Lue keskustelun säännöt.
Ihmisen elämän ratkaisevin ajankohta ajoittuu siihen vuoteen, jolloin täyttää 13
19.02.2017 |
Käytännössä tuon vaiheen tapahtumat määrittävät hyvin pitkälle, että miten ihmisen elämä tulee kulkemaan jatkossa. Lisäksi sen ajankohdan tapahtumat määrittävät ihmisen aseman ja onnistumisen tason sosiaalisissa suhteissa loppuelämäksi. Tarkkaan määriteltynä tuo ratkaiseva hetki siis osuu siihen hetkeen ja siihen päivään, jolloin henkilö menee yläasteelle.
Mielestäni ihmisen elämä muuttuu paljon radikaalimmin siinä 13 vuoden iässä kuin mitä silloin, kun täyttää 18. Käytännössä lapsuus päättyy jo silloin. Se maailma, jossa vielä 5-6-luokkalaiset elävät poikkeaa hyvin ratkaisevasti siitä maailmasta, jonka jokainen kohtaa aloittaessaan seiskaluokan.
Kommentit (25)
Minun kohdallani tuo ainakin piti paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde?
Tuo selittäisi kyllä minun ongelmiani pitkälti. Jouduin joulukiusatuksi juurikin 13-vuotiaana 7.-luokkalaisena. Se on vaikuttanut elämääni todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Lähde?
Tuo selittäisi kyllä minun ongelmiani pitkälti. Jouduin joulukiusatuksi juurikin 13-vuotiaana 7.-luokkalaisena. Se on vaikuttanut elämääni todella paljon.
Joulukiusatuksi=koulukiusatuksi
:-D
Vierailija kirjoitti:
Lähde?
Tuo selittäisi kyllä minun ongelmiani pitkälti. Jouduin joulukiusatuksi juurikin 13-vuotiaana 7.-luokkalaisena. Se on vaikuttanut elämääni todella paljon.
Lähde: Oma elämänkokemukseni ja se, mitä olen kuullut muilta suunnilleen samat asiat kokeneilta.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä ole ainakaan mun kohdalla paikkaansa pitänyt. Olin ala-asteen kiusattu, yläasteella kiusaaminen yltyi vielä kammottavammaksi. Olin pelokas, arka ja jatkuvan jännitystilan takia neuroottinen. Lukiossa kuitenkin oli "fiksumpaa porukkaa" joka ei kiusannut ja aloin rohkaistua. Yliopistossa eikä sen jälkeen ei ole ollut niin minkäänlaisia ongelmia enää ihmissuhteissa tai esim. esiintymisissä.
En usko tuohon yhtään. Tiedän hyvin monia esim. ujoja tai nörttityyppisiä, joita tuossa iässä syrjittiin tai jopa kiusattiin, ja vähän vanhempana ovat päässeet elämässään erittäin hyvälle uralle, niin koulutuksen ja työn kuin ihmissuhteidenkin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin sanoa että pitää aika pitkälle paikkansa. Minulla se ei mennyt ihan hyvin ja sen johdosta päädyin muutamaa vuotta myöhemmin ammattikouluun lukion sijasta melko typerän keksimäni syyn varjolla ja ammattikoulusta sitten jatkoin AMKhn jossa nyt opiskelen.
Olen vähän katkera etten ole nyt yliopistossa ja todennäköisesti kunhan saan tämän nykyisen tutkinnon opiskeltua niin jossain vaiheessa aion vielä hakea sinne tai suorittaa vähintään YAMK tutkinnon. Jos tuolloin suunnilleen ensimmäiset päivät ja pari viikkoa yläkoulussa olisi mennyt täysin eri tavalla, niin tilanne olisi tälläkin hetkellä täysin erilainen.
No, se olisi ehkä vaatinut paikkakunnan vaihtoakin että olisi voinut "puhdistua". Ammattikoulu toisella paikkakunnalla oli tuon takia sinällään ihan hyvä, mutta valitettavasti se oli vähän liian lähellä ja sielläkään alku ei mennyt ihan 100% hyvin mutta yläasteen katastrofista se oli kuitenkin erittäin kaukana. AMK:n valitsin vielä kauempaa ja se on onnistunut valinta.
Tosin huomasin jokin aika sitten että entisissä oppilaitoksissa samaan aikaan olleita henkilöitä näyttää löytyvän opiskelijoiden sähköpostijärjestelmästä mutta onneksi en ole heitä edes nähnyt ja jos satunkin näkemään niin en "tunne".
