Jos saisit äkillisen sydänkohtauksen NYT, kauanko kestäisi kunnes joku kaipaisi/löytäisi sinut?

Jos porukat ei soita viikonloppuna niin viimesitään maanantaina tai tiistaina aletaan ihmettelemään töissä. Huomenna kaverit soittelisi ehkä mssä olen. m26

Riippuu. Asun yksin koiran kanssa eli jos koira alkaisi pitämään meteliä niin varmaan parin tunnin päästä jotain tapahtuisi. Poikaystäväni alkaisi kaipaamaan viimeistään huomenna. Perhe tuskin pariin päivään koska juuri äitini kävi käymässä.

Jos koira ymmärtäisi hädän ja reagoisi niin silloin varmaan naapurit soittaisi poliisit tai tulisi pimpottelemaan parin tunnin sisään. Poikaystäväni väittää että tuntisi jos jotain tapahtuisi, mutta olemme kaukosuhteessa joten kauan voisi kestää.

Ehkä vähän surullista ajatella että kituisi tunteja/päiviä tai lojuisi kuolleena. Koira varmaan viime kädessä söisi ruumiin. <3

Heti, koululainen kavereineen huoneessaan luultavasti huomaisi. Pisin aika, jota koskaan olen yksin on alakoululaiset koulupäivä eli max viisi tuntia.

Pari kolme päivää. Minun täytyy ilmoittaa eräs asia perheenjäsenelleni. Kun ilmoitusta ei kuuluisi, he alkaisivat soitella ja ihmetellä.

Pahimmassa tapauksessa 15 tuntia ellei naapurin mummo tajuais et joku olis pieles. Lapsen itkust. Mies rekkakuski ja tekee pitkiä päiviä. Eikä oo kavereit ku yks. Seki omis menois aina tai töis.

Mies nukkuu sohvalla päikkäreitä viereisessä huoneessa, eli kunhan heräisi löytäisi minut. Varmaan noin tunnin sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan: tunti tai pari. Vauva karjuisi nälkäänsä ja mies tulisi töistä.

Muutaman sekunnin. Kollega luultavasti havahtuisi hyvin nopeasti outoihin ääniin.

Mitä ihmettä ,oletteko te monet oikeasti aaveellä työaikana?! Mahtais teidän esimies ilahtua tiedosta..

Juuri nyt junassa - joten en usko että jäis huomaamatta mun tuupertuminen.

Muuten kotona ollessa uskoisin kämppiksen hämmentyneen ku mulla on yleensä avaimet näkyvällä paikalla että miks mua ei silti näy.

Römähtäisin tähän työpisteelleni. Mulla on tässä tollainen koroke työpöydässä, joten oisin piilossa, kukaan ei ohi kulkiessa näkis mua. Varmaan kuitenkin viimestään tunnin sisään porukka ihmettelis kun en vastaile viesteihin, mutta huoneessa on valot päällä eli en oo kotiinkaan lähtenyt. Sit joku tulis kattoon onko mun laukku täs et mitä jos oonkin asioilla. Sit ne näkis mut täs rötköttämässä ;(

Heti, tytär yläkerrassa, toinen tulee just koulusta ja mies hetken päästä. Hiihtoloman mökkireissu jäisi sitten kyllä väliin.

Voisi viedä useamman viikon. Työtön yksinasuja.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu. Asun yksin koiran kanssa eli jos koira alkaisi pitämään meteliä niin varmaan parin tunnin päästä jotain tapahtuisi. Poikaystäväni alkaisi kaipaamaan viimeistään huomenna. Perhe tuskin pariin päivään koska juuri äitini kävi käymässä.

Jos koira ymmärtäisi hädän ja reagoisi niin silloin varmaan naapurit soittaisi poliisit tai tulisi pimpottelemaan parin tunnin sisään. Poikaystäväni väittää että tuntisi jos jotain tapahtuisi, mutta olemme kaukosuhteessa joten kauan voisi kestää.

