Teenkö lastensuojeluilmoituksen tästä perheestä?

Tee.

provo

Ihmettelen vaan, kun omat lapset olivat pieniä ja oli vielä pieniä hoitolapsia pari, piti viedä millon ketäkin kerhoon tai muskariin. Koko konkkaronkka vaan mukaan vaikka nuorin oli vaunuissa.

Mä kuljin itse kouluun ihan ekaluokasta saakka.

Ja 3 ja 6 vuotta nuorempia sisaruksia hoidin koulun jälkeen muutaman tunnin.

SO?

T: 80-luvun avainkaula lapsi.

Mnusta pitäisi antaa vanhempien tehdä omat ratkaisunsa lastensa suhteen, eikä kyylätä ja "ilmoitella", ennen kuin on kyse selkeästä pahoinpitelytapauksesta. Minusta tämä yhteiskunnan kaikenkattava kontrollointi menee jo aivan liian pitkälle. Onneksi sain vanhimmat lapseni jo 20v sitten, silloin ei vielä oltu ollenkaan näin hysteerisiä. Itse jätin nelivuotiaani aina kotiin kun saatoin ekaluokkalaisen kouluun. Vauvan otin kyllä mukaan. Mutta esikoinen oli joulukuussa syntynyt 6-vuotias viiripää, jota ei yksinkertaisesti uskaltanut päästää yksin liikenteeseen. Käytös koulussakin oli sitä luokkaa, että nykyään olisi varmaan tehty lastensuojeluilmoitus. 4-vuotias oli taas kitisevä nössö, jota ei saanut millään pukeutumaan ja joka 10 min kävelyn jälkeen hulahti maahan ulisemaan ettei jaksa enää. En muutenkaan voinut liikkua kahden ekan kanssa juuri missään, koska eka katosi horisonttiin sillä välin kun yritin kiskoa seuraavaa liikkeelle. Silti en olisi halunnut ketään nuuskimaan elämäämme ja "auttamaan". Hoidin homman niin kuin parhaiten taisin. Kumpikin on hengissä ja täyspäinen aikuinen nykyään.

t. viiden äiti

45 minuuttia edestakaisin tarkoittaa noin 2km koulumatkaa, ei todellakaan saa kuljetusta matkan perusteella, rajahan on 5km.

Vierailija kirjoitti:

Mnusta pitäisi antaa vanhempien tehdä omat ratkaisunsa lastensa suhteen, eikä kyylätä ja "ilmoitella", ennen kuin on kyse selkeästä pahoinpitelytapauksesta. Minusta tämä yhteiskunnan kaikenkattava kontrollointi menee jo aivan liian pitkälle. Onneksi sain vanhimmat lapseni jo 20v sitten, silloin ei vielä oltu ollenkaan näin hysteerisiä. Itse jätin nelivuotiaani aina kotiin kun saatoin ekaluokkalaisen kouluun. Vauvan otin kyllä mukaan. Mutta esikoinen oli joulukuussa syntynyt 6-vuotias viiripää, jota ei yksinkertaisesti uskaltanut päästää yksin liikenteeseen. Käytös koulussakin oli sitä luokkaa, että nykyään olisi varmaan tehty lastensuojeluilmoitus. 4-vuotias oli taas kitisevä nössö, jota ei saanut millään pukeutumaan ja joka 10 min kävelyn jälkeen hulahti maahan ulisemaan ettei jaksa enää. En muutenkaan voinut liikkua kahden ekan kanssa juuri missään, koska eka katosi horisonttiin sillä välin kun yritin kiskoa seuraavaa liikkeelle. Silti en olisi halunnut ketään nuuskimaan elämäämme ja "auttamaan". Hoidin homman niin kuin parhaiten taisin. Kumpikin on hengissä ja täyspäinen aikuinen nykyään.

t. viiden äiti

Mä tunnen ihmisiä jotka on hengissä ja täyspäisiä, joista mm. yhtä on hakattu lapsena, yhden yh-äiti oli alkolisti ja kolmannen vanhempi kuoli kun hän oli lapsi. Kaikki tasapainoisia, perheellisiä ja vieläpä hyvässä ammatissa. Että eipä se mitään todista.

1. Harjoittelee koululaisen (lapset mukana) koulureittiä viikonloppuisin monta kertaa

2. Lapsen koulukaveri kulkemaan matkoja yhdessä koululaisen kanssa

3. Kännykkä mukaan koululaiselle

Eikä tarvii jättää pieniä keskenään.

Koululainen kulkemaan matkat kaverin kanssa!

Varmasti naapurustosta löytyy joku kaveriksi. Tai jos asuu ihan korvessa, sitäpä turvallisempi matka on kulkea yksinkin. Ja kännykkä mukana jos tulee äitiä ikävä matkalla.

