En jaksa masentunutta kaveria
Meidän pitkä ystävyys nitkutteli jo vuosien ajan, koska kaveristani tuli melko ilkeä. Hän on aina ollut sosiaalisesti vähän outo ja on usein loukkaava, tahallaan. Hänen huumorinsa on hieman julmaa ja hän kokee muiden kärsimyksen hauskana. Olimme tosiaan jo vuosien ajan ajautumassa erilleen. Sitten hän kertoi sairastuneen masennukseen ja nyt koen velvollisuutenani koittaa pitää häneen yhteyttä, koska hänellä ei ole kuin kaksi kaveria. Myös tämä toinen kaveri on sitä mieltä, että tässä tilanteessa en saa tätä kaveria hylätä. Jokaisesta tapaamisesta tulen pahoillani mielin, koska joka kerran kaveri on samalla tavalla ilkeä ja jopa häijy, kuin ennenkin. Mitä voisin tehdä? Onko kellään samanlaisia kokemuksai? Tunnen syyllisyyttä halustani olla näkemättä kaverini. Hän käy onneksi nykyään terapiassa ja on hoidossa muutenkin.
Kommentit (76)
minä menetin lähes kaikki ystäväni sairastuttuani masennukseen. Olin negatiivinen enkä jaksanut innostua mistään. En siis kovin hyvää seuraa. Sen sijaan, että hylkäät hänet, puhu hänelle ja kerro, miten koet ystävyytenne.
Joku tuolla ylhäällä kysyi, miksi kaveria naurattaa, kun toisiaan sattuu, ilmeisesti se on hänestä tosiaan hauskaa. En osaa sanoa miksi. Hän inhoaa lapsia ja sen takia hänestä on hauska ajatus, että nämä kärsivät, kuollut vauva - vitsit ovat hänen suosikkejaan.
Lisäksi hän on melko ylimielinen muita ihmisiä kohtaan, koska pitää itseään keskimääräistä paljon älykkäämpänä. Jos ihminen ei ole käynyt yliopistoa, tämä ei ole mitään. Hän tuo usein selvästi esille, että pitää itseään minua paljon älykkäämpänä. Hänellä on myös julma asenne ihmisiä kohtaan, hänen mielestään luonnonvalinnan tulisi toteutua älyn muodossa eli vain älykkäät saisivat saada lapsia.
Huh huh, tuleepa nyt paljon avautumista tänne, en tiedä mistä tämä kaikki nyt tulee. Ap
Ja minun mielipiteeni ovat kaikki tosiaan vääriä. Musiikkimakuni on hirveää, hän mollaa ja haukkuu poikaystävääni, hän huomauttelee ja arvostelee sisustustani, pidän rumista miehistäni, hän haukkuu opiskelualaani ja kuulemma kaikki alani opiskelijat ovat m****kuja hekin, pidän liian kirkkaita värejä, pitäisi pukeutua vain mustaan. Harrastukseni ovat naurettavia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja minun mielipiteeni ovat kaikki tosiaan vääriä. Musiikkimakuni on hirveää, hän mollaa ja haukkuu poikaystävääni, hän huomauttelee ja arvostelee sisustustani, pidän rumista miehistäni, hän haukkuu opiskelualaani ja kuulemma kaikki alani opiskelijat ovat m****kuja hekin, pidän liian kirkkaita värejä, pitäisi pukeutua vain mustaan. Harrastukseni ovat naurettavia.
Ap
Kun tosiaan kirjoitan näitä auki, tulee selvemmin ja selvemmin sellainen olo, että eihän tässä ole mitään järkeä...
Ap
Vierailija kirjoitti:
minä menetin lähes kaikki ystäväni sairastuttuani masennukseen. Olin negatiivinen enkä jaksanut innostua mistään. En siis kovin hyvää seuraa. Sen sijaan, että hylkäät hänet, puhu hänelle ja kerro, miten koet ystävyytenne.
Olen yleisesti ottaen samaa mieltä, että ystävät ovat on terapeutteja puolin ja toisin. Muut ovat sitten kavereita tai muuten vain tuttuja, helpommin unohdettavissa.
Joka tapauksessa kun Ap ilmaisi asian olleen alunperin näin, omituinen ja loukkaava. Jos hän on maininnut usein kokeneensa loukatuksi, on turha tässä luoda ahdistuksesta velvoitetta. Ja jos hän on aina ollut ilkeä, niin mikäli tämä masennus lakkaa, voiko hänestä tulla parempaa kuin aiemmin oli? Ehkä voi, jos aiemminkin poti masennusta. On myös mahdollista että ei.