Ehkä vähän surullista ajatella että kituisi tunteja/päiviä tai lojuisi kuolleena. Koira varmaan viime kädessä söisi ruumiin. <3

En tiedä onko totta, mutta monet koirat kuulemma ulvoo jos omistaja kuolee.

Ehkä tunnin, istun pas*alla.

Vähän riippuu. 18 vuotias asuu vielä kotona, nyt lähti kavereiden kanssa ajelemaan yms. illan viettoa. Mutta jos ei olisi ollenkaan kotona niin mun äiti ei ole tänä vuonna soittanut eikä sisarukset kun pari vuotta sitten lakkasin pitämästä yksipuolista yhteyttä. Olen siis eronnut muutamia vuosia sitten ja ero oli suhtettoman rankka joten mitä ilmeisemmin heiltä meni "maku" kun olin niin vaikea. Serkun kanssa tuossa viikolla soittelin.

Kyllähän se pistää miettimään mutta milläs noita ihmissuhteitakaan pakotat? Ja kyllä, olen tehnyt elämässäni virheitä jotka vähentäneet ihmisiä ympäriltäni. En koe kuitenkaan olevani yksinäinen vaikka jälkikasvu muuttaakin parin vuoden kuluessa pois enkä meinaa hänen riipakseen jäädä / pitää yhtä vähän yhteyttä kuin oma äitini. Olemme äitini kanssa eri metodeilla; hän on luottanut muiden kasvattavan minut (olen ns. väärän miehen lapsi), itse olen halunnut kasvattaa oman lapseni.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tunnin, istun pas*alla.

Oos nyt varovainen, ettei käy kun Elvikselle.

Vierailija kirjoitti:

Aloitan: tunti tai pari. Vauva karjuisi nälkäänsä ja mies tulisi töistä.

Jos olisin nyt kotona,menisi varmaan useampi päivä,ehkä viikko  ennen kuin kukaan alkaisi kaivata.Asun yksin ja olen vähän erakko.

Naapurissa on koira, joten eiköhän se haistaisi ruumiin joidenkin viikkojen päästä. Eri asia reagoisiko kukaan silloinkaan.

Varmaan pari viikkoa. Poikaystävän kanssa kyllä viestitellään/puhutaan päivittäin, mutta koska se asuu ulkomailla eikä hänellä ole mun perheen yhteystietoja tai mun osoitetietoja, niin eipä se oikein voi tehdä mitään jos en vastaa. Korkeintaan se vois jotain kautta yrittää ottaa suomalaiseen poliisiin/hätäkeskukseen yhteyttä ja pyytää mun nimen ja asuinkaupungin perusteella että joku selvittäis mun osoitteen ja kävis kattoo :D En tosin tiedä onnistuisiko moinen ja luultavasti tässä kaupungissa asuu aika moni muukin samanniminen kuin minä...

Perheen kanssa taas viestitellään/puhutaan ehkä parin viikon välein, joten luultavasti silloin huolestuisivat jos en vastaa. Eli toisin sanoen, saisin alkaa mädäntymään ihan rauhassa :D

Varmaan viikon tai kaksikin. Vanhemmat jos ei saisi yhteyttä pariin päivään niin varmaan huolestuisivat. Kämppikset voisivat ehkä ihmetellä, että mihin olen kadonnut, mutta villi veikkaus, ettei niitä asia sen vertaa enempää kiinnostaisi, että soittaisivat jonkun tarkastamaan, vaikka olisin kaksi kuukautta hiljaa huoneessani ja ruoat homehtuisivat jääkaappiin...

Muutaman minuutin ehkä. Istun keittiössä tuolilla ja oletan, että rojahtaisin siitä alas. Teini on yläkerrassa ja varmaan kuulisi meteliä. Huutelisi ensiksi aikansa, että mikä se ääni oli, mutta kun ei saa vastausta, raahustaisi varmaan uteliaisuuttaan lopulta katsomaan, mitä tapahtui. Viimeistään mut löydettäisiin puolen tunnin päästä, kun mies ja toinen muksu tulevat kotiin.