Vierailija kirjoitti:

Hei,

Kyllä tässä pitää miettiä lapsen etua, eli lastensuojeluilmoitus on tuossa tapauksessa ilman muuta tehtävä. Sen voi tehdä nimettömänä. Lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on, että sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen, ja perhe saa tarvitsemaansa apua ja tukea tilanteeseen. Aivan liian  usein ilmoitus jätetään tekemättä mikä tarkoittaa, ettei perhe tai lapsi saa tarvitsemaansa tukea.

t. lastensuojelun sosiaalityöntekijä

Niin minäkin luulin kunnes sitten päädyin kyylättäväksi.

Ihmiset välttelevät noita ilmoituksia ihan syystä. Raskaassa elämäntilanteessa on ihan hemmetin raskasta yrittää lisäksi näyttää hyvältä viranomaisten silmissä.

...vaikka kyllä vauvan jättäminen yksin 4-vuotiaan kanssa on sen tasoista toimintaa, että viranomaistarkistus on kyllä paikallaan,

T:kyylätty

Mutta pointtini onkin lähinnä se, että lastensuojelu tuntuu jostain syystä toimivan syyllisyysperiaatteella, vaikka mistään tuomioistuimesta ei kuitenkaan ole kyse. Kyllä, paskaa vanhemmuutta vaaditaan että päätyy lastensuojelun asiakkaaksi, mutta ei mitään sellaista mitä ei isossa osassa koteja tapahdu silloin tällöin ihan ilman lastensuojelun valvontaa.

Jos viranomaiset tarjoaisivat oikeasti matalan kynnyksen apua joka auttaisikin, ei se varsinainen asiakkuuskaan ehkä olisi niin iso ongelma, mutta kun ei niin ei.

Vierailija kirjoitti:

45 minuuttia edestakaisin tarkoittaa noin 2km koulumatkaa, ei todellakaan saa kuljetusta matkan perusteella, rajahan on 5km.

Onkohan kuntakohtaista koska täällä raja on 1-3lk 3km ja 4. luokasta eteenpäin 5km. Eskarit kuskataan kaikki. Mutta isommilllakin jos koulumatka on niin vaarallinen, että lapsi tarvii saattajan, matkan pituudella ei ole väliä ja saa kuljetuksen.

Ihan järkyttävää, eihän tuon ikäiset vaan yksinkertaisesti pärjää keskenänsä. En usko, että kovin moni jättäisi edes 5-vuotiasta yksikseen kotiin, saati sitten pienempien sisarusten kanssa! Meidän saman ikäinen lapsi tuntuisi tosi pahalle jättää yksin, koska ei hän osaisi toimia oikein esimerkiksi tulipalon tai muun vastaavan sattuessa.

Minusta tehtiin puoli vuotta sitten ls-ilmoitus päiväkodin taholta, kun lapsi oli puhunut ylpeänä että minä saan olla yksin kotona kun äiti lähtee kauppaan. Päiväkodissa huolestuivat ja tekivät ilmon heti lapsen puheiden perusteella, olisin itse kyllä toivonut että ensin kysyisivät minulta miten asiat on. Todellisuudessa lapsen kotona ollessa isosisarusten 16 ja 13 vuotta kanssa hän on kokenut itsensä isoksi tytöksi ja olevansa "yksin". Onneksi kuitenkin asian oikea laita selvisi ja päikyssäkin tajuttiin että kyse on puhtaasta väärinkäsityksestä...

Tuo tilanne on kuitenkin ihan eri. Siinä sinun ei tarvitse kysellä tai varoitella ilmosta etukäteen, koska kyse on noinkin vakavasta heitteillejätöstä ja jos asia on todellakin ihan varma. En ole ollenkaan katkera omasta ilmostani, mutta harmittaahan se tietysti kun merkintää on papereissa. Parempi vaan että puututaan ahkerammin, kun että annettaisiin kokonaan olla. Meidän päikyssä ovat tosi tarkkana ja hyvä niin. Olen kuullut että ovat tehneet toisestakik lapsesta ilmoituksen, mutta siinä syynä oli fyysiset jäljet ja epäilyt fyysisestä pahoinpitelystä.

Oletteko ajatelleet, että esim. maalla äiti joutuu jättämään lapset sisälle keskenään, kun hän menee navetalle töihin joka päivä muutamaksi tunniksi.  Toki hän käy varmasti välillä katsomassa miten pärjätään mutta muuten tämä on totinen tosi.  Ei nykyaikana ole  aina mummoja ja mammoja ja pappoja siellä lapsia hoitamssa.  Äidit tekevät töitä maallakin.  Tilanne on teille maalla-asuville varmasti totta ja huoli lapsista miten pärjäävät varmasti jokapäiväistä.