Eli ilmeisemmin eri asia olla negatiivinen ja kiinnostumaton, kuin olla ilkeä ja se sylkykuppi.
En aijo sanoa, että on väärin mitä tunnet, koska on täysin ymmärrettävää ettet tahdo nähdä kaveriasi koska hän on sinulle ilkea ja töksäyttelevä. Ehdotan kuitenkin, että voisit vaikka kertoa, että sinusta ei ole mukavaa kun hän on sinulle ilkeä. Voi olla myös mahdollista, että kaverillasi on paljon huolia masennuksen takia tai ilman masennusta, niin hän purkaa pahaa mieltään sinuun, koska ei keksi miten muutenkaan osottaisi pahan mielensä. Sinun ei tarvitse kestää kaverisi ilkeilyjä. Jos puhuminen ystäväsi kanssa ei auta on täysin ymmärrettävää, että haluat katkaista välit. Tsemppiä sinulle ja ystävällesi!
Myös paskat ihmiset voivat sairastua. Se ei tarkoita että kenenkään pitäisi oman terveytensä kustannuksella heidän elämää helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Myös paskat ihmiset voivat sairastua. Se ei tarkoita että kenenkään pitäisi oman terveytensä kustannuksella heidän elämää helpottaa.
Mutta koskaan ei voi myöskään tietää, onko paskan ja sairaalloisen ihmisen pohjalla ihana-,perus- vai paskaihminen. Tämä havaintosi ei sinällänsä tuonnut tähän mitään.
Kun edes ap valottaisi, mitkä hyvät puolet tekevät hänestä alunperinkään ystävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös paskat ihmiset voivat sairastua. Se ei tarkoita että kenenkään pitäisi oman terveytensä kustannuksella heidän elämää helpottaa.
Mutta koskaan ei voi myöskään tietää, onko paskan ja sairaalloisen ihmisen pohjalla ihana-,perus- vai paskaihminen. Tämä havaintosi ei sinällänsä tuonnut tähän mitään.
Kun edes ap valottaisi, mitkä hyvät puolet tekevät hänestä alunperinkään ystävän.
Voin valoittaa. Pitkä tausta. Ollaan tunnettu lapsesta asti. Teininä alettiin jo kasvaa erilleen, hyvin hiljaa ja aikuistuessa hänen luonteensa muuttui tosiaan suuntaan, josta en juurikaan pidä. Jos olisin tutustunut häneen aikuisena, en olisi varmaankaan koskaan hänen kanssansa ystävystynyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös paskat ihmiset voivat sairastua. Se ei tarkoita että kenenkään pitäisi oman terveytensä kustannuksella heidän elämää helpottaa.
Mutta koskaan ei voi myöskään tietää, onko paskan ja sairaalloisen ihmisen pohjalla ihana-,perus- vai paskaihminen. Tämä havaintosi ei sinällänsä tuonnut tähän mitään.
Kun edes ap valottaisi, mitkä hyvät puolet tekevät hänestä alunperinkään ystävän.
Voin valoittaa. Pitkä tausta. Ollaan tunnettu lapsesta asti. Teininä alettiin jo kasvaa erilleen, hyvin hiljaa ja aikuistuessa hänen luonteensa muuttui tosiaan suuntaan, josta en juurikaan pidä. Jos olisin tutustunut häneen aikuisena, en olisi varmaankaan koskaan hänen kanssansa ystävystynyt. Ap
Kerron vielä, että masennusdiagnoosi tuli yli kolme vuotta sitten eli siitä lähtien olen pysynyt tässä syyllisyyden vuoksi. Että en voi hylätä nyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös paskat ihmiset voivat sairastua. Se ei tarkoita että kenenkään pitäisi oman terveytensä kustannuksella heidän elämää helpottaa.
Mutta koskaan ei voi myöskään tietää, onko paskan ja sairaalloisen ihmisen pohjalla ihana-,perus- vai paskaihminen. Tämä havaintosi ei sinällänsä tuonnut tähän mitään.
Kun edes ap valottaisi, mitkä hyvät puolet tekevät hänestä alunperinkään ystävän.
