Lue keskustelun säännöt.
"koirahullut" muijat t. m27
22.02.2017 |
Itse lopetan tapailun välittömästi jos selviää että muija on näitä "koirahulluja". Siis koko kämppä haisee sille paskaiselle koiralle, ja pahimmassa tapauksessa jopa sängyn tyynyt ovat täynnä koiran kuolaa ja karvoja.
hyhyiii... menee oikein kylmät väreet kun ajattelee että joutuisi tuollaiseen koira-asuntoon menemään. Vaikka armeijassa olin pahoissakin paikoissa, niin joku raja sentään.
Siedätkö sinä että puolisollasi olisi kämpässä 100 kiloinen mätisäkki kuolaamassa lattioille ja sitä pitäisi paskattaa muutaman tunnin välein sateessa.
Kommentit (39)
Mieluummin minä pienen fifin otan kuin pääntautisen ap:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tilanteesta. Iso rakki on kyllä itselleni vastenmielinen, mutta enemmän on kiinni naisesta.
M36
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin minä pienen fifin otan kuin pääntautisen ap:n.
Minäkin otan mielummin koiran kuin ap:n. Tai olen mielummin vaikka ihan yksin kuin ap:n kanssa.
Kyllä vähän ällötti kun yks tuttu söi koiransa kanssa samaa jäätelöä vuorotellen. Mutta onneksi suurin osa koiran omistajista on kuitenkin ihan normaaleja ja järkeviä ihmisiä jotka ei anna koiran nuolla naamaansa tai puhu siitä kuin se olisi poikaystävänsä.
Tämän aloittaja on selvästi nainen, joka on kovin kateellinen niille tatuoiduille taistelurotuja omistaville muijille kun vievät kaikki tatuoidut, eläinrakkaat muskelimiehet 😭. Kyllä tinderissä miehiltä tykkäyksiä sataa kun on pitti/staffi kainalossa. Muutkin keskikokoiset rodut käy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koirat ole mitään lapsien rinnalla, hyi olkoon.
Ihmislapsia kyllä rakastan ja tulen hankkimaan suuren perheen. Ja kyllä joku pieni seurakoira vielä voisi jotenkin mennä, mutta tuo että nykyään monella itsetunto-ongelmaisella tatuoiduilla pikkutytöillä makaa kämpässä kolme isoa haisevaa tappelukoirarotua, niin siinä menee raja. t. Aloittaja
Pelkäätkö isoja koiria? Vai syövätkö ne sinun egoasi?
Itse näin lihaksikkaana 189cm pitkänä saan kyllä jokaisen rakin kuin rakin aisoihin. Älä sinä nyt luulee että se tappelukoirasi sentään ihmiselle pärjäisi.
Mutta usein käy lapsia sääliksi, kun noiden isojen rakkien omistajat ovat usein tuota vähän vähemmän älykästä wt-porukkaa ja tälläisiä pääsee tapahtumaan kuukausittain:
Sun egosi on ne lihakset.
Vierailija kirjoitti:
Olenko koirahullu muija? Asunnosta löytyy yksi 30kg koira, kolme ulkoilukertaa/vrk, pesen tassut ennen sisälle tuloa, imuroin ja pesen lattiat pari kertaa viikossa, koira nukkuu joskus sängyn jalkopäässä päiväpeiton päällä mutta lakanoihin sillä ei ole mitään asiaa. En anna koiran nuolla naamaani eikä koira ole vauvani, ainoastaan lemmikki ja lenkkiseura. Koira ei juurikaan kuolaa.
Onko turha haaveilla miehestä?
Et ainakaan samalla tasolla, joten ei ole turha haaveilla. Jos siisteystason ylläpito on oikeasti tota luokkaa, niin sehän kuulostaa jo vallan mainiolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katselin kuinka sukulaistytön rakki nuoli peräreikäänsä varmaan vartin. Kiveksiään seuraavan vartin. Sitten serkkulikka tuli huoneeseen ja antoi rakin nuolla koko naamansa. Hyi saatana. Hyi helvetti.
