinor vielä unettomuuteen ja mielialaa tasaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
. Asperger-dg:lla ei tietääkseni Suomessa saa mitään eläkepäätöksiä, länsinaapurissa toisin. -3
Ai niinkö, Ruotsissa siis pääsee aspergeritkin sairauseläkkeelle?
No jotain hyvää Ruotsissakin, riippuen henkilöstä tietenkin - kaikkihan eivät halua eläkkeelle, vaikka eivät ihan "normeja" olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, useimmat aspergerit ovat täysin työkykyisiä, eikä heidän mielenterveyttään paranna kokemus siitä, että he eivät kelpaa työelämään. Kenellekään ei tee hyvää olla roskaksi luokiteltu ja luoda uraa tukihakemuksia täytellen köyhyysrajalla elellen. Aspergerit, ovat tietyntyyppisissä töissä jopa tuottavampia kuin neurotavalliset, joten on sääli, että heidät suorilta hylättäisiin epäkelpoihin.
Hoitotyö on todella outo valinta aspergerille, miten ap on edes alunperin päätynyt alalle jos on kerran klassinen asperger?
Itse olen rajatapaus, tietyt osat testeistä antavat ääripisteet aspergeriin, mutta toisista leimaavista osista saan täydet pisteet toiseen suuntaan. Testin tulkinneen lääkärin näkemys oli se, että lapsena tehtynä olisin todennäköisesti saanut aspergerdiagnoosin, mutta olen niin lievä tapaus, että olen vain oppinut konpensoimaan ongelmakohtia niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon vastauksistanne - eli eipä asperger-diagnoosin jälkeenkään ilmeisesti sairauseläkkeelle pääsisi, vaikka työntekokin on niin mahdottoman tukalaa - enkä toisaalta edes tiedä ottaisivatko edes enää mihinkään, kun jo vuoden ollut työttömänä ja ikääkin on.
Onko täällä muuten muitakin tällaisia "outoja hiihtelijöitä Aspergerimaassa"?:D
On kyllä, ja työelämässä yritän pyristellä.Aika ajoin tukalaa,tressi hiipii koko ajan päälle.Täytyy pitää varansa ja kuunnella kroppaansa.Tajusin tämän vasta n. 50 vuotiaana.Helpotti oloa aika paljon,kun tiesi mistä on kysymys. Olen ottanut itsestäni selvää lukemalla paljon teoksia aiheesta.Diagnoosia en ole hakenut,eikä se asioita miksikään muuttaisi.
Aspergerin suhteen ainakin olet täysin terve, koska se ei ole sairaus. Muut asiat ovatkin sitten eri juttu.