Voin valoittaa. Pitkä tausta. Ollaan tunnettu lapsesta asti. Teininä alettiin jo kasvaa erilleen, hyvin hiljaa ja aikuistuessa hänen luonteensa muuttui tosiaan suuntaan, josta en juurikaan pidä. Jos olisin tutustunut häneen aikuisena, en olisi varmaankaan koskaan hänen kanssansa ystävystynyt. Ap
Kerron vielä, että masennusdiagnoosi tuli yli kolme vuotta sitten eli siitä lähtien olen pysynyt tässä syyllisyyden vuoksi. Että en voi hylätä nyt. Ap
Olet hyvä ihminen. Sopisit hyvin ADHD-asperger lapsen äidiksi. Se on ihailtava piirre. Mutta aikuinen ystäväsi (jos siksi voi sanoa), etkö voisi yrittää saattaa toisen ystävänsä kanssa häntä ihmisten ilmoille? Julkisissa tiloissa tuskin uskaltaa arvostella ensimmäisenä kärkkäästi, varsinkin jos on väkijoukkoa enemmän?
Tutustutat hänet vaikka baarissa jollekin seuralle, josta toivon mukaan tulee jonkin asteinen suhde, että pystyt itse höllentämään omaa, kokemaasi vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös paskat ihmiset voivat sairastua. Se ei tarkoita että kenenkään pitäisi oman terveytensä kustannuksella heidän elämää helpottaa.
Mutta koskaan ei voi myöskään tietää, onko paskan ja sairaalloisen ihmisen pohjalla ihana-,perus- vai paskaihminen. Tämä havaintosi ei sinällänsä tuonnut tähän mitään.
Kun edes ap valottaisi, mitkä hyvät puolet tekevät hänestä alunperinkään ystävän.
Aikaisempi käytös voi antaa hieman mallia.
Ja vaikka olisi millainen enkeli ollut joskus, yhäkään ei tarvitse uhrautua. Oma mielenterveys/terveys tulee aina ensin.
Jos joku satuttaa jatkuvasti, saa lähteä heti. Ei tarvitse selitellä tai antaa uusia tilaisuuksia.
Minulla samantyyppinen ihmissuhde mutta ystäväni ei ole masentunut.Ystäväni käyttäytyy joissakin tilanteissa oudosti esimerkiksi jos hän ei saa tahtomaansa niin saattaa suuttua todella herkästi ja käyttäytyy kuin pikkulapsi karkkikaupassa. Jos hän saa pomoltaan kritiikkiä hän ei osaa vastaanottaa sitä ja kääntää syyn usein muuhun kuin itseensä tai vähättelee asiaa.Usein riitatilanteessa hän on kyllä sopija-osapuoli ja usein käyttäytyy todella miellyttävästi, mutta hetken päästä tilanne kaatuu taas samoihin asioihin.Hän saattaa ottaa puhelimen kädestäni ja valita kuvan someen jossa omasta mielestäni näytän huonolta.Olemme aikuisia työssäkäyviä ihmisiä mutta välillä tuntuu kuin hän käyttäytyisi kuin teini-ikäinen.Kun olemme isommalla porukalla liikkeellä hän usein vähättelee ja nauraa sanomisiani, vaikka hetki sitten olisimme jutelleet kahden kesken ja olleet samaa mieltä asiasta.Tämä tuntuu todella pahalta ja olen sanonut tästä hänelle mutta jotenkin hän ei ymmärrä tekemisiään.Ystäväni kanssa parhainta on kahdenkeskinen aika, mutta usein tapaamisten jälkeen oloni on jotenkin sekava enkä tiedä tuoko tämä ihmissuhde elämääni enää enemmän hyvää vai huonoa energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole nyt suosiolla narsistinen ja jätä se paska.
Tää on oudoin vastaus ikinä
Vittuilevaa masentunutta ihmistä ei tarvitse sietää. Voit lopettaa yhteydenpidon ja sinun ei tarvitse tuntea omantunnontuskia. Ainakin mulla hoitoon hakeutumiseen vaikutti se, että mies uhkasi erota ja jopa vanhempani harkitsivat lopettaa yhteydenpidon. Olen myös itse ollut tilanteessa, jossa masentunut ystävä alkoi han hirveäksi ja syytteli myös minua ongelmistaan.
T. Ex-masentunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole nyt suosiolla narsistinen ja jätä se paska.
Narsistinen?? Minä sanoisin että järkevä. Juokse ja ja lujaa ap!
Teit itsestäsi nyt pellen!
Ei tuossa tilanteessa voi olla epänarsistinen ja järkevä yhtäaikaan, vaan oltava järkevä ollakseen narsistinen ja lähteäkseen.
Jos haluaa olla epänarsistinen, niin sitten on alistuttava tekemään sitä, mikä ei ole järkevää. Eli tapaamaan ystäväänsä jatkossakin.
Tietääkö tämä ihminen edes mitä narsisti tarkoittaa?
Ja että masennus tai ihan mikä tahansa syy oikeutta kohtelemaan toista huonosti, niin että toinenkin voi huonosti? Hyi hitto millainen ihminen toimi näin.