Jos miettii, pitääkö niin pitää. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä eli perhe ei saa nimeäsi, sossulle se kyllä on annettava. Kyllä ekaluokkalisen pitäisi selvitä kouluun itsekseen, ei noin pieniä voi keskenään jättää! Mieti vielä sitä, että tiedät asiasta ja jos ja kun jotain sattuu niin tuntuuko syylliseltä?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että esim. maalla äiti joutuu jättämään lapset sisälle keskenään, kun hän menee navetalle töihin joka päivä muutamaksi tunniksi.  Toki hän käy varmasti välillä katsomassa miten pärjätään mutta muuten tämä on totinen tosi.  Ei nykyaikana ole  aina mummoja ja mammoja ja pappoja siellä lapsia hoitamssa.  Äidit tekevät töitä maallakin.  Tilanne on teille maalla-asuville varmasti totta ja huoli lapsista miten pärjäävät varmasti jokapäiväistä.

Niin koska ollaan niin saamarin pihejä eivätkä vie lapsiaan päivähoitoon kuten muutkin töissä käyvät tekevät. Siellä ne olisivat päivät turvassa ja heistä pidettäisiin huolta (+ varhaiskasvatus). Mutta ei, tämä on tabu, jota ei saa nostaa esiin, että lapset ovat heitteillä maalla. Ja lähinnä rahan takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

45 minuuttia edestakaisin tarkoittaa noin 2km koulumatkaa, ei todellakaan saa kuljetusta matkan perusteella, rajahan on 5km.

Onkohan kuntakohtaista koska täällä raja on 1-3lk 3km ja 4. luokasta eteenpäin 5km. Eskarit kuskataan kaikki. Mutta isommilllakin jos koulumatka on niin vaarallinen, että lapsi tarvii saattajan, matkan pituudella ei ole väliä ja saa kuljetuksen.

Ilmeisesti on kuntakohtaista, koska täällä on rajana eskari-2lk 3km ja kolmosluokasta eteenpäin 5km. Eskarilaisen, jolla matka alle 3km, saa omakustanteisesti koulukuljetukseen, mutta ei ilmaiseksi.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijänä hämmästyn aina siitä, miten suurena juttuna lastensuojeluilmoitusta ja palvelutarpeen arviota pidetään. Oikeastaan lastensuojelu on aika arkista ihmisten tapaamista ja paperinpyörittelyä, eikä kukaan työntekijä ole kiiluvin silmin toivomassa ja etsimässä kriisejä. Sossut myös näkevät työssään niin paljon, että harva pystyy minään pumpulikukkahattutätinä olemaan ainakaan kauaa. Yllättävän suuri osa työstä on myös ihan hyvähenkistä yhteistyötä perheiden kanssa, toki ristiriitojakin on ja viranomaisvaltaa joutuu käyttämään vaikkei niin haluaisikaan, mutta yhteisymmärrys on aina tavoite.

Ihmettelen vähän sitäkin, miten nihkeästi ihmiset suhtautuvat ilmoituksen tekemiseen ja kokevat sen kiusantekona. Ottakaa huomioon, että kyseessä on lapsen oikeus elää turvallisissa olosuhteissa viime kädessä perheen ulkopuolisten aikuisten avulla, ei vanhempien oikeus elää kuten tykkäävät. Lastensuojelun ei pidä olla aikuisten välistä nokittelua.

Tässä keississä kuulostaa, että aloittajalla on vilpitön huoli. Sanoisin, että tee se ilmoitus. Äkkiseltään tulee mieleen, että koululaisella on jotain erityispulmaa tai esim. sitä kiusaamista hankaloittamassa koulumatkoja, ja tällaisiin juttuihin on saatavilla apua. Kuvaamasi järjestely on aika kestämätön. Toinen mitä tulee mieleen on se, että äiti ei aidosti hahmota miten pieniä hänen lapsensa ovat ja pärjäävätkö he kotona yksin, mikä voi kieliä muistakin vuorovaikutuksen ja mentalisaation ongelmista. Tällaisia epämääräisiä vanhemmuuden puutteita on lastensuojelun asiakkailla aika paljon, eivätkä ne tarkoita että joku olisi heti huono äiti tai isä. Asioita voidaan käsitellä puhumalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos miettii, pitääkö niin pitää. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä eli perhe ei saa nimeäsi, sossulle se kyllä on annettava. Kyllä ekaluokkalisen pitäisi selvitä kouluun itsekseen, ei noin pieniä voi keskenään jättää! Mieti vielä sitä, että tiedät asiasta ja jos ja kun jotain sattuu niin tuntuuko syylliseltä?

Ei tarvitse antaa sossullekaan nimeä.

Ja kuitenkin vaikka on 45min matka mutta jos mammalle sattuu jotain matkalla niin siinähän ovat keskenään ja pitkään