Kiitos tuostakin tiedosta. Nyt en voi enää ikinä suudella koiran omistavaa ihmistä.
Mutta pillua, välilihaa ja persereikää voit pannessa nuolla vai mitä. 😊
Kyllä tuo koira aika hyvin tuo ihmisen todellisen luonteen esille. Tietää kenestä kannattaa pysyä kaukana. Koirani siis ei hauku, ei hypi, ei kuolaa, ei häsyä päättömänä ympäriinsä kuten koirat yleensä (mikä olisi joidenkin mielestä "normaalia" käytöstä koiralle), ei koske vaikkapa lasten leluihin, ei pureskele muuta kuin omia luita, ei tule sänkyyn ja esim käskettäessä pysyy pois sohvalta tai tietystä huoneesta vaikka ovi olisi auki. Jos joku tuollaista superkilttiä ja hyvin tottelevaa koiraa vihaa niin on kyllä päästään sekaisin. Kaikki jotka ovat vihanneet ovat osoittautuneet aika vinksahtaneiksi tai ilkeiksi ihmisiksi, ihan vain oman myöhemmän käytöksensä perusteella.
Toisaalta ymmärrän kyllä mitä tarkoitetaan koirahullulla. Jotkut kohtelevat koiriaan kuin nämä olisivat ihmisiä ja koko elämän sisältö pyörii koiran ympärillä. Ehkä tämän takia mieheni tavatessamme vihasi koiria, nyt on henkeen ja vereen itsekin koiraihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko koirahullu muija? Asunnosta löytyy yksi 30kg koira, kolme ulkoilukertaa/vrk, pesen tassut ennen sisälle tuloa, imuroin ja pesen lattiat pari kertaa viikossa, koira nukkuu joskus sängyn jalkopäässä päiväpeiton päällä mutta lakanoihin sillä ei ole mitään asiaa. En anna koiran nuolla naamaani eikä koira ole vauvani, ainoastaan lemmikki ja lenkkiseura. Koira ei juurikaan kuolaa.
Onko turha haaveilla miehestä?
Et ainakaan samalla tasolla, joten ei ole turha haaveilla. Jos siisteystason ylläpito on oikeasti tota luokkaa, niin sehän kuulostaa jo vallan mainiolta.
Kiitos tästä. :) Siisteystaso on oikeasti tuota luokkaa koska itseänikin ällöttää karvaiset ja tahraiset lattiat.
Koiranomistajan tapailu on kuin tapailisi yksinhuoltajaa, menoissa se koira pitää ottaa aina huomioon ja arkenakin olla huolehtimassa sen tarpeista. Vapaus vähissä, ellei sitä saa jollekin toiselle hoitoon. Ei tarkoita ettei se koiranomistaja tai yksinhuoltaja voisi olla huipputyyppi, mutta suhteen rakentaminen voi olla haastavampaa, joten kannattaa ensisijaisesti tavoitellu jotain toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tietopläjäyksestä. Onneksi yhdenkään miehen ei ole pakko olla tekemisissä naisen kanssa, joka pitää lemmikkejä. Ihmetyttää kyllä se harhainen kuvitelma, että joku hankkiutuisi eroon lemmikistään tämän aloituksen takia. Tai jättäisi ottamatta lemmikin jos sitä suunnittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katselin kuinka sukulaistytön rakki nuoli peräreikäänsä varmaan vartin. Kiveksiään seuraavan vartin. Sitten serkkulikka tuli huoneeseen ja antoi rakin nuolla koko naamansa. Hyi saatana. Hyi helvetti.
Kiitos tuostakin tiedosta. Nyt en voi enää ikinä suudella koiran omistavaa ihmistä.