Oma kokemus ja pari muuta, no kun kerran on noin hyvät perusteet, niin ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähde?
Tuo selittäisi kyllä minun ongelmiani pitkälti. Jouduin joulukiusatuksi juurikin 13-vuotiaana 7.-luokkalaisena. Se on vaikuttanut elämääni todella paljon.
Vesi tulee kraanasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde?
Tuo selittäisi kyllä minun ongelmiani pitkälti. Jouduin joulukiusatuksi juurikin 13-vuotiaana 7.-luokkalaisena. Se on vaikuttanut elämääni todella paljon.
Lähde: Oma elämänkokemukseni ja se, mitä olen kuullut muilta suunnilleen samat asiat kokeneilta.
AP
Ei ole riittävän suuri otanta yleistämiseen.
Elämän suunta voi määrittyä moneen kertaan elämän aikana. Voi jäädä vaan virran vietävänä makailemaan kohtaloonsa tai sitten muuttaa suuntaa omallatoiminnalla.
Hullua, jos loppuelämä määrittyisi jo lapsena.
Ihminen selviää todella vaikeistakin paikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan totta. Tuossa iässä tulevat jännämiehet alkavat erottua kilteistä pojista. Ja ei varmaan tarvitse sanoa, kummat tulevat saamaan tulevaisuudessa naisia ja sitä myöten omaavat korkean sosiaalisen statuksen.
Höpöä. Tokihan murkkuiän vuodet on monessa suhteessa tärkeitä aikuistumisen polulla, mutta ei ole mitään supertärkeää vuotta, eikä kaikki vaiheet tule ihmisille samaan aikaan.
Elämäni on muuttunut monta kertaa, tärkeitä vuosia on muutaman vuoden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun elämä määrittyi hyvin pitkälti 14 vuotiaana kahdeksannella luokalla. Sain silloin eka kerran pimpsaa ja olen vieläkin ihan koukussa. En ole aikoihin laskenut monesko pillu on käytössä? Jotkut ovat kestäneet vuosia, suurin osa yhden yön tai viikonlopun.
En tunne sanaa tarpeeksi, vaikka olen sen sanakirjasta lunttinut. En mä syytä naisia tai edes seksiä. Olen vain reilusti himojeni orja. Sellainen teletappi joka haluaa uudestaan.
Olin 13-vuotiaana ujo ja todella vetäytynyt, enkä tuntenut sopivani joukkoon. Pukeuduin eri tavalla kuin muut tytöt, kuuntelin erilaista musiikkia, olin poikkeuksellisen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Minua ei erityisemmin kiusattu, mitä nyt jotkut tuntemattomat välillä huutelivat.
Nyt 10 vuotta myöhemmin, olen melko sosiaalinen. Kehitys on tapahtunut mielestäni muutaman viimeisimmän vuoden aikana, ja olen joutunut tekemään sen eteen töitä ja poistumaan mukavuusalueeltani. Omaat todella hyvät keskustelutaidot ja minulla on mielestäni poikkeuksellisen paljon tunneälyä ja taito lukea ihmisiä. Välillä tulee kuitenkin hetkiä, kun tekisi mieli vain vetäytyä omaan kuoreeni ja jäädä sinne päiväkausiksi, katkaista kaikki yhteydet ulkomaailmaan. Mietin, milloin muille paljastuu, että elämäni onkin oikeasti pelkkää esitystä ja roolia, ja että olenkin oikeasti syrjäänvetäytyvä introvertti.
Ehkä tulen aina sisimmässäni olemaan se ujo 13-vuotias.
On se niin totta.
yläaste on vedettävä täysillä jotta pääsee parempaan lukioon ja lukio vedettävä täysillä jotta pääsee haluttuun yliopistoon.
Amis ja työt mitä sillä saa, ei tulevaisuudessa tule elättämään. Eihän ne elätä nytkään. Tulevaisuuden duunaripalkoilla pärjää vielä vähemmän ja palkatkin tulee laskemaan kun vielä saadaan kaikki uussiomalaiset mukaan
Menetin toisen vanhempani juuri tuolloin ja vaikutukset tuntuvat vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Menetin toisen vanhempani juuri tuolloin ja vaikutukset tuntuvat vieläkin.
Pahoittelut
Jep, näinhän se tosiasiassa on.