Miksi suhtaudut ynseästi syntymärumaan ihmiseen?

Syntymärumuus ei muuten haittaa mutta suhtaudun ynseästi ihmiseen joka rumuutensa lisäksi haisee ja ulkonäkö on huolittelematon. (tyyliin:  "en jaksa nähdä mitään vaivaa itseni eteen kun olen jo niin ruma")

Julkisella paikalla ei ehkä haluta, että joku kuvittelee meidän olevan hyviäkin tuttavia. Kahdestaan ollaan ynseitä, jottei toinen tahtoisi alkaa liikaa tutustua tai vastakkaisen sukupuolen ollessa kyseessä, sattuisi ihastumaan ja alkaisi ahdistella. Kai itseään rumana pitävän ihmisen oma rumuus tuntuu oikein korostuvan, jos rinnalle tulee tosiruma... "Kuvitteleekohan nuo, että me ollaan retkellä samasta laitoksesta?"

Itse en kyllä aidosti voi sanoa, että olisin tosiaan pitänyt ihmistä rumana pelkästään ulkoisten piirteiden takia.

Tai, no saattaa noteerata, mutta eivät jotenkin vaikuta.

Ne ihmiset joita olen TODELLA pitänyt rumana, ovat olleet vastenmielisiä luonteensa takia. He ovat kieltämättä olleet fyysisestikin rumia, mutta kyllä se vaikutelma siitä, että ihminen on todella yököttävän ruma ja vastenmielinen ja vaikea edes katsoa, tulee siitä todella ilkeästi v-mäisestä luonteesta.

Toisaalta saatan noteerata että joku ihminen on fyysisesti ruma (mitä sillä nyt tarkoitetaankin) mutta jos luonne on mukava, ystävällinen ja iloinen, niin se fyysinen ulkonäkö on aika toisarvoista joten ei se silleen vaikuta koska sen unohtaa suhtautuessaan ihmiseen ihmisenä.

Toisaalta sitten se, miten ihminen hoitaa ulkonäköään, vaikuttaa minuun paljon. En tarkoita että pitäisi olla pakkelia kuin mallilla, mutta jos hiukset ovat sotkuiset ja harjaamatta, vaatteet ryppyiset ja tilanteeseen sopimaton (vaikka ryppyiset roikkuva t-paita jossain muodollisissa juhlissa), ja henkilökohtainen kemia on laiminlyöty (henki haisee kun hampaat pesemättä, hiki haisee ..

) niin kyllä sekin tekee mielestäni ruman, sillä puhdas ja siisti voi olla köyhäkin ja se osoittaa kunnioitusta toisia kohtaan.

Nanao kirjoitti:

Syntymärumuus ei muuten haittaa mutta suhtaudun ynseästi ihmiseen joka rumuutensa lisäksi haisee ja ulkonäkö on huolittelematon. (tyyliin:  "en jaksa nähdä mitään vaivaa itseni eteen kun olen jo niin ruma")

Joo. Ei kiinni fyysisistä piirteistä vaan olemuksesta ja käyttäytymisestä.

Nanao kirjoitti:

Syntymärumuus ei muuten haittaa mutta suhtaudun ynseästi ihmiseen joka rumuutensa lisäksi haisee ja ulkonäkö on huolittelematon. (tyyliin:  "en jaksa nähdä mitään vaivaa itseni eteen kun olen jo niin ruma")

Rumuudelle en voi mitään mutta pidän kyllä hygieniastani tarkkaa huolta hajustamattomilla tuotteilla. Pukeudun normcore-tyyliin. Se ei ole tietenkään kaikkien mieleen. En ole kiinnostunut laittautumisesta koska esim. meikki näyttää aivan kauhealta. Olen käynyt monesti eri meikkitaiteilijoiden luona ja yksikään heistä ei ole saanut minua kauniimmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Julkisella paikalla ei ehkä haluta, että joku kuvittelee meidän olevan hyviäkin tuttavia. Kahdestaan ollaan ynseitä, jottei toinen tahtoisi alkaa liikaa tutustua tai vastakkaisen sukupuolen ollessa kyseessä, sattuisi ihastumaan ja alkaisi ahdistella. Kai itseään rumana pitävän ihmisen oma rumuus tuntuu oikein korostuvan, jos rinnalle tulee tosiruma... "Kuvitteleekohan nuo, että me ollaan retkellä samasta laitoksesta?"

Aika erikoinen ajatuskulku. Noinko tosiaan ajattelevat esim. kauppojen myyjät susirumista ihmisistä? Ei mikään ihme sitten että susiruma menee toiseen kauppaan jossa saa palvelua.

Minua sääliviä ystäviä en ole ikinä kerjännyt.