Lue keskustelun säännöt.
Entiset köyhät lapset!
22.02.2017 |
Elin köyhän lapsuuden. Ei mitään harrastuksia, muutama oma lelu, vaatteet käytännössä kaikki perittyjä, ei omaa huonetta, jo lukion jouduin itse maksamaan.
Minulle jäi kummallinen tarve ostaa ne tavarat, joita näin teininä kavereideni perheissä. Siis ihan tietyt esineet ja tietyt tyyppinen talo edustivat mulle vielä aikuisenakin hyvää lapsuutta ja ostin ne itse, välillä jopa teeskentelen perineeni ne, mikä ei ole totta.
Jonkinlainen trauma siitä siis jäi. Jäikö muille?
Kommentit (2)
Minulta kuoli isä kun olin 14. Sen jälkeen näimme jopa nälkää, eikä ns äidistä ollut suomaan meille mitään. Eli en elänyt onnellista lapsuutta enkä nuoruutta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, koska vaikka lapsuuteni oli köyhä, niin se ei silti ollut mielestäni huono. Vasta jälkikäteen tajunnut, että meillä ei ollut oikein mitään. Hyvä niin, eipä ole rikkaat kaveritkaan meitä minään köyhinä pitäneet, ei sellaset jutut tulleet mitenkään puheenaiheeksi. Tai ajattelun
vuosmallia89