Kyllä tiedän, narsistinen toimii itsekeskeisesti ja tässä asiassa mielestäni järkevästi.
Vain te akat olette tuolle sanalle luonnut ylikorostuksen olevan aina pelkkää pahuutta, kun exiänne sille nimittelette.
Ap:n on hyvä olla nyt narsistinen ja siten järkevä. Joku id*ootti taas vain sotki automaattisesti siihen exienne syyttelynimikkeeseen.
Sähän voit mennä valepsykologistiksi kun tiedät näin paljon...
Vierailija kirjoitti:
Minulla samantyyppinen ihmissuhde mutta ystäväni ei ole masentunut.Ystäväni käyttäytyy joissakin tilanteissa oudosti esimerkiksi jos hän ei saa tahtomaansa niin saattaa suuttua todella herkästi ja käyttäytyy kuin pikkulapsi karkkikaupassa. Jos hän saa pomoltaan kritiikkiä hän ei osaa vastaanottaa sitä ja kääntää syyn usein muuhun kuin itseensä tai vähättelee asiaa.Usein riitatilanteessa hän on kyllä sopija-osapuoli ja usein käyttäytyy todella miellyttävästi, mutta hetken päästä tilanne kaatuu taas samoihin asioihin.Hän saattaa ottaa puhelimen kädestäni ja valita kuvan someen jossa omasta mielestäni näytän huonolta.Olemme aikuisia työssäkäyviä ihmisiä mutta välillä tuntuu kuin hän käyttäytyisi kuin teini-ikäinen.Kun olemme isommalla porukalla liikkeellä hän usein vähättelee ja nauraa sanomisiani, vaikka hetki sitten olisimme jutelleet kahden kesken ja olleet samaa mieltä asiasta.Tämä tuntuu todella pahalta ja olen sanonut tästä hänelle mutta jotenkin hän ei ymmärrä tekemisiään.Ystäväni kanssa parhainta on kahdenkeskinen aika, mutta usein tapaamisten jälkeen oloni on jotenkin sekava enkä tiedä tuoko tämä ihmissuhde elämääni enää enemmän hyvää vai huonoa energiaa.
Epävakaa persoonallisuushäiriö, juokse.
Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Minulla samantyyppinen ihmissuhde mutta ystäväni ei ole masentunut.Ystäväni käyttäytyy joissakin tilanteissa oudosti esimerkiksi jos hän ei saa tahtomaansa niin saattaa suuttua todella herkästi ja käyttäytyy kuin pikkulapsi karkkikaupassa. Jos hän saa pomoltaan kritiikkiä hän ei osaa vastaanottaa sitä ja kääntää syyn usein muuhun kuin itseensä tai vähättelee asiaa.Usein riitatilanteessa hän on kyllä sopija-osapuoli ja usein käyttäytyy todella miellyttävästi, mutta hetken päästä tilanne kaatuu taas samoihin asioihin.Hän saattaa ottaa puhelimen kädestäni ja valita kuvan someen jossa omasta mielestäni näytän huonolta.Olemme aikuisia työssäkäyviä ihmisiä mutta välillä tuntuu kuin hän käyttäytyisi kuin teini-ikäinen.Kun olemme isommalla porukalla liikkeellä hän usein vähättelee ja nauraa sanomisiani, vaikka hetki sitten olisimme jutelleet kahden kesken ja olleet samaa mieltä asiasta.Tämä tuntuu todella pahalta ja olen sanonut tästä hänelle mutta jotenkin hän ei ymmärrä tekemisiään.Ystäväni kanssa parhainta on kahdenkeskinen aika, mutta usein tapaamisten jälkeen oloni on jotenkin sekava enkä tiedä tuoko tämä ihmissuhde elämääni enää enemmän hyvää vai huonoa energiaa.
Tuollainen käytös vaikuttaa päälle jääneeltä koulukiusaajaroolilta, jossa "ystäväsi" yrittää ostaa muilta hyväksyntää vähättelemällä sinua. Terve ihminen ei toimi noin ja sinun ei tarvitse olla kenenkään ilkeilyjen kohteena. Ikävä kyllä tässä maailmassa joutuu monesti pitämään itse puolensa.
Sinuna ottaisin etäisyyttä tästä "ystävästäsi". Varsinkin kun olet hänelle jo käyttäytymisestään maininnut, eikä ole ollut tullut muutosta.
Ei sinun todellakaan tarvitse tavata häntä, jos hänen huvinaan on sinun loukkaamisesi ja ilkeily.