Mutta pillua, välilihaa ja persereikää voit pannessa nuolla vai mitä. 😊
Kyllä, mutta ei koiraa. Eläimiin sekaantuminen ei kuulu minun seksuaalisuuteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielummin koira kuin ruokapöydällä hyppivä ja persreikäänsä esittelevä kissa ! helvetti, heitän seuraavan kahvikuppiini karvojaan tiputtelevan otuksen niskaotteella lattialle!
Mikä muu eläin kuin koira syö hyvällä ruokahalulla omat ja muiden paskat ja oksennukset?
Eli minulle ei kiitos koiria tai tuttavapiiriin koiraihmisiä.
Kyllähän joku vahtikoira tai metsästyskoira menee maaseudulla tai paikassa, jossa pääsee omaehtoisestikin liikkumaan. Sääliksi käy näitä kaupunkilaisnaisten isoja koiria, jotka joutuvat ikävystymään yksiössä koko pitkän työpäivän ja ulos pääsevät tarpeensa tekemään ehkä just sen pari kertaa päivässä. Eläinrääkkäystä.
Mutta kun se koira on "mun vauva" ja "perheenjäsen" ja minunminunminun, ja minun hoitovietti menee koiran tarpeiden edelle. Ja sitten kun se rakki alkaa olla vanha ja sairas, niin siitäkin tulee pelkkää melodraamaa: omistajatar EI KESTÄ viedä kituvaa elukkaa piikille, koska tulisi siitä "HYSTEERISEKSI ja ITKISI PÄIVÄKAUSIA". Näin on ties kuinka monessa ketjussa märisty.
En todellakaan pariutuisi naisena sellaisen miehenkään kanssa, joka koodaa 12 tuntia päivässä toimistossa ja kiduttaa koiraansa jättämällä sen päiviksi yksin ja ilman virikkeitä. Toisaalta miehet ovat ehkä tässä asiassa hieman naisia fiksumpia.
En todellakaan pariutuisi naisena sellaisen miehenkään kanssa, joka koodaa 12 tuntia päivässä toimistossa ja kiduttaa koiraansa jättämällä sen päiviksi yksin ja ilman virikkeitä. Toisaalta miehet ovat ehkä tässä asiassa hieman naisia fiksumpia.[/quote]
Ei fanaattisimmat koiranomistajat olekaan työssäkäyviä. Joukossa on erittäin suuri määrä pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria sairauseläkeläisiä. Hiljattain eräällä lemmikkipalstalla oli keskustelua asiasta (koiran pitkästä yksinolosta) ja välittömästi sinne ilmoittautui useampi kolmekymppinen eläkeläinen.
Totta. Se koiran haju on liimautunut likakelmuna pitkin eteisen seiniä metrin-puolentoista korkeudelle. Ja lattioissa on epämääräistä tahraa, kuolaa tai oksennusta. Myös kissatalouksissa haisee se kusilaatikko hiekkoineen. Hiekkaa on pitkin kylppärin lattioita.
Olotila noissa paikoissa epämääräisen likainen karvoista ym. johtuen. Ei tee mieli panna tuollaista koira/kissamuijaa, koska vaikuttaa samanlaiselta kuin asuntonsakin. Kerran koira tuijotti sängyn vieressä kun vedeltiin menemään. Oli kyllä viimeinen kerta.
M35
Hieno oivallus sinulta AP, onnea. Ihmiset kun eivät kaikki ole samanlaisia ja elämäntapoja on monia.
Joku on intohimoinen pelaaja, joku himoliikkuja, toinen taas matkustelee alvariinsa ja toinen hankkii koiran. Joku ei voi sietää autojen rassailuja ja joku ei halua lapsia. Jännästi nämä "koiravihaajat" tuntuvat olevan ainoita, jotka kokevat tarpeelliseksi tehdä monia keskusteluja siitä, kuinka eivät halua sellaista elämäntapaa kumppaniltaan.
Selvä homma. :(